Ensimmäinen tarinallinen tietokirja Suomen itärajasta vie pelon ja toivon vyöhykkeelle
Toimittaja Petri Pöntinen ja valokuvaaja Marjo Tynkkynen kulkevat 1 344 kilometriä pitkää itärajaa ulkomeren kalastajasaarelta erämaan poroaidalle.
Upeasti valokuvitettu tietokirja Itäraja – Löytöretkiä naapuruuden mutkikkaaseen historiaan ulottuu Iivana Julman valtakaudesta Vladimir Putinin aikaan.
Idea itärajakirjasta iski kipinää itärajalla. Toimittaja Petri Pöntinen ja valokuvaaja Marjo Tynkkynen olivat juttumatkalla Suomussalmen rajakylissä maaliskuussa 2022, vain kuukausi sen jälkeen, kun Venäjä oli aloittanut laajamittaisen sodan Ukrainassa.
Pöntinen ja Tynkkynen kulkivat itärajaa edestakaisin talvesta 2023 kesään 2025, yhteensä 9 000 kilometrin verran. He pääsivät rajavyöhykeluvilla myös harvinaisiin paikkoihin, niin Imatran Pelkolan uudelle raja-aidalle kuin Kuhmon Rajakankaan ikivanhoille rajakiville.
”Ei ole vain yhtä itärajaa vaan monta itärajaa. Raja maastossa on muotoutunut vuosisatojen mittaan”, Pöntinen sanoo.
”Mutta vielä enemmän rajoja on ihmisten mielissä. Mentaalisten itärajojen avulla määritämme, mitä meitä suomalaisia yhdistää ja mikä erottaa Venäjästä.”
Kirjan kolme teemaa avaavat erilaisia käsityksiä rajasta. Sotia seuranneissa rajankäynneissä nykyinen itäraja on piirtynyt pala palalta kartoille. Suomi on selviytynyt ja sopeutunut Ruotsin ja Venäjän välissä. Suur-Suomi-ideologian nimissä myös Suomi on yrittänyt vallata alueita itänaapurilta. Muutokset itärajassa ovat kohdelleet taas kaltoin rajaseutujen pieniä vähemmistöjä, kuten kolttasaamelaisten siidoja ja vienankarjalaisia kyliä.
Suomen ja Venäjän suhteet ovat jäissä ja itäraja on suljettu niin kuin sata vuotta sitten. Mutta villieläimet eivät välitä ihmisten riidoista, vaan liikkuvat luvallisesti valtiosta toiseen. Rajakarhut saapuvat Venäjältä ruokailemaan Kuusamoon Kuntivaaraan. Kylmän sodan rauhoittamalle rajaseudulle on luotu suojelualueiden nauha, Fennoskandian vihreä vyöhyke.
Kaukana asuville itäraja on mielikuvia Venäjästä mutta reuna-alueiden ihmisille itäraja on ollut aina elävä. Siunaus, kun raja on ollut auki, ja kirous, kun naapurien välit ovat olleet vihamieliset. Kalastaja, poroisäntä, itärakentaja, kanavapäällikkö, ortodoksinen matkapappi, runonlaulaja ja moni muu rajaseudun asukas avautuu pelon ja toivon vyöhykkeestä.
Valokuvaaja Tynkkynen on taltioinut heidän kertomuksiaan valokuvin ja videoin.
”Se äärimmäinen lämpö ja kohtaamisen helppous, joilla haastateltavat ottivat meidät vastaan, tuntui olevan ominaista juuri rajaseutujen ihmisille”, Tynkkynen sanoo.
”He avasivat meille ovensa ja elämänsä ja asettuivat kuvattavaksi kuin vanha ystävät tarinoiden soljuessa esiin. ”
Jatkosodan vuosina itäraja näytti julman puolensa sadoille siviileille. Sodankyläläinen Annikki Peltovuoma menetti äidin ja kaksi pikkuveljeä, jotka partisaanit polttivat hengiltä elokuussa 1943. Peltovuoman näkemys itänaapurista kuvaa monen suomalaisen tuntoja nykyään: ”Ei sitä Venäjää voi vihata, mutta ei halua olla ystäväkään. Vieläkin sitä vähän pelkää.”
Kirja päähenkilöistä kolme, Annikki Peltovuoma, Linda Ahonen ja Seppo Koivupuro, menehtyivät kirjaprojektin aikana. Teos on omistettu heidän muistolleen.
***
Petri Pöntinen (s. 1967) on työskennellyt Suomen Kuvalehdessä vuodesta 2001 ja valittu vuoden 2022 aikakausmediatoimittajaksi.
Marjo Tynkkynen (s. 1972) on kansainvälisesti palkittu valokuvaaja ja kuvajournalisti.
Yhteydenotot:
Petri Pöntinen, petri.pontinen@otava.fi, p. 040 734 2141
Marjo Tynkkynen, marjo@blindspotphoto.fi, p. 050 336 2333
Linkki videoon: https://vimeo.com/1113472798/86ad77cdaa
Lehdistökuvat: https://we.tl/t-tewGQDfR4U
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Reetta RaviTiedotuspäällikkö
Puh:+358 40 032 8300reetta@siltalapublishing.fiKuvat
Linkit
Kustannusosakeyhtiö Siltala on Aleksi ja Touko Siltalan vuonna 2008 perustama riippumaton kustantamo, joka julkaisee laadukasta kauno- ja tietokirjallisuutta.
www.siltalapublishing.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Kustannusosakeyhtiö Siltala
Björn Borgin omaelämäkerta ilmestyy maailmanlaajuisesti – myös suomeksi – torstaina 18.9.15.9.2025 14:44:28 EEST | Tiedote
///EMBARGO 18.9. klo 00.01/// Ikonisen tennistähden rehellinen ja kaunistelematon omaelämäkerta Sydämenlyöntejä ilmestyy usealla kielellä, myös suomeksi, torstaina 18.9. Björn Borg avaa nyt ensimmäistä kertaa itse elämäänsä ja uraansa. Kirjassa ovat mukana niin lapsuus, nuoruus, tennisura kuin sen jälkeinenkin aika. Elämäkerta kuvaa menestyksen, romahduksen, nousut ja laskut, voitot ja tappiot – kaiken täysin avoimesti. Suurella sydämellä, lyönti lyönniltä. Sydämenlyöntejä on urheiluelämäkerta parhaimmillaan: nopeatempoinen ja jännittävä tarina, jota lukiessa pulssi kohoaa.
Tehtävä Keski-Suomessa – Vesa-Pekka Kangaskorpi ja kaikkien aikojen mediavallankaappaus12.9.2025 14:07:59 EEST | Tiedote
///KIRJAN EMBARGO 17.9. klo 00.01/// Ensi keskiviikkona 17. syyskuuta ilmestyy Elina Grundströmin kirjoittama teos Tehtävä Keski-Suomessa – Vesa-Pekka Kangaskorpi ja kaikkien aikojen mediavallankaappaus. Kirja on vetävä, tunteita herättävä ja yhteiskunnallisesti merkittävä tarina Kangaskorvesta, maamme median lähihistoriasta ja tulevaisuudesta sekä suomalaisesta demokratiasta. Vesa-Pekka Kangaskorpi on Suomen 2000-luvun tärkeimpiä mediavaikuttajia, jonka imperiumi leviää Suomen kartalla kuin mustetahra imupaperilla. Keskisuomalainen on hänen aikanaan laajentunut alkuperäisestä yhden läänin lehtitalosta melkein puolta Suomea hallitsevaksi mediakonserniksi. Kangaskorpi kertoo kirjassa elämästään ja toimistaan erittäin suorasukaisesti ja kaunistelematta. Ääneen pääsevät myös hänen ystävänsä ja muut häntä tuntevat ihmiset.
Särmät, linjat ja raamit – Pihlavan saha 1875–20255.9.2025 09:22:44 EEST | Tiedote
Kiitetty ja palkittu historioitsija Sakari Siltala paneutuu eläväisessä uutuusteoksessaan Särmät, linjat ja raamit Suomen sahateollisuuden historiaan Pihlavan sahan tarinan myötä. Pihlavan saha syntyi vuonna 1875 Kokemäenjoen suun luodolle. Tukki virtasi logistiseen solmukohtaan sisämaasta. Proomut kiskoivat laudat ja lankut Reposaaren redille, mistä ne höyrysivät maailmalle. Kirja leikkaa lastuja maamme sahahistoriasta: teollistumisesta, saha-arjesta, lakoista ja niiden murtamisesta, yritysjärjestelyistä...
Nykyisyyden haamuja – Wolfram Eilenbergerin uusi teos sodanjälkeisestä filosofiasta4.9.2025 12:06:02 EEST | Tiedote
Palkitulla saksalaisella filosofilla ja kirjailijalla Wolfram Eilenbergerillä on hämmästyttävä kyky kertoa filosofien älyllisistä ja henkilökohtaisista kamppailuista niin, että teksti koskettaa lukijaa. Hänen uusin kirjansa Nykyisyyden haamuja – Filosofian loppu ja uuden valistuksen alku 1948–1984 maalaa sodanjälkeisen ajan filosofista maisemaa neljän vaikutusvaltaisen hahmon kautta: Theodor Adornon, Paul Feyerabendin, Susan Sontagin ja Michel Foucaultin. Eilenbergerin elävä proosa sivistää ja tempaa mukaansa.
Sophia Janssonin omaelämäkerta Kolme saarta ilmestyy ensi viikolla2.9.2025 12:39:00 EEST | Tiedote
Sophia Janssonin omaelämäkerta Kolme saarta – Isä, äiti ja minä kertoo huiman ja traagisenkin tarinan elämästä taiteilijasuvussa ja -perheessä: Isä-Lassesta – Tove Janssonin veljestä – sekä äiti-Nitasta, joka kuoli Sophian ollessa pieni lapsi. Äidin kohtalon ympärillä vallitsi täysi hiljaisuus. Vasta nyt, tätä kirjaa tehdessään Sophia Janssonille selvisi moni vaiettu asia niin äidistä kuin isästäkin. Kirjan nimen kolme saarta ovat Tonga, jonne Lasse ja Tove haaveilivat muuttavansa 1940-luvulla, Ibiza, jossa Sophia asui isänsä kanssa varhaislapsuudessaan sekä Pellingin saari, jossa Janssonit ovat viettäneet aikaa sukupolvien ajan.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme