Matematiikan soveltamista pitäisi oppia paremmin jo koulupolun alussa
Matematiikan soveltaminen on keskeinen taito nyky-yhteiskunnassa, jossa koneet suorittavat puolestamme yksinkertaiset laskutoimitukset. Taitoja tulisi tukea tutkimukseen perustuvilla menetelmillä ja ottaa huomioon yksilön ominaisuudet sekä tehtävien piirteet.
Terhi Vessonen tutki väitöskirjassaan sanallisten matemaattisten tehtävien osaamista alakouluikäisillä lapsilla. Koululaisen sanallinen tehtävä voi näyttää esimerkiksi tältä: ”Jaanalla on 24 euroa, josta hän käyttää 7 euroa t-paitaan. Kuinka paljon rahaa Jaanalle jää jäljelle?”
PISA-tutkimuksissa, joissa osaamista matematiikassa mitataan juuri sanallisten tehtävien avulla, matemaattisten taitojen osaaminen on laskenut niin Suomessa kuin muissa OECD-maissa. Erityisesti heikkojen osaajien määrä on kasvanut.
– Sanalliset tehtävät ovat usein oppilaille hyvin haastavia, ja erilaisia sanallisia tehtäviä on rajaton määrä. Valitettavasti sanallisten tehtävien opetus jää usein lisätehtävien tasolle, Vessonen sanoo.
Oppilaille tulisi siksi opettaa tehokkaita tapoja sanallisten tehtävien ratkaisuun. Terhi Vessosen tutkimus auttaa kehittämään tällaista opetusta.
– Nykymaailmassa, jossa koneet suorittavat suuren osan laskutoimituksista, ihmisten kyky soveltaa ja yhdistää matemaattista tietoa erilaisissa tilanteissa ratkaistakseen ongelmia on korostunut. Onkin tärkeää, että koulussa varmistetaan lasten oppivan soveltamisen taitoja esimerkiksi sanallisten matemaattisten tehtävien kautta.
Matematiikan soveltaminen tulisi huomioida monipuolisesti
Terhi Vessonen suosittaa tutkimustulostensa pohjalta, että erityyppisiä sanallisia tehtäviä harjoiteltaisiin alakoulussa muutenkin kuin lisätehtävinä.
– Sanallisten tehtävien osaamiseen vaikuttavat mahdollisesti monet yksilön ja opetusympäristön tekijät. Opetuksessa täytyy siksi muistaa huomioida sanallisten tehtävien erilaiset piirteet sekä oppijoiden erilaiset osaamistasot, kuten haasteet kielen tai matemaattisten pohjataitojen kanssa ja erot motivaatiossa tai matikka-ahdistuksessa. Opetuksessa tulee tarjota tukea näiden haasteiden selättämiselle opettamalla tehtävissä käytettävää sanastoa, laskutoimituksia sekä ratkaisustrategioita.
Väitöstutkimus perustuu yli 300 julkaistun tutkimuksen tilastolliseen analyysiin, joten tulokset ovat hyvin yleistettävissä.
Matematiikan soveltaminen tulisi huomioida opettajien koulutuksessa ja resursseissa, matematiikan kansallisissa sisällöissä, oppikirjatuotannossa, lapsille tarjottavassa koulun ulkopuolisessa toiminnassa ja kodeissa.
Matematiikan osaaminen ennustaa myöhempää osaamista ja hyvinvointia
– Matemaattiset taidot ovat kasautuvia eli aiemmat taidot muodostavat pohjan myöhemmille taidoille, joten taitojen tukeminen heti koulupolun alussa on tärkeää, Vessonen sanoo.
Hyvien matemaattisten taitojen on todettu ennustavan jo varhaislapsuudesta yksilöiden myöhempiä akateemisia taitoja, taloudellista tilannetta ja hyvinvointia.
Terhi Vessonen väittelee Helsingin yliopiston kasvatustieteellisessä tiedekunnassa perjantaina 26. syyskuuta 2025 aiheesta Mathematical Word Problem-Solving Skills Among Elementary Schoolers: A Meta-Analytic Approach to Understanding Related Individual, Task, and Educational Interventions’ Characteristics
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Väitöskirjatutkija Terhi Vessonen, puhelin 040 139 1336, terhi.vessonen@helsinki.fi
Helsingin yliopiston mediapalvelu
Puh:02941 22622mediapalvelu@helsinki.fiLinkit
Tietoja julkaisijasta
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Se sijoittuu kansainvälisissä yliopistovertailuissa maailman sadan parhaan yliopiston joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Teologiaa, jossa ihminen ei ole enää kaiken mitta15.9.2025 09:40:00 EEST | Tiedote
Minkälaista teologiaa syntyy maailmassa, jossa ihmisen erityisasemaa ei enää pidetä itsestäänselvyytenä? Toni Koivulahti haastaa kristillisen teologian ihmiskeskeisen ajattelun väitöstutkimuksessaan.
Täydennetyt elintarvikkeet ja ravintolisät tärkeitä vegaanien luustolle12.9.2025 11:58:40 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkimuksessa selvisi, että vegaaniruokavaliota noudattavat lapset ja aikuiset saavat keskimäärin riittävästi luustolle tärkeitä kalsiumia ja D-vitamiinia, mutta luun aineenvaihdunta poikkeaa sekaruokavaliota noudattavista.
Food Days tuo ruoka-alan asiantuntijat Seinäjoelle11.9.2025 13:08:23 EEST | Tiedote
Food Days -tapahtuma tuo ruokajärjestelmän asiantuntijat, tutkijat, elintarvikealan yritykset ja ruokayrittäjät Seinäjoelle 16.–18.9.2025.
Polarisaatio ei hellitä – puolueet herättävät yhä vahvempia tunteita10.9.2025 07:30:00 EEST | Tiedote
Uusi tutkimus osoittaa, että äänestäjät suhtautuvat poliittisiin vastustajiinsa yhä kielteisemmin. Samalla tunneyhteys omaan poliittiseen ryhmään on vahvistunut.
Lasten hankinnan lykkääminen pienentää lasten lukumäärää ja lisää eriarvoisuutta9.9.2025 10:23:52 EEST | Tiedote
Raskauden lykkääminen vähentää lasten kokonaismäärää ja lisää äidin terveydentilaan liittyvien riskitekijöiden aiheuttamaa eriarvoisuutta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme