Elämystalouden ilmiöitä -seminaari linjasi suuntaviivoja elämystalouden tulevaisuuteen
Elämystalouden nykytilaa ja tulevaisuutta pohdittiin 2.9.2025 Tampereen ammattikorkeakoululla järjestetyssä seminaarissa. Mukana oli laaja joukko alan asiantuntijoita: tutkijoita ja opettajia Tampereen korkeakouluyhteisöstä, edustajia alan kärkiyrityksistä sekä TAMKin uuden elämystalouden ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opiskelijoiden monialainen joukko.

Seminaari on osa TAMKin uutta elämystalouden YAMK-ohjelmaa. Tavoitteena on tehdä seminaarista jatkuva, vuosittain toistuva tapahtuma.
Ääripäissä spektaakkelit ja krääsä – entä mitä niiden välissä?
Tampereen yliopiston elämystalouden työelämäprofessori Miika Lipiäinen valotti puheenvuorossaan elämystalouden kahtiajakoa. Sen ääripäissä ovat valtaisat sekä rahaa että tuotannon ja maapallon resurssejakin kuluttavat spektaakkelit ja toisaalta krääsä, eli sisällöt, joita kulutamme TikTokista ja Instagramista katsoen toisten kokemia elämyksiä.
– Tässä tutkimusohjelmassa olemme kiinnostuneita etenkin siitä, mikä on näiden välissä: ihmisen kokoiset elämykset, jotka ovat lähempänä arkea. Tutkimuksen fokuksessa tulee olemaan fanikulttuuri, festivaalit, ravintolat ja suomalainen sauna, valotti Lipiäinen viime syksynä käynnistyneen elämystalouden tutkimusohjelman tulevia projekteja.
– Elämystalouden tutkimusohjelma on ensimmäinen koko korkeakouluyhteisön läpäisevä ohjelma. Vaikka tutkimuksessa liikutaankin vahvasti teoria- ja makrotaloustasolla, on tavoitteena tuottaa myös konkretiaa, joka hyödyttää yrityksiä. Olemme myös tiiviisti mukana tässä YAMK-ohjelmassa, Lipiäinen kertoi, ja lupasi seminaareja ja after work -tilaisuuksia sekä mahdollisuuksia viestintäyhteistyöhön.
Elämys kuuluu kaikille – kohti vastuullisempia ja saavutettavampia elämyksiä
Lipiäisen mainitsemista spektaakkeleista, ja ennen kaikkea epäkohdista, jotka niiden tuotannossa usein jäävät yleisöltä näkymättömiin, puhui omassa puheenvuorossaan Tampereen yliopiston tutkija, dosentti Sami Kolamo. Esimerkkinä Kolamo käytti jalkapallon MM-kisoja, jotka aina stadioneiden rakentamisesta tapahtumien televisiointiin ja yleisökäyttäytymisen ohjaamiseen sisältävät paljon varsin huonosti päivänvaloa kestävää vallankäyttöä.
– Ongelmat on nostettava pöydälle ja kasvatettava tietoisuutta niistä. On tuotava esiin myös tuotanto ja piilossa olevat rakenteet elämysten synnyttämisessä.
Samaa painotti myös YAMK-ohjelman tutkintovastaava Mika Kylänen.
– Asiakaskokemuksen ja asiakkaan elämyksen lisäksi elämystaloudessa on huomoitava myös elämyksen toteuttajat ja tuotanto. Elämys kuuluu kaikille.
Yksi puoli tästä on saavutettavuus, jota käsitteli omassa puheenvuorossaan erityistesi pelialan näkökulmasta Tampereen yliopiston tutkija Markus Kämäräinen.
– Saavutettavuudesta huolehtimalla on mahdollista tavoittaa laajempi asiakaskunta. Lisäksi on hyvä muistaa, että saavutettavuus palvelee kaikkia. Saavutettava design on useimmiten hyvää designia, jota haluavat käyttää kaikki.
Kämäräinen muistutti kuulijoita myös Tampereen yliopiston laajasta saavutettavuuden opintokokonaisuudesta. Tarjolla on kymmeniä yhden opintoviikon vapaasti verkossa suoritettavia kursseja sekä myös kansainvälinen maisteriohjelma saavutettavuudesta digitaalisissa palveluissa.
Monialaisuus keskiössä
Seminaarin yleisön valtaosan muodostivat uuteen YAMK-ohjelmaan valitut lähes 50 opiskelijaa. Heistä osa suorittaa restonomin, osa medianomin ja osa tradenomin YAMK-tutkinnon. Opiskelijat tulevat monenlaisista taustoista. Joukossa on osaamista esimerkiksi tapahtumatuotannosta, elokuva- ja tv-tuotannosta sekä ravintola- ja puhtaanapitoaloiltakin.
– On kiinnostavaa saada uusia näkökulmia ja laajentaa verkostoja myös muille aloille, kertoi tradenomin YAMK-tutkintoa suorittava, Helsingin Messukeskuksen tuottaja Iida Puska.
Medianomin YAMK-tutkintoa suorittava yrittäjä Marko Valkonen lähti ohjelmaan työelämäprofessori Miika Lipiäisen innoittamana.
– Omassa työssään on niin sisällä omassa kuplassa. Tekee hyvää kuunnella myös muita ja oppia heiltä.
Tampere tunnetuksi ry:n toiminnanjohtaja Riikka Töytäri tuli kouluttautumaan saadakseen ylemmän korkeakoulutukinnon ja vahvempaa teoreettista viitekehystä omaan työhönsä kaupunkikehittämisessä.
Toimiala-ajattelusta ekosysteemiajatteluun
Rohkeutta ajatella isosti ja katsoa oman toimialan raja-aitojen yli painotti myös Film Tampereen ohjelmajohtaja Fanny Heinonen omassa seminaaripuheenvuorossaan. Heinonen painotti myös IP- eli immateriaalioikeuksien tunnistamisen ja niistä huolehtimisen tärkeyttä.
– Elämystaloudessa on tärkeää ymmärtää, missä arvo muodostuu ja missä oikeudet ovat. Oikeuksia on myös osattava hallinnoida, Heinonen muistutti kuulijoita.
Hänen toiveensa tulevaisuuden elämystaloudesta Tampereella on toimiala, joka on siirtynyt kotimarkkinasta kansainväliseen, toimiala-ajattelusta ekosysteemiajatteluun, itse tekemisestä yhteisön kanssa tekemiseen ja palvelumyynnistä kohti IP-omistajuutta.
Kasvua elämyksellisyydestä
Alan yritysten kehityksestä ja tulevaisuuden näkymistä seminaarissa kertoivat Akun Tehtaan operatiivinen johtaja Olli Lehtinen ja Särkännimen toimitusjohtaja Mikko Hautasaari.
Akun Tehdas hakee kasvua erityisesti sisällöntuotantoon panostamalla ja pyrkimällä IP-oikeuksien ketjussa korkeammalle. Särkänniemessä kasvua puolestaan haetaan monipuolisuudesta. Suunnitelmissa on paitsi uusia laitteita myös uusia toimintoja. Näistä esimerkkinä Hautasaari kertoi suunnitelmista tyhjillään olevan delfinaariorakennuksen muuttamisesta ympärivuotiseksi tapahtuma-areenaksi.
Seminaarin päättäneessä paneelikeskustelussa pohdittiin alan tulevaisuutta. Tulevaisuuden elämystaloudesta panelistit toivoivat monialaista, moniammatillista ja monenkeskeistä. Tavoitteena on elämystalous, jossa elämys koetaan useammin ja lähempänä arkea, ja jossa huomioidaan niin kokijat kuin tekijätkin.
Tampereella uutta elämystaloutta ja kasvua on hyvä kehittää. Taustalla on pitkä työ kaupungin elämystalouden kehitysohjelmassa ja vahva yhteistyö niin kaupungin, korkeakouluyhteisön kuin alan yritystenkin kesken.
– Tampereella on paljon alan toimijoita: pubeja, ravintoloita, urheilutoimijoita, festivaaleja, messuja... Täällä on myös hyvä suoraviivainen ja keskittynyt tapa toimia, kiitteli työelmäprofessori Lipiäinen.
– Tampereella rakenteet eivät syö ideoita, kitetytti YAMK-opiskelija ja kaupunkikehittäjä Riikka Töytäri.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mika KylänenLehtoriTampereen ammattikorkeakoulu
Liiketalous ja media
Tampereen ammattikorkeakoulu on monialainen työelämäkorkeakoulu, joka vastaa työ- ja elinkeinoelämän muuttuviin osaamistarpeisiin tuottamalla parasta ammatillista korkeakoulutusta ja innovaatioita. Toimimme aktiivisessa yhteistyössä korkeakouluyhteisön ja työelämän kumppaneiden kanssa, kotimaisissa ja kansainvälisissä verkostoissa. Kärkiosaamisemme suuntautuu oppimisen edistämiseen, uusien teknologioiden hyödyntämiseen, ekologisiin innovaatioihin ja sosiokulttuurisiin haasteisiin. TAMKissa on yli 10 000 opiskelijaa ja vakituista henkilöstöä noin 700.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen ammattikorkeakoulu
Uudistava työnohjaaja luotsaa työelämän murroksessa – haku täydennyskoulutukseen on auki20.10.2025 07:00:00 EEST | Tiedote
Työelämä muuttuu kovaa vauhtia, mikä vaatii työnohjaajilta uudenlaista osaamista. Tampereen ammattikorkeakoulu (TAMK) ja Humanistinen ammattikorkeakoulu (Humak) käynnistävät Uudistava työnohjaaja -täydennyskoulutuksen.
Ulkomailla suoritettua opettajankoulutusta täydennetään Tampereen ammattikorkeakoulussa aktiivisesti13.10.2025 12:43:06 EEST | Tiedote
Ulkomailla opettajankoulutuksen suorittaneille syntyi noin vuosi sitten tarjolle joustava mahdollisuus hakea täydentämään aiempia pedagogisia opintojaan. Tampereen ammattikorkeakoulussa suoritettavien opintojen avulla he saavat pätevyyden toimia opettajana Suomessa.
Vuoden alumni Moe Mustafa: ”Kuka kertoo tarinasi, jos et itse kerro sitä?”1.10.2025 09:52:05 EEST | Tiedote
Tampereen ammattikorkeakoulun vuoden 2025 alumniksi valittu Moe Mustafa on visuaalinen taiteilija, äänitaiteilija sekä teatterintekijä. Hän valmistui TAMKista medianomiksi vuonna 2018. Esimerkillään hän rohkaisee kaikkia käyttämään omaa ääntään ja kertomaan tarinansa.
Yli 5000 hakijaa TAMKiin korkeakoulujen syksyn yhteishaussa12.9.2025 09:42:34 EEST | Tiedote
Korkeakoulujen syksyn yhteishaku päättyi 11.9.2025. Tampereen ammattikorkeakoulun hakukohteisiin tuli 5012 hakemusta. Tammikuussa alkaviin opintoihin on yhteensä 680 aloituspaikkaa.
TAMK ja Tampereen yliopisto aloittavat tohtorikoulutusyhteistyön10.9.2025 07:57:15 EEST | Tiedote
Suomessa on todettu tarve lisätä ja tehostaa tutkijakoulutusta osaavan työvoiman saatavuuden varmistamiseksi. Tampereen ammattikorkeakoulun ja Tampereen yliopiston tohtorikoulutusyhteistyö vahvistaa molempien organisaatioiden tutkimusosaamista, edistää niiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa (TKI) ja tukee monipuolisen rahoituksen hankkimista.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme