Väitös: Flow-tila voi kääntyä myös kuormitukseksi – ohjelmistokehittäjät toivovat työpaikoilla enemmän keskustelua työntekijöiden tarpeista
Flow-tila on keskeinen ilmiö ohjelmistokehittäjien työhyvinvoinnille ja tehokkuudelle. Toisaalta on tärkeää, ettei syvä keskittyminen johda vastoin tarkoitustaan lisääntyneeseen kuormitukseen.

KTM Saima Ritonummi tutki väitöskirjassaan ohjelmistokehittäjien kokemia flow-tiloja eli syvän keskittymisen hetkiä, joiden aikana ihminen on niin keskittyneessä tilassa, että ei huomaa ajan kulumista. Tutkimus keskittyi niin yksin kuin yhdessä koettuihin flow-kokemuksiin sekä siihen, ovatko niiden vaikutukset aina myönteisiä, kuten usein oletetaan.
Tutkimusaineisto kerättiin ensin kansainvälisellä laadullisella kyselyllä, johon vastasi 696 ohjelmistoalan ammattilaista, joista 401 oli ohjelmistokehittäjiä. Tämän jälkeen haastateltiin 25 Suomessa työskentelevää ohjelmistokehittäjää.
Tutkimuksessa huomattiin, että flow voi olla kaksiteräinen miekka. Ohjelmistokehittäjät kokivat flow’n pääasiassa palkitsevaksi ja tavoiteltavaksi tilaksi, mutta intensiivisen tai pitkäkestoisen kokemuksen koettiin toisinaan myös johtavan liialliseen uppoutumiseen ja kuormittumiseen, jotka voivat heikentää suorituskykyä niin hetkellisesti flow-kokemuksen jälkeen kuin pidemmälläkin tähtäimellä kuormituksen pitkittyessä.
”Vaikka uppoutuminen työhön on lähtökohtaisesti hyvä asia, flow-tilassa se voi joskus mennä liiallisuuksiin, jolloin esimerkiksi itsehillintä ja kyky sopeuttaa oma toiminta muihin työtehtäviin- ja velvollisuuksiin heikkenee”, Ritonummi kertoo.
Flow-tila voi toisinaan olla myös ristiriidassa työympäristön odotusten kanssa, esimerkiksi ajoituksen tai tiimityön tarpeiden kanssa. Vaikka flow yleensä hyödyttää yhteisten tavoitteiden saavuttamista, intensiivinen flow voi haitata yhteistyön sujuvuutta esimerkiksi tilanteissa, joissa on tärkeää olla muiden tavoitettavissa.
Keskeytykset voivat myös tukea flow’ta
Keskeytykset koetaan usein keskittymistä häiritsevinä, mutta tutkimus paljasti että ne voivat toisinaan myös tukea flow’ta, jos ne edistävät työn etenemistä. Näin voi käydä esimerkiksi tilanteessa, jossa työskennellään itsenäisesti saman projektin parissa ja keskeytys – kuten aiheeseen liittyvä viesti – saattaa hetkeksi siirtää huomion pois ensisijaisesta tehtävästä, mutta samalla tarjota ajankohtaista palautetta jonka avulla työ edistyy ja flow-tila pysyy yllä.
Sen sijaan yksin koetut flow-tilat kärsivät erityisesti keskeytyksistä. Ohjelmistokehittäjät toivoivatkin työpaikoille enemmän keskustelua siitä, miten erilaiset tarpeet voidaan sovittaa yhteen ja miten häiriötekijöitä voitaisiin vähentää.
Monet pyrkivät myös itse edistämään flow’ta esimerkiksi teknologian avulla, kuten hyödyntämällä laitteiden älä häiritse -tiloja. Toisaalta jotkut kokivat valitsemiensa keskittymistä vaalivien työtapojen olevan ristiriidassa tiimin tai organisaation odotusten kanssa tavoitettavuuden suhteen.
Kolme vinkkiä flow’n tukemiseen työssä
Tutkimuksen tulosten pohjalta flow’n kannalta keskeistä on erityisesti:
- Tunnista rajasi: Flow on palkitsevaa, mutta liian pitkäkestoisena se voi kuormittaa.
- Huomioi niin yksilön kuin tiimin tarpeet: Keskustele avoimesti työpaikalla siitä, milloin keskittymisrauha on tärkeintä ja milloin tavoitettavuus korostuu.
- Hyödynnä keskeytyksiä rakentavasti: Kaikki häiriöt eivät ole haitallisia; osa niistä voi tarjota työn alla olevan tehtävän kannalta arvokasta palautetta ja tukea työn etenemistä.
Vinkit pohjautuvat väitöskirjan havaintoihin, jotka auttavat niin työntekijöitä kuin työnantajia tunnistamaan flow’ta edistäviä ja estäviä tekijöitä sekä hyödyntämään yksilö- ja ryhmätason flow-kokemusten mahdollisuuksia edistää työn sujuvuutta ja työhyvinvointia.
Tutkimusta on rahoittanut Liikesivistysrahasto.
Väitöstilaisuus
Saima Ritonummen väitöskirjan Harder, Better, Faster, Stronger: Experiencing flow in Software Development tarkastustilaisuus järjestetään perjantaina 19.9.2025 klo 12 Jyväskylän yliopistossa, C1 (päärakennus).
Vastaväittäjänä toimii professori Netta Iivari (Oulun Yliopisto) ja kustoksena professori Markus Salo (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on suomi.
Väitöstilaisuutta voi seurata myös verkkovälitteisesti osoitteessa https://r.jyu.fi/vaitos-ritonummi190925
Yhteyshenkilöt
Saima RitonummiVäitöskirjatutkijaInformaatioteknologian tiedekunta
saima.e.ritonummi@jyu.fiwww.jyu.fi/fi/henkilot/saima-ritonummiTeemu RahikkaViestinnän asiantuntija
Puh:+358 50 469 9377teemu.m.rahikka@jyu.fiKuvat

Linkit
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Tutkimus haastaa vanhenemisen stereotypiat – aktiivinen ikääntyminen on yksilöllistä ja merkityksellistä16.9.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Ikääntyvä väestö on yksi aikamme keskeisistä yhteiskunnallisista kysymyksistä. Keskustelu vanhenemisesta on kuitenkin usein yksipuolista ja negatiivisesti sävyttynyttä. Uusin tutkimus tarjoaa toisenlaisen näkökulman: vanheneminen ei ole enää entisensä, ja käsityksiämme on syytä päivittää. Rantanen peräänkuuluttaa myös tutkimuksen uudistamista. Hän on julkaissut uuden kirjan, joka käsittelee aktiivisen ikääntymisen ja osallisuuden tutkimusta.
Jyväskylän yliopiston tilastotieteen tutkimus on saanut tunnustusta16.9.2025 07:05:00 EEST | Tiedote
Suomen Tilastoseura palkitsi Jyväskylän yliopistosta valmistuneen Santeri Karppisen väitöskirjan parhaana Suomessa julkaistuna tilastotieteen väitöskirjana nelivuotiskaudella 2021-2024. Lisäksi Kelan vuoden 2024 pro gradupalkinto myönnettiin Jyväskylän yliopistosta valmistuneelle Annakaisa Ritalalle. Tilastotieteen alan palkinnot ovat osoitus Jyväskylän yliopiston vahvasta asiantuntemuksesta ja siitä, kuinka tilastollinen ajattelu voi vaikuttaa yhteiskunnan kehitykseen laaja-alaisesti ja merkityksellisesti.
Jyväskylän yliopisto aloittaa uuden kansainvälisen kandidaattiohjelman – taustalla teknologia-alan nopea muutos ja kansallisen kilpailukyvyn turvaaminen15.9.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston uusi kansainvälinen kandidaattiohjelma Immersive Software Engineering and AI kouluttaa osaajia erityisesti vaativiin tuotekehitystehtäviin. Ohjelmaan sisältyy suomen kielen ja kulttuurin opintoja, joilla tuetaan kansainvälisiä opiskelijoita integroitumaan kotimaiseen työelämään. Uusi ohjelma on haussa ensimmäistä kertaa kevään 2026 yhteishaussa.
Hakijamäärä Jyväskylän yliopistoon nousi – luokanopettajan aikuiskoulutus ja tietojenkäsittelytiede kiinnostivat syksyn 2025 yhteishaussa12.9.2025 08:56:40 EEST | Tiedote
Syksyn yhteishaku korkeakouluihin päättyi torstaina 11.9.2025. Jyväskylän yliopistossa tänä syksynä viidessä hakukohteessa tarjolla olleisiin 115 opiskelupaikkaan pyrki 679 hakijaa, joilta kertyi hakukohdekohtaisia hakemuksia 765 kappaletta.
Maailmankaikkeuden aikajanasta pienen raakun elämään - Tutkijoiden yön ohjelmatarjonta on nyt julkaistu12.9.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Tutkijoiden yö palaa Jyväskylään jo kymmenettä kertaa perjantaina 26.9.2025. Tänä vuonna mukana on ensimmäistä kertaa myös Jyväskylän ammattikorkeakoulu Jamk.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme