Kuntaliiton Talousbarometri: Kuntien taloudellinen liikkumavara pienenee tulevina vuosina
Kuntaliiton Talousbarometriin vastanneiden talousjohtajien mukaan kuntien liikkumavara on kapenemassa merkittävästi seuraavien 10 vuoden aikana. Valtaosa vastaajista (lähes 80 %) arvioi kuntansa taloudellisen liikkumavaran pienenevän tulevina vuosina. Erityisen pienenä liikkumavara nähdään asukasmäärältään kaikkein pienimmissä kunnissa.
Kuntaliiton Talousbarometri toteutettiin 3.–8. syyskuuta ja siihen vastasi 193 kunnan talousjohtajaa. Manner-Suomessa on 292 kuntaa.
Talousjohtajat arvioivat kyselyssä myös talouden nykytilaa sekä talouden näkymiä 12 kuukauden kuluttua asteikolla yhdestä kuuteen, jossa yksi on erittäin huono ja kuusi on erittäin hyvä. Lisäksi kyselyssä arvioitiin kunnallisveroprosenttiin kohdistuvaa muutospainetta sekä sopeutustoimien tarvetta kunnissa.
Talouden näkymät heikkenemässä, mutta odotettua vähemmän
Kuntaliiton Talousbarometriin vastanneiden talousjohtajien mukaan talouden tila kunnissa on heikentynyt jonkin verran kevään kyselyyn verrattuna. Heikoimmat näkymät talouden tilasta oli kyselyn mukaan suurissa kaupungeissa. Keskimääräinen arvio kunnan talouden tilasta tällä hetkellä on talousjohtajien mukaan 3,4. Kuntaliiton kevään 2025 Talousbarometrissä talousjohtajien keskimääräinen arvio kunnan taloustilanteesta oli 3,8.
Positiivisimmat arviot kuntatalouden nykytilasta annettiin Kainuussa, Lapissa ja Etelä-Karjalassa, kun taas alueellisesti heikoimmat arviot kuntatalouden tilasta annettiin Etelä-Pohjanmaan kunnissa.
-Kuntien talouden nykytilanne on heikentynyt, koska yleinen taloustilanne ei ole elpynyt pienistä positiivisista signaaleista huolimatta ja työttömyys on noussut ennätyskorkealle. Sen myötä kuntien tulot ovat kasvaneet odotettua hitaammin ja kustannukset lisääntyneet mm. palkkakustannusten, tehtävien laajentumisen ja rahoitusvastuiden kasvaessa. Suhteutettuna yleiseen myllerrykseen, kuntien tunnelmat näyttäytyvät yllättävänkin maltillisina, tiivistää Kuntaliiton pääekonomisti Minna Punakallo.
Myös näkymät kunnan talouden tilaan seuraavan 12 kuukauden kuluttua heikkenivät hieman kevään Talousbarometristä. Vastaajista peräti 69 % arvioi talousnäkymänsä seuraavan 12 kuukauden kuluttua huonoiksi tai melko huonoiksi. Tästä huolimatta keskiarvolla mitattuna odotukset heikentyivät vain hieman (3,2 -> 2,9).
Sopeutustoimet yltävät koko kuntakenttään
Talousbarometrin mukaan lähes koko kuntakenttä on lisäsopeutuspaineiden edessä. Valtaosa vastaajista (85 %) arvioi kuntansa sopeutustarpeiden olevan vähintään kohtalaisia. Huomattavia sopeutuspaineita on tänä syksynä useissa kymmenissä kunnissa.
Kyselyssä tiedusteltiin myös talousjohtajien näkemystä kunnallisveroprosenttiin kohdistuvasta korotuspaineesta. Valtaosassa kuntia kunnallisveroprosenttiin ei kohdistu muutospainetta. Kuitenkin vajaa neljännes kuntien talousjohtajista arvioi, että kunnallisveroprosenttiin kohdistuu korotuspainetta. Paineet korottaa veroprosenttia ovat keskisuurissa kaupungeissa hieman muita kuntakokoryhmiä suuremmat.
-Viimeisen puolen vuoden aikana kuntatalouden tila on tiukentunut ja paineet sopeuttamiselle ovat kasvaneet. Siihen nähden kuntien talousjohtajien arvioita kunnallisveroprosentin muutospaineista voidaan pitää maltillisena. Veronkorotuspaineet olisivat huomattavasti korkeammalla tasolla, jos valtio olisi leikannut kuntien valtionrahoitusta vuoden 2026 alussa nykyistä enemmän, kertoo Punakallio.
Talouden näkymät heikkenevät ja paineet talouden sopeuttamistoimille ovat kasvaneet. Kuntien taloudellinen liikkumavara on kapenemassa, mikä haastaa peruspalveluiden järjestämistä tulevaisuudessa.
-Viimeistään nyt on aika käynnistää keskustelu siitä, miten kunnat pystyvät järjestämään palvelut myös tulevaisuudessa. Kuntaliitto pitää tarpeellisena, että kansallisesti käynnistetään parlamentaarinen työ, jossa linjataan kunta- ja palvelurakenteen uudistamisesta, painottaa Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen.
Mikä on Kuntaliiton Talousbarometri?
Kuntaliiton Talousbarometri on kuntien talousjohdolle osoitettu kysely, joka toteutetaan noin kaksi kertaa vuodessa. Kuntaliiton Talousbarometrillä kartoitetaan kuntien talous- ja suhdannenäkymiä ajankohtaisissa talousteemoissa. Maakunnallisia tai kuntakokoryhmittäisiä keskiarvotietoja ei ole painotettu kunnan asukasluvulla.
Tutustu kyselyn tuloksiin:www.kuntaliitto.fi/talousbarometri
Lisätiedot:
pääekonomisti Minna Punakallio, puh. +358 40 751 5175, Minna.Punakallio@kuntaliitto.fi
kehittämispäällikkö Mikko Mehtonen, puh. +358 50 592 8986, Mikko.Mehtonen@kuntaliitto.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Hanna LassilaViestinnän asiantuntija
Puh:+358 50 473 6278hanna.lassila@kuntaliitto.fiLiitteet
Linkit
Kunnat luovat perustan asukkaiden hyvälle elämälle. Kuntaliitto tekee työtä, jotta kunnat onnistuvat tehtävässään. Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kuntaliitto.fi on kuntatiedon keskus internetissä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Kommunala ordförande på hel- eller deltid i 24 städer eller kommuner27.10.2025 06:00:00 EET | Pressmeddelande
Sammanlagt 24 städer eller kommuner har ordförande på heltid eller deltid. Under den valperiod som inleddes i somras sköter 54 förtroendevalda sitt uppdrag antingen på heltid eller på deltid. I en rapport som Kommunförbundet genomfört granskades städernas och kommunernas ordförande i början av fullmäktigeperioden 2025–2029. Både de som var ordförande och de som var borgmästare ingick i granskningen.
Osa- tai kokoaikaisia kuntapuheenjohtajia 24 kaupungissa tai kunnassa27.10.2025 06:00:00 EET | Tiedote
Kaikkiaan 24 kaupungissa tai kunnassa toimii päätoimisia tai osa-aikaisia puheenjohtajia. Kesällä alkaneella vaalikaudella 54 luottamushenkilöä hoitaa tehtäväänsä joko osa- tai kokoaikaisesti. Kuntaliiton selvityksessä tarkasteltiin kaupunkien ja kuntien puheenjohtajia valtuustokauden 2025–2029 alussa. Tarkastelussa olivat mukana niin puheenjohtajan kuin pormestarin roolissa toimivat.
40 utbildningsanordnare med i försöket med verksamhetsstyrning inom yrkesutbildningen – bättre beredskap att svara på regionala arbetskraftsbehov24.10.2025 10:02:20 EEST | Pressmeddelande
De 40 utbildningsanordnare som valts ut från olika delar av Finland kan i fortsättningen besluta friare om sitt utbildningsutbud, vilket gör det möjligt att bättre reagera på regionala arbetskraftsbehov. Detta stärker de studerandes sysselsättning och övergång till fortsatta studier. ”Försöket är ett viktigt steg mot en mer flexibel och effektfull styrning. Om verksamhetsstyrningen lyckas stärker den kommunernas roll i gränsytan mellan utbildning och arbetsliv och möjliggör en bättre lägesbild och samarbete utifrån regionernas behov”, säger Maarit Kallio-Savela, utvecklingschef vid Kommunförbundet.
40 koulutuksen järjestäjää mukaan ammatillisen koulutuksen toiminnanohjauksen kokeiluun – reagointi alueellisiin työvoimatarpeisiin paranee23.10.2025 19:43:30 EEST | Tiedote
Valitut 40 koulutuksen järjestäjää eri puolilta Suomea voivat jatkossa päättää koulutustarjonnastaan aiempaa vapaammin, mikä mahdollistaa paremman reagoinnin alueellisiin työvoimatarpeisiin. Tämä vahvistaa opiskelijoiden työllistymistä ja jatko-opintoihin siirtymistä. "Kokeilu on tärkeä askel kohti joustavampaa ja vaikuttavampaa ohjausta. Onnistuessaan uudenlainen toiminnanohjaus vahvistaa kuntien roolia koulutuksen ja työelämän rajapinnassa sekä mahdollistaa paremman tilannekuvan ja yhteistyön alueiden tarpeiden pohjalta", sanoo kehittämispäällikkö Maarit Kallio-Savela Kuntaliitosta.
Utredning: Upphandlingslagsreform kan kosta kommunerna hundratals miljoner – oron stor för försörjningsberedskap och cybersäkerhet20.10.2025 11:31:50 EEST | Pressmeddelande
Om ändringen som gäller kommunernas in house-bolag i samband med revideringen av upphandlingslagen träder i kraft enligt regeringsprogrammet, kommer det att medföra merkostnader för kommunerna på cirka 600 miljoner euro. Det här framgår av en utredning som FCG gjort för Kommunförbundet, där kommunerna har bedömt hurdana omställningskostnader den eventuella lagreformen skulle medföra.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme