Perhekeskusten matalan kynnyksen verkostotyö yllättää: perheitä tuetaan innostamalla ja siltoja rakentamalla
Lapsiperheiden hyvinvointi on viimeaikaisten tutkimusten valossa polarisoitunut ja ongelmat vaikeutuneet. Kuinka perheitä tuetaan silloin, kun arki painaa? KM Kaija Rautaparta-Pennanen selvitti väitöstutkimuksessaan perheiden tukemisen monialaisia käytänteitä. Rautaparta-Pennanen tarkasteli tutkimuksessaan työtä perhekeskuksissa ja niiden verkostoissa, erityisesti matalan kynnyksen palveluissa.
”Perheiden tukemista tehdään eri tasoilla, ja se vaatii yhteisövaikuttavaa tapaa toimia: monenlaisten toimijoiden osaamisten yhdistämistä, osallisuuden kokemuksen tarjoamista ja lupaa kokeilla uusia käytänteitä eri yhteisöissä”, KM Kaija Rautaparta-Pennanen kertoo. Rautaparta-Pennasen väitöskirja tarkastetaan Jyväskylän yliopistossa perjantaina 26.9.
Perheiden hyvinvoinnin tukemista kasvokkain ja taustalla
Perheiden hyvinvointia tuetaan perhekeskusverkoston matalan kynnyksen palveluissa monialaisella yhteistyöllä. Ammattilaisten näkökulmasta yhteistyötä tehtiin kolmella eri tasolla: asiakkaiden kanssa lähivuorovaikutuksessa, moniammatillisessa yhteistyössä perhekeskusten verkostoissa sekä eri sektorien rajapinnoilla ja laajemmin niiden verkostoissa.
Perheiden ja työntekijöiden arjen kohtaamisissa korostui yhteisen tekemisen järjestäminen ja toiminnan sanoittaminen. Työntekijät pyrkivät kannustamaan ja tukemaan asiakasta tunnistamaan vahvuuksiaan. He pyrkivät myös luomaan myönteisen ilmapiirin sekä olemaan lähellä.
”Yllättävä havainto oli se, että työntekijät tunnistivat kosketuksen merkityksen ja läheisyyden ilmenemisen tärkeyden”, Rautaparta-Pennanen kertoo.
Kolme tarinaa perheiden tukemisesta
Rautaparta-Pennasen tutkimus tuotti myös kolme tarinatyyppiä. Ammattilaiset kuvasivat, kuinka he rakensivat siltoja yhteistyössä eri hallinnon alojen siilojen välille, vahvistivat ihmissuhteita ja pyrkivät tasa-arvoisiin ja yhdenvertaisiin toimiin perheiden hyvinvoinnin tukemiseksi.
”Sillanrakentajan tarinassa, Arjen kohtaajan tarinassa ja Tasa-arvon etsijän tarinassa monialaista yhteistyötä ohjaavat koordinoinnin, kohtaamisen ja tasa-arvon ihanteet”, kertoo Rautaparta-Pennanen.
Eri sektorien rajapinnoilla työskentely oli merkki ammattilaisten halukkuudesta tehdä työtä yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi, lisätä osallistumista jakamalla tietoa ja tehdä yhteistyötä eri yhteisöjen kanssa.
Sosiokulttuurista innostamista
Rautaparta-Pennanen hyödynsi perheiden hyvinvoinnin tukemisessa käsitettä sosiokulttuurinen innostaminen. Se näyttäytyi tutkimuksessa sosiaalisena toimintana, jolla pyrittiin muuttamaan perhekeskusverkostojen perheiden tukemisen toimintakulttuuria. Keskeistä on se, että toimintaan olisi helppo kenen tahansa osallistua ja että se lähtisi perheiden tarpeista.
”Tutkimuksen tulokset osoittivat, kuinka ammattilaiset toimivat innostajina, eräänlaisina perheiden tukemisen fasilitaattorina ja välittäjänä, jotka suunnittelivat toimintaa yhdessä alueensa perhekeskusverkoston yhteisön jäsenten kanssa”, toteaa Rautaparta-Pennanen.
Tutkimusta varten on tehty viisi fokusryhmähaastattelua ja mukana oli 25 perhekeskusverkostojen ammattilaista eri puolilta Suomea. Lisäksi aineisto koostui paikallisesta perheiden vertaisryhmän kahden työntekijän päiväkirjoista ja heidän alku- ja loppuhaastatteluistansa.
Lisätietoja
KM Kaija Rautaparta-Pennasen kasvatustieteen väitöskirjan ”Monialainen yhteistyö perhekeskusverkostoissa - työkäytänteet ekosysteemin eri tasoilla” tarkastustilaisuus järjestetään perjantaina 26.9.2025 kello 12 alkaen Jyväskylän yliopiston Historica-rakennuksen H320 salissa. Vastaväittäjänä toimii professori Riitta Vornanen (Itä-Suomen yliopisto) ja kustoksena professori Anna Rönkä (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on suomi.
Väitöstä voi seurata osoitteessa: https://r.jyu.fi/vaitos-rautaparta-pennanen260925
Väitöskirjaan voi tutustua osoitteessa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-86-0942-1
Rautaparta-Pennanen valmistui kasvatustieteen maisteriksi vuonna 2001 Oulun yliopiston Kajaanin opettajankoulutusyksiköstä. Hänen työtehtävänsä ovat suuntautuneet lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin tukemisen viitekehykseen vuosikymmenten ajan. Hän vahvisti väitöskirjansa aiheiden tuntemistaan toimiessaan Turun kaupungin lasten ja nuorten palvelukokonaisuuden muutoshankkeen erityisasiantuntijana väitöskirjansa viimeistelyvaiheessa. Tällä hetkellä hän on opettajana Kajaanin ammattikorkeakoulun sosionomikoulutuksessa.
Rautaparta-Pennanen sai apurahan väitöstutkimukselleen OLVI-säätiöltä.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Kaija Rautaparta-Pennanen
kaija.rautaparta.pennanen@gmail.com
+358 40 184 3967
Kirke HassinenViestinnän asiantuntija
Puh:+358 50 462 1525kirke.m.hassinen@jyu.fiKuvat
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Strategisen tutkimuksen rahoitusta Jyväskylän yliopistoon noin 2,4 miljoonaa euroa11.9.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Suomen Akatemian yhteydessä toimiva strategisen tutkimuksen neuvosto (STN) myönsi yhteensä 29 miljoonaa euroa talouskasvua sekä tulevaisuuden työelämää tukevaan tutkimukseen. Kymmenessä rahoitettavassa konsortiossa eli hankekokonaisuudessa tehdään pitkäjänteistä tutkimusta, jolla pyritään löytämään ratkaisuja keskeisiin yhteiskunnallisiin haasteisiin.
Psykoterapian voima löytyy vuorovaikutuksesta ja oman suunnan selkiytymisestä (Lilja)10.9.2025 12:07:57 EEST | Tiedote
PsL Jaana Lilja tarkasteli väitöskirjassaan psykoterapiaa aineistolähtöisesti psykoterapiakontekstissa oman työnsä ja asiakkaidensa psykoterapiakokemusten kautta. Tutkimuksen tutkimusaineistona olivat yhden psykoterapeutin ja hänen asiakkaidensa vapaamuotoiset kirjoitelmat.
Keski-Suomen LUMA-keskuksen johtaja Tuomo Äkkinen: Yksikin innostava hetki voi avata oven tieteen pariin10.9.2025 07:05:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän ylipiston matematiikan ja tilastotieteen laitoksen yliopistonopettaja Tuomo Äkkinen aloitti Keski-Suomen LUMA-keskuksen johtajana 1.8.2025. Hänen tavoitteenaan on niin lasten kuin aikuistenkin kiinnostuksen herättäminen tiedettä, tutkimusta ja tietoa kohtaan, mikä onnistuu parhaiten silloin, kun tiedettä lähestytään tutuista ja käytännöllisistä lähtökohdista itse tekemällä.
Befolkningsförändringen syns redan i skolornas vardag – hur ser likabehandling i lärandet ut och vad är den grundläggande utbildningens framtid?9.9.2025 14:20:35 EEST | Tiedote
På 2020-talet ordnar kommunerna grundläggande utbildning i differentierade demografiska förhållanden. I flera kommuner i Finland minskar antalet barn betydligt under de närmaste åren, i tillväxtcentrumen präglas utvecklingen däremot av en ökning i den flerspråkiga befolkningen. En färsk utredning som undervisnings- och kulturministeriet beställt ger en lägesbild av nuläget och framtidsutsikterna för ordnandet av den grundläggande utbildningen i väldigt olika typer av finländska kommuner.
Väestönmuutos näkyy jo koulujen arjessa – miltä näyttää oppimisen yhdenvertaisuus ja perusopetuksen tulevaisuus?8.9.2025 12:00:00 EEST | Tiedote
Kunnat järjestävät 2020-luvulla perusopetusta eriytyvissä väestöllisissä olosuhteissa. Useissa Suomen kunnissa lasten määrä vähenee lähivuosina huomattavasti, kasvukeskuksissa puolestaan kehitystä leimaa monikielisen väestönosan kasvu. Tuore opetus- ja kulttuuriministeriön tilaama selvitys luo tilannekuvan perusopetuksen järjestämisen nykytilasta ja tulevaisuuden näkymistä hyvin erityyppisissä suomalaisissa kunnissa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme