Kiinteistöliitto Uusimaan alueen indeksitaloselvitys – Pääkaupunkiseudun kaupungit yhä maan kalleimpia, Vihti koko vertailun kallein

Helsingissä vertailukustannukset laskivat vuodessa 1,3 prosenttia, kun kaukolämmön vertailukustannus laski miltei kuusi prosenttia edellisvuodesta. Viimeisen viiden vuoden kehitys on kuitenkin ollut rajua. Vuodesta 2020 vuoteen 2025 Helsingin kiinteistökustannukset ovat nousseet 41 prosenttia. Vielä enemmän viidessä vuodessa ovat kallistuneet Tuusula +53 prosenttia ja Järvenpää +51 prosenttia. Koko Suomen keskiarvo samalla aikajaksolla on +28 prosenttia.

Kiinteistöveroon tehty jo isoja korotuksia ja lisäkorotukset uhkaavat edelleen

Tontin kiinteistöveroprosentteihin tuli viime vuoden alusta lakisääteinen, noin 40 prosentin alarajan korotus, mikä pakotti monet Uudenmaan kunnat, kuten Helsingin ja Espoon nostamaan tontin kiinteistöveroa, vaikka se muuten olisi haluttu pitää alempana. Korotus toi taloyhtiöille lisäkuluja yhden ylimääräisen yhtiövastikkeen verran. Mikäli Orpon hallituksen vielä suunnitteilla oleva lakimuutos rakennusten verotusarvoihin toteutuu, se toisi kasvukeskusten asukkaille yhä lisää kustannuksia lähivuosina.

• Jatkuvasti nousevat kiinteistöverot ovat myrkkyä kaikille kasvukeskusten asukkaille asumismuodosta riippumatta, sillä veronkorotukset siirtyvät väistämättä asumisen hintaan joko vastikkeiden tai vuokran nousuna, harmittelee Kiinteistöliitto Uusimaan toiminnanjohtaja Mika Heikkilä.
• Esimerkiksi Helsingissä tontin kiinteistövero on yli nelinkertainen maan keskiarvoon verrattua. Kiinteistöverotuksen tasoerot ovat jo liian suuret eivätkä saisi enää yhtään kasvaa. Ei tontin eikä rakennustenkaan verotuksen osalta, jatkaa Heikkilä.

Lataa erillinen taulukko mukana olleiden Uudenmaan kaupunkien kiinteistökuluista erillisestä liitteestä (kuvat). 

Kiinteistöliiton tilaaman Indeksitalo-vertailun on kerännyt KTI Kiinteistötieto Oy

Kiinteistöliitto on verrannut vuodesta 2001 syksyisin vakiomuotoisen tyyppitalon ns. Indeksitalon kiinteistöveroja ja muita kuntakohtaisesti määrittyviä kustannuksia maamme suurimmissa kaupungeissa käyttäen voimassa olleita maksuperusteita ja hintoja. Indeksitalo on 10 000 kuutiometrin asuinkerrostalo, joka sijaitsee kaupunkikeskustan ruutukaava-alueella omalla tontilla ja jossa on 40 asuntoa. Talon energian ja veden kulutukset ovat keskimääräisiä, samoin jäteastioiden määrät ja tyhjennysvälit.

Kiinteistösähkössä vertailukustannukset on laskettu vuodesta 2021 lähtien sähköenergian osalta kaikille kunnille vertailtujen sähkösopimusten keskiarvon mukaisesti, mutta siirtomaksut ovat paikallisen siirtoyhtiön mukaisia. Jätekustannuksiin lisättiin tänä vuonna lasi- ja metalliastiat, muut jätehuollon laskentaoletukset pidettiin edellisvuoden mukaisina. Mahdollisia astiavuokria ei ole huomioitu laskennassa, mutta pakolliset elinkaarimaksut ovat. Jätehuollon perusmaksut ovat myös huomioituina.

Nyt julkaistavan Indeksitalo 2025 -tietoaineiston on kerännyt KTI Kiinteistötieto Oy Kiinteistöliiton tilaamana ja koordinoimana. Mukana on kaikkiaan 59 kaupunkia ja kuntaa. Indeksitalon vertailukustannukset kattavat keskimäärin runsaat puolet kaikista kerrostaloyhtiön hoitokuluista. Vertailukaupungeissa asuu hieman runsaat neljä miljoonaa henkeä.

Vertailun ulkopuolelle jäävät markkinoilta ostettavat, kaikki yksityiset palvelut, kuten isännöinti ja kiinteistöpalvelut (vuonna 2024 kerrostaloyhtiöiden keskimääräiset hoitokulut olivat 5,79 e/m2/kk). Indeksitalo-tiedot on kerätty elokuussa 2025, ja ne koskevat syyskuun tilannetta.

Arvonlisäverokannan muutos syyskuusta 2024 alkaen on huomioitu laskelmissa jo vuodesta 2024 alkaen.

Katso Kiinteistöliiton kuntakohtaiset vertailuraportit https:/