VATT:n asiantuntijat: Uusi yritystuki puhtaan siirtymän hankkeiden edistämiseksi tekee usean miljardin reiän valtiontalouteen

Hallituksen esitys laiksi suurten ilmastoneutraaliin talouteen tähtäävien investointihankkeiden verohyvityksestä oli lausuntokierroksella syksyllä 2024. VATT:n lausunnossa johtava tutkija Elias Einiö, tutkimusprofessori Marita Laukkanen ja tutkija Marika Viertola esittivät useita kriittisiä huomioita esityksen sisällöstä.

VATT:n lausunnon mukaan esityksen tosiasialliset vaikutukset saattavat poiketa sen tavoitteista. Hallitus ei juuri muuttanut esitystään lausuntokierroksella esitetyistä huomioista huolimatta.

VATT:n keskeiset kriittiset huomiot olivat:

- Verotukea ei ole kohdennettu uusiin vaan jo olemassa oleviin teknologioihin, minkä vuoksi se näyttäytyy paljolti perinteisenä teollisuuspolitiikkana. Hakukriteeristön raameihin voidaan arvioida mahtuvan runsaasti teollisuuden tyypillisiä tuotannollisia investointeja, jotka yritykset toteuttavat joka tapauksessa. Tuen hakuehdoista seuraa se, että tukea voidaan käytännössä hakea vain investointeihin, joiden valmistelu on jo valmiiksi ollut pitkällä. Arviota verohuojennuksen myötä syntyvistä, aidosti uusista lisäinvestoinneista ei ole tehty.

- Investointihankkeen minimikoko on 50 miljoonaa euroa, mikä kohdentaa tuen suuryrityksille. Samalla ehto rajaa ulos uudet kasvuvaiheessa olevat pienet ja keskisuuret yritykset. Aikaisemman tutkimuksen perusteella on näyttöä siitä, että verotuet ovat usein saaneet aikaan merkittäviä vaikutuksia juuri pienemmissä yrityksissä. Perusteluita tuen kohdistamiselle suuryrityksille ei esitetty.

- Uusi verotuki on luonteeltaan säilyttävä, ei uudistava. Pitkän aikavälin talouskasvu syntyy tuottavuuden parantumisesta. Tätä edistää uusien, parempien teknologioiden kehittäminen. Tästä näkökulmasta katsottuna tuen ei voida odottaa merkittävästi lisäävän talouskasvua.

- Energiaintensiivisellä teollisuudella on jo kannustimet puhtaan siirtymän investointeihin kustannussäästöjen vuoksi. Tässäkin mielessä verotuki voi siis kohdentua hankkeille, jotka olisi toteutettu ilman tukeakin.

- Hallitus oli arvioinut myönnettävän verotuen määräksi 0,9 - 2,1 miljardia euroa. Hakuajan päätyttyä kävi ilmi, että haettu verotuen määrä on lähes kolme miljardia euroa. Hallitus ei ollut asettanut myönnettävälle tuelle ylärajaa, joten kaikki hakuehdot täyttävät investoinnit ovat oikeutettuja tukeen. Siten tuki vähentää valtion verotulokertymää merkittävästi aikaisempaa arviota enemmän.

Tässä vaiheessa on vielä liian aikaista arvioida missä määrin ja millaisten investointien syntymistä verotuki edistää. Tämä selviää vasta kun tuettavat investoinnit ovat selvillä ja käynnissä.