Euroalueella inflaatio on nyt tavoitteen tuntumassa ja kasvu sinnittelee tullirytinässä
Euroalueen talous sinnittelee tullirytinässä. Vaikka kasvu on ollut ennustettua parempaa, on se silti yhä kituliasta. Myönteistä euroalueen taloustilanteessa on, että viime vuosien nopea inflaatio on saatu taltutettua.
Euroopan keskuspankin neuvosto päätti eilen pitää ohjauskorot ennallaan. EKP:n ennusteen mukaan inflaatio pysyttelee 2 prosentin keskipitkän aikavälin tavoitteen tuntumassa. Inflaation arvioidaan olevan keskimäärin 2,1 % vuonna 2025, 1,7 % vuonna 2026 ja 1,9 % vuonna 2027.
”Kun epävarmuus jatkuu ja inflaationäkymät ovat tällä hetkellä tavoitteen tuntumassa, meillä ei EKP:n neuvostossa ollut akuuttia tarvetta muuttaa korkoja. Liialliselle tyytyväisyydelle ei ole silti sijaa, vaan pysytään valppaana. Emme sitoudu mihinkään korkouraan, vaan päätökset tehdään kokous kokoukselta, seuraavan kerran lokakuussa”, toteaa Suomen Pankin pääjohtaja ja EKP:n neuvoston jäsen Olli Rehn.
Puolustushankintojen vaikutukset talouskasvuun
Geopolitiikan ja kauppapolitiikan kentältä tuleva epävarmuus heikentää edelleen talouden kasvua, vaikka kesän tullisopu lievensikin suurimpia uhkakuvia ja aiemmat koronlaskut tukevat edelleen kysyntää. Toisaalta puolustusmenojen ja investointien lisääminen saattaa piristää kasvua. Suurempi hankintojen kotimaisuusaste euroalueella synnyttäisi työpaikkoja ja kasvattaisi tuloja, ja sen kerrannaisvaikutukset talouteen olisivat myönteisemmät.
”Puolustusmenojen lisäys tukee kasvua etenkin vuosina 2026–2027. Niiden aiheuttamaa painetta julkiselle taloudelle niin Suomessa kuin Euroopassa voidaan vähentää, jos panostukset onnistutaan kohdentamaan yhteishankintoihin ja teknologista kehitystä edistävään toimintaan. Avainasemassa ovat osaavat ihmiset ja heidän tekemänsä innovaatiot”, toteaa pääjohtaja Rehn.
Vaikka puolustusmenojen olennaisin tarkoitus on turvallisuuden lisääminen, myös taloudellisiin vaikutuksiin on kiinnitettävä huomiota. Puolustussatsaukset lisäävät ainakin lyhyellä aikavälillä väistämättä velkaantumista, mutta tämä vaikutus on sitä pienempi mitä enemmän satsauksilla saadaan vauhditettua kasvua.
Suomen talous käynnistyy yskähdellen
Suomen Pankin tänään julkaiseman väliennusteen mukaan Suomen talous lähtee käyntiin yskähdellen. Yrityssektorin näkymät ovat kohentuneet, mutta heikko kotitalouksien luottamus jarruttaa edelleen talouden kasvua.
Heikon alkuvuoden vuoksi Suomen talous kasvaa tänä vuonna 0,3 prosenttia. Vuonna 2026 kasvu kiihtyy 1,3 prosenttiin ja vuonna 2027 edelleen 1,7 prosenttiin. Inflaatio pysyy maltillisena, ja suureksi kasvanut työttömyys alkaa vähitellen pienentyä ensi vuodesta alkaen. Investointien lisääntyminen ja teollisuuden parantuneet näkymät ovat merkkejä yrityssektorin piristymisestä. Kotitalouksien heikkoa kulutuskysyntää piristää vähitellen muun muassa palkkojen nousu ja maltillinen inflaatio.
Esityskalvot 12.9.2025, pääjohtaja Olli Rehn
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Median palvelulinja / Medietjänst / Media Service
Puh:+358 9 183 2101media@bof.fiLinkit
Suomen Pankki
Suomen Pankki on Suomen rahaviranomainen ja kansallinen keskuspankki. Samalla se on osa eurojärjestelmää, joka vastaa euroalueen maiden rahapolitiikasta ja muista keskuspankkitehtävistä ja hallinnoi maailman toiseksi suurimman valuutan, euron, käyttöä.
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Pankki
Eurosystemets penningpolitiska beslut11.9.2025 15:20:05 EEST | Beslut
ECB-rådet beslutar om penningpolitiken i euroområdet. ECB-rådet beslutade idag att hålla de tre styrräntorna oförändrade.
EKP:n rahapoliittisia päätöksiä11.9.2025 15:20:05 EEST | Päätös
EKP:n neuvosto päättää euroalueen rahapolitiikasta. EKP:n neuvosto päätti tänään pitää EKP:n kolme ohjauskorkoa ennallaan.
Kutsu medialle: Suomen Pankin tiedotustilaisuus 12.9.2025 rahapolitiikasta ja euroalueen talouden näkymistä5.9.2025 11:23:15 EEST | Kutsu
Mitkä ovat euroalueen talouden näkymät tuoreiden rahapoliittisten päätösten valossa? Miltä inflaatio näyttää? Millä tavalla geopoliittinen tilanne vaikuttaa Euroopan talouskasvuun ja työllisyyteen? Millainen vaikutus puolustusmenojen kasvulla on talouteen?
Det totala värdet av kontaktlösa betalningar större än kortbetalningarna med chip i april-juni 20254.9.2025 10:00:00 EEST | Pressmeddelande
Under andra kvartalet 2025 gjordes med finländska betalkort sammanlagt 652 miljoner kortbetalningar, vilket var 3 % fler kortbetalningar än vid motsvarande tid ett år tidigare. Det totala värdet av de kontaktlösa betalningarna ökade från året innan med 23 %.
Lähimaksujen kokonaisarvo sirulla tehtyjä korttimaksuja suurempi huhti-kesäkuussa 20254.9.2025 10:00:00 EEST | Tiedote
Vuoden 2025 toisella neljänneksellä suomalaisilla maksukorteilla tehtiin yhteensä 652 milj. korttimaksua, mikä oli 3 % enemmän kuin vuosi sitten vastaavana aikana. Lähimaksujen kokonaisarvo kasvoi edellisvuodesta 23 %.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme