Kouluterveyskysely 2025: Lapset ja nuoret tarvitsevat aikuisten tukea terveellisiin elintapoihin – yhä useampi voi puhua asioistaan vanhempiensa kanssa
17.9.2025 00:00:00 EEST | Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL | Tiedote
Kouluterveyskyselyn 2025 tuoreiden tulosten mukaan suurin osa lapsista ja nuorista voi keskustella asioistaan vanhempiensa kanssa usein tai melko usein. Terveyttä edistäviin elintapoihin tarvitaan aikuisten tukea, sillä vain pieni osa lapsista ja nuorista sekä syö aamupalan että liikkuu ja nukkuu riittävästi. Alkoholinkäyttö ja tupakointi ovat entisestään vähentyneet, mutta nikotiinipussien käyttö on lisääntynyt merkittävästi.
Aikuisten kanssa on aiempaa helpompi jutella
Perusopetuksen 4. ja 5. luokan oppilaista noin 80 prosenttia sekä 8. ja 9. luokan oppilaista noin 70 prosenttia kokee voivansa keskustella asioistaan vanhempiensa kanssa usein tai melko usein. 8.- ja 9.-luokkalaisten kokemus tästä on lisääntynyt merkittävästi vuosituhannen vaihteesta, jolloin noin 40 prosenttia koki voivansa keskustella asioistaan vanhempiensa kanssa usein tai melko usein. Alakoululaisten osalta tietoa on koottu vasta vuodesta 2017 alkaen.
”Kouluterveyskyselyn pitkät aikasarjat kertovat myönteisestä muutoksesta aikuisten ja koululaisten keskustelukulttuurissa. Nuoret juttelevat aiempaa useammin omista asioistaan vanhempiensa kanssa. Lisäksi 8.- ja 9.-luokkalaisista 61 prosenttia koki, että opettajat ovat kiinnostuneita oppilaiden kuulumisista, kun 2000-luvun alussa näin koki noin 30 prosenttia oppilaista”, kertoo Kouluterveyskyselyn vastaava tutkija Jenni Helenius.
Vuonna 2025 koulupäivästään vanhempiensa kanssa keskusteli suurin osa 8.- ja 9.- luokkalaisista vähintään joskus. Noin kuusi prosenttia ei keskustellut koskaan vanhempiensa kanssa koulupäivästään. Lisäksi 8.- ja 9.-luokkalaisista 73 prosenttia koki, että opettajat kannustavat oppilaita kertomaan mielipiteensä oppitunnilla.
Vain pieni osa nuorista nukkuu ja liikkuu riittävästi sekä syö aamupalan joka arkiaamu
Kouluterveyskyselyssä on tarkasteltu elintapoja sen mukaan, liikkuvatko lapset ja nuoret ainakin tunnin päivässä, nukkuvatko he arkisin kahdeksan tuntia yössä ja syövätkö aamupalan joka arkiaamu.
Kevään 2025 kyselyn mukaan 8.- ja 9.-luokkalaisista noin puolet söi aamupalan arkiaamuisin ja hieman yli joka neljäs kertoi liikkuneensa viimeksi kuluneen viikon aikana vähintään tunnin päivässä kaikki liikkuminen yhteenlaskettuna.
Noin kaksi kolmasosaa nukkui arkisin ainakin kahdeksan tuntia yössä. Kaikki edellä mainitut elintavat toteutuivat pojista kuitenkin vain 17 prosentilla ja tytöistä yhdeksällä prosentilla.
Perusopetuksen 4.- ja 5.-luokkalaisista pojista 34 prosenttia ja tytöistä 27 prosenttia söi aamupalan, liikkui tunnin päivässä ja nukkui mielestään riittävästi. Nukkumisesta kysyttiin alakoululaisilta eri tavalla, joten osuudet eivät ole suoraan verrattavissa nuorten tuloksiin.
”Lapset ja nuoret tarvitsevat aikuisen tukea terveellisten elintapojen noudattamiseen ja säännölliseen arkirytmiin. Riittävä uni, liikunta ja ravitsemus ovat hyvinvoinnin peruspilareita. Niiden merkitystä myös mielen hyvinvoinnille ei voi liikaa korostaa”, toteaa ylilääkäri Terhi Aalto-Setälä.
Alkoholinkäyttö ja tupakointi vähenivät, mutta nikotiinipussien käyttö lisääntyi
Yhä suurempi osa nuorista ei käytä alkoholia, tupakkaa tai nuuskaa. Kouluterveyskyselyn mukaan lähes kolme neljäsosaa 8. ja 9. luokan oppilaista sekä alle puolet lukion ja ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoista kertoi, että ei käytä lainkaan alkoholia.
Sähkösavukkeita päivittäin käyttävien nuorten osuudet vaihtelivat 1–9 prosentin välillä eri ikäluokissa. Kyselyn mukaan käyttö oli nuorilla tytöillä poikia yleisempää. Sähkösavukkeita päivittäin käyttävien osuudet ovat pysyneet lähes ennallaan vuoteen 2023 verrattuna. Kasvu jatkui ainoastaan ammattiin opiskelevilla tytöillä.
Perusopetuksen 4.–5.-luokkalaisista pojista kuusi prosenttia ja tytöistä kolme prosenttia oli käyttänyt sähkösavukkeita vähintään kerran.
Nikotiinipussien käyttö on yleistynyt merkittävästi sekä pojilla että tytöillä vuoteen 2023 verrattuna. Nikotiinipusseja ilmoitti käyttäneensä päivittäin perusopetuksen 8. ja 9. luokan ja lukioiden 1. ja 2. vuoden pojista yhdeksän prosenttia ja tytöistä 4–5 prosenttia.
Nikotiinipussien päivittäinen käyttö oli yleisintä ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoilla (pojat 24 %, tytöt 15 %). Perusopetuksen 4. ja 5. luokan oppilaista nikotiinipusseja oli kokeillut harva (pojat 2 %, tytöt 1 %).

”Nikotiinipussien päivittäisen käytön yleistyminen nuorilla on hälyttävää. Tupakka- ja nikotiinituotteiden myynnin ikärajaa tulisi nostaa kiireellisesti 20 ikävuoteen”, sanoo erityisasiantuntija Hanna Ollila.
”Nikotiinituotteet ovat nuorille aina haitallisia. Tupakkalaki mahdollistaa edelleen huomattavan paljon nikotiinia ja houkuttelevia makuaineita sisältävien nikotiinipussien myynnin. Elokuun alusta alkaen kouluissa ja oppilaitoksissa on kuitenkin aiempaa paremmat mahdollisuudet puuttua nikotiinipussien ja sähkösavukkeiden käyttöön, kun myös tupakan vastikkeiden hallussapito on kielletty alle 18-vuotiailta”, Ollila jatkaa.
Kiusaamista kokeneiden osuus ei ole vähentynyt
Kouluterveyskyselyssä kysyttiin, kuinka usein vastaaja oli kokenut kevätlukukauden aikana kiusaamista muiden oppilaiden tai opiskelijoiden taholta.
Kiusaamista oli kokenut noin joka kolmas perusopetuksen 4. ja 5. luokan oppilas ja noin joka neljäs 8. ja 9. luokan oppilas. Viikoittaista koulukiusaamista oli kokenut lähes joka kymmenes.
Kiusaamista kevätlukukauden aikana kokeneista ala- ja yläkoululaisista noin joka neljäs kertoi jonkun koulun työntekijän tietävän asiasta.
Tyttöjen kokema seksuaalinen häirintä vähentynyt
Kouluterveyskyselyn mukaan tyttöjen kokema seksuaalinen häirintä on vähentynyt. Noin joka kolmas 8.- ja 9.-luokkalaisista tytöistä ja lukiossa tai ammattikoulussa opiskelevista tytöistä oli kokenut seksuaalista häirintää tai ahdistelua kuluneen 12 kuukauden aikana. Tämä on selvästi vähemmän kuin vuosina 2021 ja 2023, jolloin niitä oli kokenut noin puolet tytöistä.
Kouluterveyskyselyssä kysyttiin lisäksi erilaisista fyysisen uhan kokemuksista viimeksi kuluneen vuoden aikana. Fyysisellä uhalla tarkoitetaan esimerkiksi lyömistä, potkimista tai väkivallalla uhkaamista. Sitä ei kysytty, missä paikassa tai tilanteessa uhkaa oli koettu.
Pojat olivat kokeneet fyysistä uhkaa tyttöjä yleisemmin. Kuluneen vuoden aikana fyysistä uhkaa oli kokenut 18 prosenttia sekä 4. ja 5. luokan että 8. ja 9. luokan pojista, 12 prosenttia lukioiden pojista ja 14 prosenttia ammatillisten oppilaitosten pojista. Tytöistä vastaavaa oli kokenut noin joka kymmenes.
Kouluterveyskyselyyn 2025 vastasi 270 000 oppilasta ja opiskelijaa
Kouluterveyskyselyyn vastasi keväällä 2025 yhteensä noin 270 000 perusopetuksen 4.–5.- ja 8.–9.-luokkalaista sekä lukion ja ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijaa.
Kouluterveyskyselyn tulospalvelussa on koko maan sekä hyvinvointialueiden ja kuntien tulokset. Tuloksia käsitellään Hyvinvointiareena-koulutustapahtumassa 22.–23.9.2025.
Myös oppilaitoskohtaiset tulokset valmistuvat syyskuussa, ja ne toimitetaan oppilaitoksille.
Lähteet:
Kouluterveyskyselyn tulokset (julki ke 17.9. klo 9)
Kouluterveyskyselyn koko maan, hyvinvointialueiden ja kuntien tulokset THL:n tulospalvelussa
Lisätietoja:
Jenni Helenius
Kouluterveyskyselystä vastaava tutkija, kehittämispäällikkö
THL
puh. 029 524 8406
etunimi.sukunimi@thl.fi
Terhi Aalto-Setälä (elintavat ja mielen hyvinvointi)
ylilääkäri
THL
puh. 029 524 7437
etunimi.sukunimi@thl.fi
Hanna Ollila (nikotiinituotteet)
erityisasiantuntija
THL
puh. 029 524 8617
etunimi.sukunimi@thl.fi
Kirsimarja Raitasalo (alkoholinkäyttö)
THL
erikoistutkija
puh. 029 524 7005
etunimi.sukunimi@thl.fi
Yleiset Kouluterveyskyselyyn liittyvät kysymykset:
puh. 029 524 6082
kouluterveyskysely(at)thl.fi
Aikaisemmin aiheesta
Avainsanat
Kuvat
Tietoa julkaisijasta
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on asiantuntija- ja tutkimuslaitos. Tuotamme tietoa, työkaluja ja ratkaisuja terveys- ja hyvinvointialan päätöksenteon ja toiminnan tueksi. Teemme kansainvälisesti ja kansallisesti arvokasta tutkimusta ja sovellamme sitä suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden rakentamiseen.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
Nuorten ravintoaineiden saanti osoittaa tarpeen lisätä kasvisten, marjojen, hedelmien ja täysjyväviljan osuutta ruokavaliossa19.11.2026 00:00:00 EET | Tiedote
Nuorten ravitsemustutkimuksen mukaan nuoret saavat ravinnosta proteiinia, rasvoja ja hiilihydraatteja keskimäärin suositusten mukaisesti, mutta rasvan ja hiilihydraattien laatua tulisi parantaa. Nuorten kasvun ja kehityksen kannalta monien tärkeiden vitamiinien ja kivennäisaineiden saanti on suurella osalla liian vähäistä.
Mediakutsu: Suuri terveysverokeskustelu Oodissa ti 24.11. – mukana poliitikkoja, tutkijoita ja asiantuntijoita18.11.2026 10:16:02 EET | Kutsu
Tervetuloa suureen päättäjäkeskusteluun elintarvikkeiden terveysperusteisesta verotuksesta ja muista ohjauskeinoista, joilla voidaan edistää terveellisiä ruokavalintoja Suomessa. Kutsumme myös median edustajat kuulemaan tutkijoiden, asiantuntijoiden ja poliitikkojen ajatuksia toteutettavista keinoista.
Bekämpningen av antibiotikaresistens tryggar samhällets funktionsförmåga18.11.2026 00:15:00 EET | Pressmeddelande
Att antibiotika förlorar sin effekt är redan verklighet. Den internationella temaveckan mot antimikrobiell resistens påminner om vikten av att bevara antimikrobiella läkemedels effekt.
Antibioottiresistenssin torjunta turvaa yhteiskunnan toimintakykyä18.11.2026 00:15:00 EET | Tiedote
Antibioottien tehon heikkeneminen on jo todellisuutta. Kansainvälinen antibioottiresistenssin vastainen teemaviikko muistuttaa mikrobilääkkeiden tehon säilyttämisen tärkeydestä.
Var femte elev som börjat i årskurs 7 har inte fått HPV-vaccination som skydda mot cancer – THL och Cancerorganisationerna genomför en kampanj för att höja vaccinationstäckningen16.11.2026 00:15:00 EET | Pressmeddelande
Enligt THL:s färska uppgifter har 82 procent av flickorna och 76 procent av pojkarna födda 2013 fått minst en dos HPV-vaccin. EU:s mål är att höja vaccinationstäckningen bland flickor till 90 procent. I Finlands nationella cancerstrategi är målet 90 procent oavsett kön.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
