Toistuvan ja vakavan väkivallan monialainen riskinarviointi on tärkeä osa väkivaltaan puuttumista
Oma Häme tekee määrätietoista työtä lähisuhdeväkivallan tunnistamiseksi.

Suomessa tänä vuonna tapahtuneet lähisuhdesurmat ovat järkyttäneet monia ja nostaneet esiin vakavan väkivallan riskinarvioinnin ja -hallinnan merkityksen. Kanta-Hämeen hyvinvointialueella on tehty määrätietoista työtä lähisuhdeväkivallan tunnistamisen ja siihen puuttumisen edistämiseksi. On kuitenkin selvää, että työtä on edelleen kehitettävä ja olemassa olevia hyviä käytänteitä ylläpidettävä.
Suomi on sitoutunut Istanbulin sopimukseen eli Euroopan neuvoston yleissopimukseen naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan torjumiseksi. Parhaillaan kansallisesti viimeistellään Istanbulin sopimuksen toimeenpanosuunnitelmaa, joka määrittelee konkreettisia toimenpiteitä väkivallan ehkäisemiseksi.
Oma Hämeessä laadittu lähisuhdeväkivallan ehkäisyn toimintasuunnitelma toimii strategisena ohjenuorana alueen väkivaltatyölle. Suunnitelman myötä on panostettu muun muassa ammattihenkilöiden osaamisen vahvistamiseen, tuki- ja konsultaatiorakenteisiin sekä asiakastyön eri menetelmiin.
Oma Hämeen lähisuhdeväkivaltatyön koordinaattorin Satu Lyytisen mukaan strategisen tason suunnitelmat ja asiakirjat luovat raamit ja sitouttavat eri toimijoita yhteiseen muutostyöhön.
– Lopulta vain sillä on merkitystä, miten toimenpiteet konkretisoituvat arjessa. Esimerkiksi miten hyvin ammattihenkilöt tunnistavat väkivallan eri muotoja ja ottavat väkivallan puheeksi osana oman tehtävänsä hoitoa tai millaista apua ja tukea väkivaltaan saa, Lyytinen toteaa.
Kohti kokonaisvaltaisempaa riskinarviointia
Istanbulin sopimuksesta tuleva riskinarviointivelvoite on Suomessa voimassa lain tasolla. Se tarkoittaa, että kaikkien viranomaisten, jotka kohtaavat työssään väkivaltaa kokeneita asiakkaita, tulee arvioida väkivallan riskiä, vakavuutta ja erityisesti kuolemanvaaraa. Moniammatillista riskinarviointia – ja hallintaa on Kanta-Hämeessä tehty pitkään.
Moniammatillisessa työskentelyssä eri hallinnon alojen työntekijät yhdistävät osaamisensa asiakkaan tuen tarpeen arvioimiseksi ja tavoitteiden saavuttamiseksi.
– Tänä vuonna alueellamme on lähdetty kehittämään monialaista työskentelyä parisuhdeväkivallan uhrille suunnatun MARAK-menetelmän pohjalta. Siinä vakavan väkivallan riskinarviointia ja -hallintaa tehdään kaikkien osapuolten (kokija, tekijä ja väkivallalle altistunut lapsi) tilanteesta, selittää Lyytinen.
– Monialaista riskinarviointia on tehtävä aina väkivaltaepäilyn syntyessä, riippumatta lähisuhteen muodosta. Väkivaltaa voi käyttää kumppanin tai ex-kumppanin lisäksi oma lapsi, vanhempi tai muu sukulainen. Ikäihmiset on tunnistettu tässä erityisen haavoittuvana ryhmänä, Lyytinen jatkaa.
Riskinarviointi alkaa ammattihenkilön havainnoista ja huolesta. Erilaisten työkalujen avulla ammattilainen voi arvioida, onko asiakkaan tai potilaan tilanteessa kohonnut riski väkivallan uusiutumiseen. Tutkimusten mukaan esimerkiksi aiempi väkivaltaisuus, tekijän kontrolloiva käytös ja eroaikeet lisäävät vakavan väkivallan riskiä.
Moniammatillisessa yhteistyössä laaditaan suunnitelma osapuolten turvallisuuden parantamiseksi ja seurataan sen toteutumista. Tyypillisesti riskinarviointia tehdään yhdessä poliisin, sosiaali- ja terveydenhuollon, Rikosuhripäivystyksen ja Kanta-Hämeen ensi- ja turvakoti ry:n kanssa.
– Oma Hämeen lähisuhdeväkivaltatyön yksikkö koordinoi riskinarvioinnin toteutumista yhdessä omatyöntekijän kanssa. Lainsäädäntömme korostaa poliisin ja sosiaalihuollon roolia väkivaltatilanteissa eikä näiden ammattiryhmien virkavastuulle kuuluvia tehtäviä voi delegoida muille. Monialainen työskentely tukee vaativaa viranomaistyötä ja kokonaistilanteen arviointia. Yksittäinen ammattilainen ei pysty muodostamaan riittävää kuvaa tilanteen vakavuudesta, Lyytinen korostaa.
Kohtaaminen vaatii ymmärrystä
Lähisuhteessa tapahtuva väkivalta on hyvin vaurioittavaa ja sillä voi olla pitkäaikaisia fyysisiä, psyykkisiä, taloudellisia tai sosiaalisia seurauksia. Väkivalta vaikuttaa paitsi sen eri osapuoliin, myös läheisiin.
– Väkivaltatyössä huomioidaan traumaattisten tapahtumien vaikutukset ihmiseen ja asiakkaan voimavarat. Monialaista riskinarviointia on tehty esimerkiksi turvakotijakson aikana hyödyntäen suojattuja etäyhteyksiä. Sitä voidaan tehdä myös asiakkaan suostumuksella usein ammattilaisten välisenä yhteistyönä, jolloin omaa kipeää asiaa ei joudu itse avaamaan useille eri tahoille. Palvelut ovat helposti pirstoutuneita, mutta poislähettämisen kulttuuria pyrimme minimoimaan, Lyytinen toteaa.
Väkivalta ei lopu yksin uhria turvaamalla ja suojaamalla. Väkivaltatyössä kiinnitetään huomiota myös väkivaltaa käyttäneen tai sen käyttöä pelkäävän muutosmotivointiin ja palveluohjaukseen. Mitä varhaisemmassa vaiheessa riskitekijät tunnistetaan, sitä paremmat mahdollisuudet on estää väkivallan jatkuminen.
– Suhteissa, joissa väkivaltaa esiintyy, on usein myös paljon muita elementtejä. Väkivallan kierrettä voi olla vaikea katkaista silloin kun rakas ihminen satuttaa tai kun satuttaa itselleen rakasta ihmistä. Emme hyväksy väkivaltaa, mutta voimme pyrkiä ymmärtämään taustalla vaikuttavia tekijöitä, jotta muutos olisi mahdollista, Lyytinen tiivistää.
Apua lähisuhdeväkivaltaan - Oma Häme
Akuutissa lähisuhdeväkivaltatilanteessa soita hätänumeroon 112 tai kun tarvitset kiireellistä apua sosiaali- ja kriisipäivystykseen p. 03 629 6560 (avoinna 24/7).
Kiireettömässä tilanteessa soita lähisuhdeväkivaltatyön yksikköön p. 03 629 6562 (ma-pe 8-15).

Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Satu Lyytinenkoordinaattori, lähisuhdeväkivaltatyön yksikkö
Puh:050 441 4762satu.lyytinen@omahame.fiTilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Oma Häme
Diabeetikko: tarkista onko sinulla viallisia FreeStyle Libre 3 Plus -sensoreita12.9.2025 12:48:28 EEST | Tiedote
Osa FreeStyle Libre 3 Plus -sensoreista saattaa antaa virheellisiä korkean glukoosin lukemia. Tämä voi aiheuttaa mahdollisen terveysriskin diabetesta sairastaville henkilöille. Ne potilaat, jotka käyttävät FreeStyle Libre 3 -sovellusta, voivat saada ilmoituksen ongelmasta myös sovelluksen kautta. Ongelma ei vaikuta FreeStyle Libre 3 -lukulaitteeseen eikä -sovellukseen tai muihin Libre-tuotteisiin (FreeStyle Libre 2, FreeStyle Libre 2 Plus ja FreeStyle Libre 3). Toimi näin: Käy tarkistamassa osoitteesta www.FreeStyleConfirm.com, kuuluuko käyttämäsi sensori viallisiin sensoreihin. Mene kohtaan ”Tarkista sensorin sarjanumero”. Viallinen sarjanumero on T60002911. Jos sarjanumero on sama, lopeta sensorin käyttö välittömästi ja hävitä kyseiset sensorit. Jos käytät parhaillaan FreeStyle Libre 3 Plus -sensoria, sarjanumero löytyy sovelluksesta tai lukulaitteesta. Sarjanumero löytyy myös sensorin asettimen ja sensoripakkauksen pohjassa olevista merkinnöistä.Kuva, jossa on ohjeet FreeStyle Libre
Syksyn 2025 korona- ja influenssarokotukset alkavat Oma Hämeessä viikolla 4312.9.2025 12:37:02 EEST | Uutinen
Kanta-Hämeen hyvinvointialueella eli Oma Hämeessä käynnistetään kausirokotukset viikolla 43. Ajanvaraus avautuu lokakuussa. Tarkka ajankohta ilmoitetaan myöhemmin.
Blogi: Muistisairauksien ennaltaehkäisy alkaa riskin tunnistamisesta – Kanta-Hämeessä pilotoidaan FINGER-toimintamallia9.9.2025 17:34:32 EEST | Tiedote
Kanta-Hämeen hyvinvointialue on aloittanut Kanta-Hämeen Muistiyhdistys Ry:n ja Hämeen ammattikorkeakoulun kanssa yhteistyön, jossa FINGER-toimintamalli tuodaan osaksi kuntien ja yhdistysten yhteistyötä.
Aluehallitus päätti kahden toimialajohtajan virkajärjestelyjen jatkamisesta9.9.2025 12:45:54 EEST | Tiedote
Satu Ala-Kokko ja Jorma Haapanen jatkavat toimialajohtajina kevääseen 2029 saakka.
Asiakaslähtöinen lähipalvelumalli laajenee Oma Hämeessä4.9.2025 10:45:00 EEST | Tiedote
Oma Häme aikoo ottaa lähipalvelumallin vaiheittain laajempaan käyttöön tämän syksyn aikana. Tavoitteena on, että vuoden 2026 alussa lähipalvelumalli on käytössä koko laajuudessaan Tammelassa, Humppilassa, Rengossa ja Ypäjällä. Lähipalvelumallia on testattu keväällä 2025 Tammelassa. Pilotissa testattiin mallia käytännössä ja kerättiin arvokasta tietoa asiakasmääristä, palvelutarpeesta sekä asiakkaiden ja työntekijöiden kokemuksista. Pilotin aikana havaittiin, että suurin osa asiakkaista jatkoi asiointia Forssan terveyskeskuksessa, mutta yksittäisille asiakkaille Tammelan lähipalvelupiste tarjosi välttämättömän vaihtoehdon. Näitä havaintoja on hyödynnetty mallin jatkokehityksessä. Asiakaslähtöisen lähipalvelumallin ohjaavia periaatteita esitellään aluehallitukselle maanantaina 8. syyskuuta. Aluehallitukselle esitetään, että se merkitsee periaatteet ja lähipalvelumallin laajentamisen tiedoksi. Aluevaltuusto päätti keväällä 2024, että Oma Häme ottaa lähipalvelumallin käyttöön osana palvelu
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme