Pysyvä oleskelulupa annettava myös AMK-tutkinnon suorittaneille

Poikkeuksena oleskeluluvan tiukennuksiin hallitus esittää, että pysyvän oleskeluluvan voisi saada suorittamalla Suomessa ylemmän korkeakoulututkinnon, jatkotutkinnon tai yliopistossa alemman korkeakoulututkinnon. Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneille tätä poikkeusta ei kuitenkaan myönnettäisi, vaan heiltä vaadittaisiin pysyvän oleskeluluvan saamiseksi neljän vuoden oleskelu määräaikaisella luvalla ja 40 000 euron vuosiansiot.

Arene pitää tärkeänä, että eduskunta uskaltaisi korjata syrjivän linjauksen hallituksen esityksestä sisällyttämällä myös ammattikorkeakoulututkinnot pysyvän oleskeluluvan poikkeussäännökseen (56 c §). Esitystä on kritisoitu poikkeuksellisen laajasti ja yksimielisesti. Myös lain perustelutekstit osoittavat ristiriidan hyvin.  

- Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet työllistyvät Suomessa paremmin kuin yliopistotutkinnon suorittaneet. Integroituminen työmarkkinoille vaatii aikaa ja sitoutumista yksilöltä ja työnantajilta. Määräaikainen oleskelulupa on myrkkyä integraatiolle, perustelee Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arenen toiminnanjohtaja Ida Mielityinen.

Vuonna 2024 ammattikorkeakoulut keräsivät EU-ETA-alueen ulkopuolisilta opiskelijoilta 62,7 miljoonaa euroa lukuvuosimaksuja. Kansainvälisistä opiskelijoista hyötyvät paitsi Suomen talous, myös suomalaiset opiskelijat.

Hallitus perusteli kautensa alussa 30 miljoonan euron rahoitusleikkausta ammattikorkeakouluilta sillä, että se velvoittaa korkeakoulut keräämään EU-ETA -ulkopuolisilta opiskelijoilta kustannukset kattavat lukuvuosimaksut.

- Nyt tätä rahoituskanavaa vaikeutetaan perustavanlaatuisella tavalla, jos ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden – kuten insinöörien ja sairaanhoitajien -   mahdollisuutta työllistyä Suomeen heikennetään hallituksen esittämällä tavalla. Kansainvälisen rekrytoinnin osaaminen ja suhteet luodaan pitkäjänteisellä työllä, ja ristiriitainen politiikka haittaa korkeakoulujen työtä valtavasti, jatkaa Mielityinen.     

Taloudellista tilannetta kuvaa, että ammattikorkeakouluissa suoritettavien tutkintojen hinta on puolittunut kymmenessä vuodessa. Yksinomaan Orpon hallituksen leikkauspäätöksillä vuonna 2028 ammattikorkeakoulujen perusrahoitus on vuositasolla pysyvästi 54 miljoonaa euroa nykyistä matalampi.