Syyskuun lämmin sää toi taas sinilevät rannoille
11.9.2025 17:31:02 EEST | Suomen ympäristökeskus | Tiedote
Sinilevää on ollut syyskuun alussa ajankohtaan nähden poikkeuksellisen paljon. Tällä viikolla sinilevästä tehtyjen virallisten havaintojen määrä kohosi koko kesän ennätyslukemiin sekä sisävesillä että rannikolla.
Suomen sisävesillä ja rannikkoalueilla sinilevähavaintojen huippu ajoittuu yleensä heinäkuun puolivälin ja elokuun alun väliseen aikaan. Nyt syyskuun toisella viikolla sinilevähavaintojen määrä on kuitenkin suurempi kuin kertaakaan kesän aikana.
Lämmin ja aurinkoinen sää on suosinut sinileviä. Havaintojen mukaan sinilevää on tällä viikolla esiintynyt niin järvissä, joissa kuin rannikollakin. Järvillä erittäin runsaasti tai runsaasti sinilevää on tavattu erityisesti Varsinais-Suomessa, Satakunnassa, Pirkanmaalla, Hämeessä ja Savossa. Sisävesien lisäksi runsaasta tai erittäin runsaasta sinilevän määrästä on tullut ilmoituksia Suomenlahden, Saaristomeren, Ahvenanmaan ja Selkämeren rannikolta. Avomerialueella sinilevää on havaittu jonkin verran Suomenlahdella ja Ahvenanmaan eteläpuolella sekä Selkämerellä, muun muassa Merenkurkussa.
Sinilevää voi esiintyä pitkälle syksyyn, jos aurinkoiset ja lämpimät säät jatkuvat. Etenkin myöhemmin syksyllä rannoilla ja rantavedessä voi näkyä myös maalimaista turkoosin väristä massaa, joka johtuu hajonneista sinileväsoluista vapautuneesta väriaineesta, fykosyaniinista.
Lämmin sää on suosinut sinilevien lisäksi myös Alexandrium ostenfeldii -panssarisiimalevää, jonka aiheuttamasta pimeässä hohtavasta bioluminesenssista on tullut ilmoituksia Suomen etelärannikolta. Syke kerää ilmoituksia bioluminesenssista ja havainnot ovat nähtävillä havaintojen ilmoitussivulla.
Kaikkiin leväkukintoihin ja fykosyaniinin värjäämiin kerrostumiin on syytä suhtautua sillä varauksella, että ne voivat aiheuttaa terveyshaittaa. Etenkin lapset ja lemmikkieläimet on syytä pitää pois leväisiltä rannoilta ja vesistä, eikä leväistä vettä pidä käyttää esimerkiksi löylyvetenä tai kasteluun.
Sinilevähuippu syyskuussa on harvinainen
Sinileväseurannan havainnoista lasketaan viikoittainen sinileväbarometriarvo erikseen sisävesille ja rannikon merialueille. Barometriarvo kuvaa kyseisen viikon yleistä sinilevätilannetta ja mahdollistaa vertailun viikkojen välillä.
Tällä viikolla sinileväbarometri nousi koko kesän korkeimmalle tasolle sekä sisävesillä että rannikon merialueilla. Se on hyvin poikkeuksellista.
Sinileväseurannan historiassa sinilevähuippu on ollut syyskuussa vain kaksi kertaa aiemmin sisävesillä. Vuosina 2010 ja 2013 sisävesien sinilevähuippu ajoittui syyskuun ensimmäiselle viikolle.
Rannikon merialueiden tilanteesta kertova sinileväbarometri ei ole kertaakaan aiemmin kohonnut kesän korkeimpaan arvoon vasta syyskuussa. Kuluvan viikon arvo 0,59 on ylipäänsä korkein syyskuussa laskettu merialueen barometrilukema. Vertailu vuosien välillä on kuitenkin vain suuntaa antava, koska havaintopaikkojen sijainti ja määrä on vuosien välillä vaihdellut.
Sinileväseuranta jatkuu syyskuun loppuun
Valtakunnallinen sinileväseuranta toteutetaan osana ympäristön tilan seurantaa yhteistyössä ELY-keskusten, kuntien ympäristö- ja terveysviranomaisten sekä Suomen ympäristökeskuksen (Syke) kesken. Myös Suomen rotarit on aktiivisesti mukana seurannassa.
Sinileväseurantaa tehdään kesäkuun alusta syyskuun loppuun asti. Kansalaiset voivat senkin jälkeen ilmoittaa omia havaintojaan Järvi-meriwikin ja Vesi.fi-palvelun kautta. Syksyllä Suomen ympäristökeskus tiedottaa valtakunnallisesta sinilevätilanteesta vain tarvittaessa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Merialueen leväkukinnat: erikoistutkija Sirpa Lehtinen, p. 0295 251 353, etunimi.sukunimi@syke.fi
Sisävesien leväkukinnat: erikoistutkija Kristiina Vuorio, p. 0295 251 757, etunimi.sukunimi@syke.fi
Satelliittihavainnot: puh. 050 4707 576 tai yritysnumero 0295 251 329, s-posti: EOtuki@syke.fi
Viestintä: viestintäasiantuntija Eija Järvinen, puh. 0295 251 242, etunimi.sukunimi@syke.fi
Mediapalvelu Suomen ympäristökeskuksessa
Suomen ympäristökeskuksen mediapalvelu välittää tietoa ympäristökeskuksessa tehtävästä tutkimuksesta, auttaa toimittajia löytämään asiantuntijoita haastateltaviksi ja tarjoaa valokuvia median käyttöön.
Yhteydenottoihin vastaavat viestintäasiantuntijat. Palvelemme arkisin klo 9-16.
Kuvat
Linkit
Suomen ympäristökeskus – Teemme tiedolla toivoa.
Suomen ympäristökeskus
Latokartanonkaari 11
00790 Helsinki
0295 251 000
https://www.syke.fi/fi-FI
On aika siirtyä yksittäisten ympäristöongelmien ratkaisemisesta koko yhteiskunnan läpileikkaavaan kestävyysmurrokseen. Suomen ympäristökeskus (Syke) vaikuttaa tutkimuksella, tiedolla ja palveluilla kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. Suomen ympäristökeskus on valtion tutkimuslaitos, jossa työskentelee noin 700 asiantuntijaa ja tutkijaa Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä ja Joensuussa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus
Public defence: Just transformative conservation requires challenging existing structures and strengthening local agency25.9.2026 08:56:00 EEST | Press release
In her doctoral dissertation, Liisa Varumo, M.Sc.Admin, a researcher at the Finnish Environment Institute (Syke), examines questions of environmental justice in diverse nature conservation instruments and their potential to contribute to just transformative conservation. The public defence will take place at the University of Eastern Finland on Friday 2 October 2026 at 12.00.
Väitös: Reilu kestävyysmurros luonnonsuojelussa vaatii rakenteiden haastamista ja toimijuuden vahvistamista25.9.2026 08:55:00 EEST | Tiedote
Suomen ympäristökeskuksen tutkija, HTM Liisa Varumo tarkastelee väitöskirjassaan erilaisten luonnonsuojelukeinojen oikeudenmukaisuutta ja niiden mahdollisuuksia edistää reilua kestävyysmurrosta. Väitöstilaisuus pidetään Itä-Suomen yliopistossa perjantaina 2.10.2026 klo 12.00.
Nostot medialle 24.9.–2.10.202624.9.2026 15:57:23 EEST | Tiedote
Hei! Tässä tiedoksesi meillä Suomen ympäristökeskuksessa pian ilmestyviä tiedotteita, uutisia, kampanjoita, blogeja ja uutiskirjeitä. Mukana myös tulevia tapahtumia ja webinaareja. Jakelemme mediakatsauksen torstaisin STT:n kautta. Koosteet löytyvät myös STT-uutishuoneesta, josta voit tilata kaikki Suomen ympäristökeskuksen tiedotteet.
Östersjöns tillstånd är fortfarande långt från målen – uppföljning som sträcker sig från kustvatten till öppet hav visar varför18.9.2026 08:30:00 EEST | Pressmeddelande
I augusti genomförde Finlands miljöcentral två uppföljningsresor i Östersjön: havsforskningsfartyget Aranda samlade in information från öppet hav och ms Hessu från Skärgårdshavet och kusten. Övergödning är fortfarande Östersjöns största miljöproblem. Enligt den statusbedömning av kustvattnen som publicerades i juni har endast sex procent av Finlands kustvatten god status. Färska mätningar och modelleringar ger en uppdaterad lägesbild av hur näringsbelastningen från land syns i kustvattnen och på öppet hav och varför havets tillstånd fortfarande är långt från målen.
The state of the Baltic Sea still far from the objectives – monitoring extending from coastal waters to the open sea explains why18.9.2026 08:30:00 EEST | Press release
In August, the Finnish Environment Institute carried out two monitoring cruises in the Baltic Sea: Research vessel Aranda collected data from the open sea and M/S Hessu from the Archipelago Sea and the coast. Eutrophication remains the biggest environmental problem in the Baltic Sea. According to the status assessment of coastal waters, published in June, only six per cent of Finnish coastal waters are in a good state. Recent measurements and modelling provide an updated situational picture of how nutrient pollution from land is reflected in coastal waters and the open sea, and why the state of the sea is still far from the objectives.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme