Kevytyrittäjät eivät tarvitse omaa eläkejärjestelmää, mutta YEL kaipaa laajempaa uudistamista

Tällä hetkellä yrittäjän alle 9 200 euron vuosituloista ei ole pakko maksaa eläkemaksuja – eikä niistä myöskään kerry eläkettä. Tämä on aito ongelma, sillä palkansaajilla eläkettä kertyy aina, jos työntekijän ansiot ovat vähintään 70 euroa kuukaudessa. Tämä tekee yrittäjänä ja palkansaajana tehdystä työstä keskenään eri hintaista. Yrittämisen korkean vakuuttamisen alarajan alle ja nyt piiloon jäävä työpanos olisi tärkeää saada kerryttämään työeläkettä.

Kevytyrittäjillä tulovirta voi vaihdella suurestikin, mutta asia on usein niin myös muilla yrittäjillä.  

– Kevytyrittäjille ei tarvita omaa järjestelmää, sillä työntekijän ja yrittäjän välinen jako kattaa jo kaikki työmuodot. Uuden luokan luominen monimutkaistaisi suomalaisia työmarkkinoita ja heikentäisi eläkejärjestelmän selkeyttä. Pahimmillaan se patoaisi myös pienimpien yrittäjien kasvuhaluja ja mahdollisuuksia, toteaa Työeläkevakuuttajat Telan toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimes.

–Työmarkkinoiden muutos ei kaipaa yksittäistä muutosta vain yhdelle ryhmälle, vaan YEL-järjestelmää pitää uudistaa kokonaisuutena. Muutos kannattaa aloittaa työtulon määritelmän muuttamisesta.

Tulevaisuuden kannalta paras vaihtoehto on muuttaa yrittäjien työtulon määritelmä nykyisen laskennallisen määritelmän sijaan ansiopohjaiseksi. Se toisi YEL-järjestelmään kaikkien yrittäjien kaipaamaa joustoa. Tässä mallissa eläkemaksut määräytyisivät yrittäjän omien ansiotulojen perusteella niin, että ne voitaisiin hakea suoraan eri rekistereistä. Tämä varmistaisi vakuutettujen yhdenvertaisen kohtelun ja yksinkertaistaisi YEL:n toimeenpanoa.

YEL:n rahoitus hyötyisi myös rahastoinnin aloittamisesta

YEL-järjestelmää uudistetaan parhaillaan. Sosiaali- ja terveysministeriön asettama selvityshenkilö Jukka Rantala saa työnsä valmiiksi marraskuussa, jonka jälkeen Orpon hallitus päättää mahdollisista jatkoaskeleista.

Telan tavoitteena on, että uudistus rakentuisi ansiopohjaisen työtulomallin pohjalle. Se voisi samalla avata polun myös toisen YEL-ikuisuusongelman eli rahastoinnin puutteen ratkaisemiseen.

– Rahastoinnin aloittaminen on käsityksemme mukaan ainoa tapa ratkaista pitkällä aikavälillä myös YEL-järjestelmään tällä hetkellä liittyvä, kasvava valtion tuen ongelma. Siksi kannatamme, että YEL:n rahastoinnin aloittamista voitaisiin selvittää myös ajassa eteenpäin ja vähitellen tapahtuvan mallin pohjalta. Näin rahastointi aikanaan aloitettiin ja toteutettiin myös TyELin puolella. Olemme mielellämme mukana rahastoinnin tarkemmassa selvittämisessä, sanoo Siimes.