Kuntaliiton Talousbarometri: Kuntien taloudellinen liikkumavara pienenee tulevina vuosina
Kuntaliiton Talousbarometriin vastanneiden talousjohtajien mukaan kuntien liikkumavara on kapenemassa merkittävästi seuraavien 10 vuoden aikana. Valtaosa vastaajista (lähes 80 %) arvioi kuntansa taloudellisen liikkumavaran pienenevän tulevina vuosina. Erityisen pienenä liikkumavara nähdään asukasmäärältään kaikkein pienimmissä kunnissa.
Kuntaliiton Talousbarometri toteutettiin 3.–8. syyskuuta ja siihen vastasi 193 kunnan talousjohtajaa. Manner-Suomessa on 292 kuntaa.
Talousjohtajat arvioivat kyselyssä myös talouden nykytilaa sekä talouden näkymiä 12 kuukauden kuluttua asteikolla yhdestä kuuteen, jossa yksi on erittäin huono ja kuusi on erittäin hyvä. Lisäksi kyselyssä arvioitiin kunnallisveroprosenttiin kohdistuvaa muutospainetta sekä sopeutustoimien tarvetta kunnissa.
Talouden näkymät heikkenemässä, mutta odotettua vähemmän
Kuntaliiton Talousbarometriin vastanneiden talousjohtajien mukaan talouden tila kunnissa on heikentynyt jonkin verran kevään kyselyyn verrattuna. Heikoimmat näkymät talouden tilasta oli kyselyn mukaan suurissa kaupungeissa. Keskimääräinen arvio kunnan talouden tilasta tällä hetkellä on talousjohtajien mukaan 3,4. Kuntaliiton kevään 2025 Talousbarometrissä talousjohtajien keskimääräinen arvio kunnan taloustilanteesta oli 3,8.
Positiivisimmat arviot kuntatalouden nykytilasta annettiin Kainuussa, Lapissa ja Etelä-Karjalassa, kun taas alueellisesti heikoimmat arviot kuntatalouden tilasta annettiin Etelä-Pohjanmaan kunnissa.
-Kuntien talouden nykytilanne on heikentynyt, koska yleinen taloustilanne ei ole elpynyt pienistä positiivisista signaaleista huolimatta ja työttömyys on noussut ennätyskorkealle. Sen myötä kuntien tulot ovat kasvaneet odotettua hitaammin ja kustannukset lisääntyneet mm. palkkakustannusten, tehtävien laajentumisen ja rahoitusvastuiden kasvaessa. Suhteutettuna yleiseen myllerrykseen, kuntien tunnelmat näyttäytyvät yllättävänkin maltillisina, tiivistää Kuntaliiton pääekonomisti Minna Punakallo.
Myös näkymät kunnan talouden tilaan seuraavan 12 kuukauden kuluttua heikkenivät hieman kevään Talousbarometristä. Vastaajista peräti 69 % arvioi talousnäkymänsä seuraavan 12 kuukauden kuluttua huonoiksi tai melko huonoiksi. Tästä huolimatta keskiarvolla mitattuna odotukset heikentyivät vain hieman (3,2 -> 2,9).
Sopeutustoimet yltävät koko kuntakenttään
Talousbarometrin mukaan lähes koko kuntakenttä on lisäsopeutuspaineiden edessä. Valtaosa vastaajista (85 %) arvioi kuntansa sopeutustarpeiden olevan vähintään kohtalaisia. Huomattavia sopeutuspaineita on tänä syksynä useissa kymmenissä kunnissa.
Kyselyssä tiedusteltiin myös talousjohtajien näkemystä kunnallisveroprosenttiin kohdistuvasta korotuspaineesta. Valtaosassa kuntia kunnallisveroprosenttiin ei kohdistu muutospainetta. Kuitenkin vajaa neljännes kuntien talousjohtajista arvioi, että kunnallisveroprosenttiin kohdistuu korotuspainetta. Paineet korottaa veroprosenttia ovat keskisuurissa kaupungeissa hieman muita kuntakokoryhmiä suuremmat.
-Viimeisen puolen vuoden aikana kuntatalouden tila on tiukentunut ja paineet sopeuttamiselle ovat kasvaneet. Siihen nähden kuntien talousjohtajien arvioita kunnallisveroprosentin muutospaineista voidaan pitää maltillisena. Veronkorotuspaineet olisivat huomattavasti korkeammalla tasolla, jos valtio olisi leikannut kuntien valtionrahoitusta vuoden 2026 alussa nykyistä enemmän, kertoo Punakallio.
Talouden näkymät heikkenevät ja paineet talouden sopeuttamistoimille ovat kasvaneet. Kuntien taloudellinen liikkumavara on kapenemassa, mikä haastaa peruspalveluiden järjestämistä tulevaisuudessa.
-Viimeistään nyt on aika käynnistää keskustelu siitä, miten kunnat pystyvät järjestämään palvelut myös tulevaisuudessa. Kuntaliitto pitää tarpeellisena, että kansallisesti käynnistetään parlamentaarinen työ, jossa linjataan kunta- ja palvelurakenteen uudistamisesta, painottaa Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen.
Mikä on Kuntaliiton Talousbarometri?
Kuntaliiton Talousbarometri on kuntien talousjohdolle osoitettu kysely, joka toteutetaan noin kaksi kertaa vuodessa. Kuntaliiton Talousbarometrillä kartoitetaan kuntien talous- ja suhdannenäkymiä ajankohtaisissa talousteemoissa. Maakunnallisia tai kuntakokoryhmittäisiä keskiarvotietoja ei ole painotettu kunnan asukasluvulla.
Tutustu kyselyn tuloksiin:www.kuntaliitto.fi/talousbarometri
Lisätiedot:
pääekonomisti Minna Punakallio, puh. +358 40 751 5175, Minna.Punakallio@kuntaliitto.fi
kehittämispäällikkö Mikko Mehtonen, puh. +358 50 592 8986, Mikko.Mehtonen@kuntaliitto.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Hanna LassilaViestinnän asiantuntija
Puh:+358 50 473 6278hanna.lassila@kuntaliitto.fiLiitteet
Linkit
Kunnat luovat perustan asukkaiden hyvälle elämälle. Kuntaliitto tekee työtä, jotta kunnat onnistuvat tehtävässään. Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kuntaliitto.fi on kuntatiedon keskus internetissä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Klyftan mellan kommunernas skattesatser hotar blir enorm– Kommunförbundets Karhunen: Finland har inte råd med nuvarande tjänster och strukturer13.9.2025 08:43:27 EEST | Pressmeddelande
Den demografiska förändringen, dvs. den minskande nativiteten, befolkningens stigande ålder, den koncentrerade invandringen och urbaniseringen, försvårar på ett aldrig tidigare skådat sätt kommunernas möjligheter att tillhandahålla tjänster för invånarna. Förändringen är oundviklig och kännbar både i kommuner som förlorar befolkning och i snabbt växande städer, enligt en utredning beställd av Kommunförbundet. Om inget görs kan skillnaden mellan den lägsta och högsta kommunalskattesatsen i framtiden vara nästan 19 procentenheter.
Erot kuntien veroprosenteissa uhkaavat revetä ennennäkemättömiin lukemiin - Kuntaliiton Karhunen: Suomella ei ole varaa nykyisiin palveluihin eikä rakenteisiin13.9.2025 08:20:46 EEST | Tiedote
Väestönmurros eli syntyvyyden lasku, ikääntyminen, keskittyvä maahanmuutto ja kaupungistuminen vaikeuttavat ennennäkemättömällä tavalla kuntien mahdollisuuksia järjestää palveluita kuntalaisille. Muutos on vääjäämätön ja merkittävä niin väestöään menettävissä kunnissa kuin vauhdikkaasti kasvavissa kaupungeissakin, selviää Kuntaliiton tilaamasta selvityksestä. Jos mitään ei tehdä, ero matalimman ja korkeimman kuntaveroprosentin välillä voi tulevaisuudessa olla lähes 19 prosenttiyksikköä.
Kyselytulos: Kunnissa panostetaan lasten ja nuorten hyvinvointiin – tueksi tarvittaisiin vahvemmin hyvinvointialueet11.9.2025 07:11:17 EEST | Tiedote
Kunnat ovat panostaneet merkittävästi lasten ja nuorten hyvinvointiin palkkaamalla omaa, ei-lakisääteistä henkilöstöä varhaiskasvatukseen, esiopetukseen, perusopetukseen ja lukioihin, vaikka laki ei siihen velvoita, selviää Kuntaliiton tuoreesta kyselytutkimuksesta. – Kuntien lisäsatsaukset kertovat aidosta tahdosta tukea lapsia, nuoria ja perheitä. Huolemme kuitenkin on, että hyvinvointialueiden vastuulla olevia tehtäviä sysätään kunnille, Kuntaliiton koulutusasioiden johtaja Irmeli Myllymäki painottaa. Koulun opetushenkilöstö toteuttaa työssään yhteisöllistä opiskeluhuoltoa yhteistyössä hyvinvointialueen ammattilaisten kanssa.
Kommunerna satsar på barns och ungas välmående – välfärdsområdena behövs som stöd11.9.2025 07:10:56 EEST | Pressmeddelande
Kommunerna har satsat mycket på barns och ungas välmående genom att anställa egen, icke–lagstadgad personal inom småbarnspedagogiken, förskoleundervisningen, den grundläggande utbildningen och gymnasierna. Enligt Kommunförbundets utredningar våren 2025 har nästan alla kommuner som svarat investerat egna resurser i barns och ungas välmående, även om lagen inte förpliktar till det. – Kommunernas tilläggssatsningar vittnar om en genuin vilja att stödja barn, unga och familjer. Vi är dock oroade för att uppgifter som välfärdsområdena har ansvar för skyfflas över på kommunerna, säger Irmeli Myllymäki, direktör för utbildningsfrågor vid Kommunförbundet Skolans undervisningspersonal arbetar med generellt inriktad elevhälsa i samarbete med yrkesutbildade personer inom välfärdsområdet.
Budgetmanglingen drabbade kommunerna mindre än befarat – oro för hur normavvecklingen inom integrationstjänsterna ska lyckas3.9.2025 11:36:06 EEST | Pressmeddelande
Kommunförbundet uttrycker lättnad över att regeringen avstod från största delen av de nya nedskärningar i kommunernas statliga finansiering som Finansministeriet föreslog i augusti. Regeringen skär dock ner statsandelarna till kommunerna nästa år med sammanlagt 75 miljoner euro genom beslut som fattades redan vid vårens ramförhandlingar. Enligt förslagen vid budgetmanglingen blir det dessutom en tilläggsnedskärning på 30 miljoner euro i kommunernas kalkylerade integrationsersättningar för 2027.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme