KTI Vastuullinen kiinteistöliiketoiminta 2025 -katsaus julkistettu

Järjestyksessään jo kahdestoista Vastuullinen kiinteistöliiketoiminta -katsaus keskittyy ammattimaisten toimijoiden omistamien kiinteistöjen ilmastovaikutusten ja vähähiilisyyden ajankohtaisiin kysymyksiin sekä vastuullisuusraportoinnin ja sen sääntelykehityksen näkökulmiin. Tuoreen KTI Vastuullisuusbarometrin tulokset kertovat kautta linjan vastuullisuusasioiden vahvasta roolista ammattimaisten kiinteistöalan toimijoiden strategioissa ja tavoitteissa. 

Yritysten kestävyysraportointia koskeva CSRD-direktiivi (Corporate Sustainability Reporting Directive) on ollut yksi ESG-rintaman keskustelluimmista aiheista parin viime vuoden aikana. Kuluvan vuoden alussa direktiiviin julkaistut muutosehdotukset lykkäisivät direktiivin voimaantuloa pienempien kokoluokkien yrityksissä ja myös raportoinnin sisältöön odotetaan kevennyksiä hallinnollisen taakan pienentämiseksi. Kiinteistöalan edelläkävijäyritykset eivät tuoreen Vastuullisuusbarometrin tulosten mukaan kuitenkaan näytä jäävän odottelemaan tietoja sääntelyn kevennyksistä, vaan omaa raportointia kehitetään tarkoituksenmukaiseksi katsotulla tavalla rahoittajien, sijoittajien ja asiakkaiden kiristyviä vaatimuksia silmällä pitäen. Direktiivin oppien myötä esimerkiksi palveluntuottajaverkoston vastuullisuutta arvioidaan entistä laajemmin ja henkilöstö- ja asiakastyytyväisyysmittarit löytyvät yhä useamman yrityksen vastuullisuusraporteilta.  

Kiinteistöalan yritysten vähähiilisyystavoitteet ovat korkealla. KTI:n ja Green Building Council Finlandin kartoituksen mukaan lähes 60 % ammattimaisten kiinteistösijoittajien omistamasta noin 96 miljardin euron kiinteistökannasta on sitoutunut hiilineutraaliin energiankäyttöön vuoteen 2030 tai 2035 mennessä. Vähähiilisyyden edistymisestä on myös näyttöjä: KTI:n seuraamissa suurten sijoittajien omistamissa kiinteistöissä ostoenergian hiilidioksidipäästöt ovat laskeneet asuinkerroistaloissa 54 % ja toimistokiinteistöissä 76 % viimeisen vuosikymmenen aikana. Valtaosa päästövähennyksistä on saatu aikaan puhtaammalla ostoenergialla sekä energiayhtiöiden tuotantomuotojen uudistumisen myötä. Ostoenergian CO₂-päästöistä suurin osa aiheutuu lämmityksestä, ja Vastuullisuusbarometrin vastaajista yli 60 % ilmoittaa edelleen lisääväänsä uusiutuvan lämmitysenergian osuutta kiinteistökannassaan lähivuosina. Myös ostoenergian ominaiskulutus vähenee hitaasti mutta varmasti, ennen kaikkea sijoituskiinteistökannan uusiutumisen kautta. 

Vastuullisuustekijöillä on myös entistä laajemmin tunnistettu vaikutus kiinteistöjen arvoon, likviditeettiin sekä rahoituksen saatavuuteen ja ehtoihin. Kuluvan vuoden alussa voimaan tullut uudistettu kansainvälinen arviointistandardi IVS velvoittaa kiinteistönarvioitsijat ottamaan ESG-ominaisuudet huomioon arvonmäärityksessä. Standardin voimassaolon ensimmäisten kuukausien kokemusten perusteella arvioinneissa kerättävien ESG-teemojen lista voi olla pitkäkin, mutta eri tekijöiden vaikutusta arvoon on haastavaa kvantifioida. Käytännössä keskeisimmäksi mittariksi on noussut kiinteistön energialuokka tai E-luku, koska se on kaikista kiinteistöistä saatavilla ja samoin periaattein määritetty. E-luku ei kuitenkaan välttämättä kerro kiinteistön todellisesta energiatehokkuudesta, ja siksi sen rinnalle toivotaan myös muita mittareita.  

Lue lisää kiinteistöalan toimijoiden ajankohtaisista vastuullisuusasioista Vastuullinen kiinteistöliiketoiminta 2025 -katsauksesta. Tuttuun tapaan esittelyssä on myös kooste KTI Vastuullisuusbarometrin tuloksista