Poikkeuksellisen leuto syyskuu näkyy levähavainnoissa

Tällä viikolla (viikko 37) sinilevää havaittiin 13:lla valtakunnallisen leväseurannan havaintopaikalla. Erittäin runsaasti sinilevää havaittiin Ylöjärvellä Kyrösjärven Paijalanrannassa.  

Runsaasti sinilevää havaittiin: 

• Akaassa  Jalantin Tipurin uimarannalla 

• Kangasalla Kirkkojärvessä 

• Lempäälässä Pyhäjärven Mäyriänrannassa  

• Pirkkalassa Kranstolpassa 

• Nokialla Pyhäjärven Lehtiniemessä 

Hieman sinilevää havaittiin: 

• Pälkäneellä Kukkian Luopioisten uimarannalla 

• Valkeakoskella Vanajavedessä Sääksämäen sillalla 

• Kangasalla Roineessa sekä Vesijärvessä 

• Ikaalisissa Kyrösjärven Hämylänlahdessa 

• Nokialla Pyhäjärven Maatialanlahdella sekä Halkoniemessä 

Asiantuntijoiden ylläpitämien havaintopaikkojen lisäksi kansalaiset ovat lähipäivinä kirjanneet levähavaintojaan Vesi.fi-karttapalveluun muun muassa Ikaalisista Laivarannasta, Orivedeltä Längelmävedeltä, Urjalasta Rutajärvestä ja Sastamalasta Ylistenjärveltä. Lisäksi ELY-keskukselle on tullut ilmoituksia Hämeenkyrön Lavajärvestä, Pälkäneeltä Vihajärveltä sekä Kukkialta. 

Sinilevähavaintojen määrä on kasvanut parin viikon aikana Pirkanmaalla, kun syyskuun alku on ollut poikkeuksellisen lämmin ja leuto. Pintavesien lämpötilat ovat olleet keskiarvoa korkeammat, mikä on ylläpitänyt leväesiintymiä yhdessä vesistöihin valuneiden ravinteiden kanssa. Lisäksi hajoavaa levää voi loppukesällä kohota näkyville pintaan.  

Nyt sääennusteet lupaavat kuitenkin hieman viilenevää ja sateista säätä, mikä voi hillitä uuden levän muodostumista. Levätilanteen kehitystä voi seurata ja vertailla eri vuosina JärviWiki-palvelun sinileväarkistossa. 

Rehevöityminen ruokkii sinilevää – näin voit itse vaikuttaa levän määrään

Yksittäisen ranta-asukkaan vaikutusmahdollisuudet sinilevän torjunnassa ovat rajalliset, mutta omilla valinnoilla voi silti vaikuttaa.

Sinilevä hyötyy lämpimästä säästä ja järvien rehevöitymisestä, jota aiheuttavat vesistöön päätyvät ravinteet, kuten fosfori ja typpi. Ravinnekuormitusta lisäävät erityisesti maa- ja metsätalouden valumavedet, mutta myös haja-asutusalueiden jätevedet. Haja-asutusalueella sijaitsevien kiinteistöjen jätevesijärjestelmien tulisi olla lainmukaisia, jotta ravinnepitoiset jätevedet eivät pääse vesistöön sellaisenaan. Yhtenä mahdollisuutena on myös osallistua esimerkiksi osakaskuntien toimintaan ja sitä kautta myös erilaiseen talkootoimintaan vesienhoitotoimenpiteiden parissa. Fosforia kulkeutuu vesistöihin jatkuvasti, ja sitä voi vapautua myös järven pohjasta. Vesiensuojelu vaatii pitkäjänteistä työtä.