Selvitys: Kunnat tehneet isoja panostuksia lasten ja nuorten hyvinvointiin
Kunnat ovat lisänneet viime vuosikymmenen aikana merkittävästi voimavaroja lasten ja nuorten hyvinvointiin, selviää Kuntaliiton tuoreesta selvityksestä. Uusia työntekijöitä on palkattu 13 000 ja palvelut ovat monipuolistuneet. Valtaosa nuorista voi edelleen hyvin: noin 85 prosenttia kertoi vuonna 2023 olevansa tyytyväisiä elämäänsä.
Samaan aikaan osa nuorista tarvitsee entistä enemmän tukea. Kunnat ovat tehneet vaikuttavia ratkaisuja, ja ilman näitä panostuksia nuorten hyvinvointi olisi selvästi heikommalla tasolla. Jotta tulevaisuudessa voitaisiin vastata kasvaviin haasteisiin, voimavarat on kohdistettava oikein ja kunnille on jätettävä riittävästi tilaa kehittää toimintaansa.
"On paikallaan kysyä, teemmekö oikeita asioita ja kohdistammeko voimavarat sinne, missä niistä on eniten hyötyä. Palvelutarpeisiin ei voida vastata loputtomasti lisäämällä uusia tehtäviä entisten päälle. Siksi kuntien kehittämistilaa ei tulisi kaventaa, vaan sitä olisi syytä laajentaa", kokoaa varatoimitusjohtaja Susanna Huovinen.
Selvityksessä tarkasteltiin kuntien hyvinvointipanostuksia ja kuntien tekemiä taloudellisia ja toiminnallisia panostuksia oppivelvollisuusikäisten lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi vuosien 2010–2024 aikana.
Massiivisia panostuksia lasten ja nuorten arkeen
Kunnat ovat panostaneet merkittävästi lasten ja nuorten hyvinvointiin viime vuosikymmenen aikana. Vuosina 2010–2023 perusopetukseen, lukioihin ja nuorisotyöhön palkattiin noin 13 000 uutta työntekijää ja perusopetuksen nettokustannukset kasvoivat 1,9 miljardilla eurolla. Perusopetuksen oppilas–opettaja -suhde on parantunut 16 oppilaasta 15:een.
Opettajien lisäksi myös muuta henkilöstöä on palkattu lisää: 94 prosenttia kunnista tarjoaa koulunuorisotyötä, ja kouluissa työskentelee entistä enemmän hyvinvointia tukevia aikuisia. Koulu kokoaa yhteen laajan joukon opettajia, kuraattoreita, ohjaajia ja muita oppimista ja hyvinvointia tukevia ammattilaisia. Kouluikäisten palvelut ovat monipuolistuneet myös lainsäädännön muutosten myötä.
”Kunnat ovat tehneet vaikuttavia ratkaisuja lasten ja nuorten hyväksi. Ilman näitä panostuksia nuorten hyvinvointi olisi selvästi heikommalla tasolla,” toteaa hyvinvointiasioiden johtaja Maria Salenius Kuntaliitosta.
Selvityksessä on koottu laajasti tietoa lasten ja nuorten hyvinvoinnin kehityksestä ja kuntien toimista vuosina 2010–2024. Aineistona on hyödynnetty muun muassa Kouluterveyskyselyjen tuloksia, TEA-viisaria, taloudellisia tunnuslukuja sekä henkilöstömäärien kehitystä.
Hyvinvointi polarisoituu entisestään
Valtaosa nuorista voi edelleen hyvin: noin 85 prosenttia kertoo olevansa tyytyväisiä elämäänsä (v. 2023). Osalla lapsista ja nuorista on kuitenkin kasvanut tuen tarve. Esimerkiksi mielenterveyden haasteet, yksinäisyys ja turvattomuuden kokemukset ovat lisääntyneet tarkastelujaksolla v. 2010-2024. Oppimistulokset ovat laskeneet, vaikka resursseja on kasvatettu.
”Koulussa lapset ja nuoret kohdataan joka päivä ja lisäksi kunnan vapaa-ajan palveluilla on iso rooli nuorten elämässä. Kouluikäisten kanssa toimii laaja joukko aikuisia ja lainsäädäntö on tuonut arkeen uusia palveluita. On silti paikallaan kysyä, teemmekö oikeita asioita ja kohdistammeko voimavarat sinne, missä niistä on eniten hyötyä,” pohtii koulutusasioiden johtaja Irmeli Myllymäki.
Haasteet vaativat uudenlaisia ratkaisuja
Lasten ja nuorten arkeen vaikuttavat monet ilmiöt, joita kunnat eivät yksin voi hallita: mielenterveyden haasteet, yksinäisyys, liikkumattomuus, digitalisaatio, perheisiin ja järjestöihin kohdistuneet leikkaukset sekä globaali epävakaus. Nämä haasteet ovat luonteeltaan ”saippuamaisia” – ne liukuvat helposti otteesta.
”Kun resursseja on vaikea lisätä, meidän on pohdittava, miten monien muutosten keskellä turvataan kuntien toimintaedellytykset ja niiden kyky luoda lapsille ja nuorille kestävä pohja hyvälle elämälle. Erityisesti pitäisi ratkaista, miten autamme niitä lapsia ja nuoria, jotka eniten tukea tarvitsevat. Yhtään lasta ja nuorta ei saa hukata,” korostaa varatoimitusjohtaja Susanna Huovinen.
Lasten määrä vähenee, mutta kustannukset eivät pienene samassa suhteessa
Selvitysjakson aikana syntyvyyden lasku ei vielä näkynyt oppivelvollisuusikäisten kokonaismäärässä. Vuoteen 2030 mennessä perusopetusikäisiä on kuitenkin arviolta 80 000 vähemmän. Samalla kustannukset kasvavat ja palvelutarpeet moninaistuvat. Tämä asettaa kunnille entistä kovempia vaatimuksia.
Kuntien tekemä työ on jo osoittanut, että hyvinvointia voidaan rakentaa määrätietoisesti. Seuraavaksi on ratkaistava, miten luodaan rakenteita, jotka auttavat erityisesti niitä lapsia ja nuoria, jotka tarvitsevat eniten tukea.
Yhteistyö on avain, mutta palvelutarpeisiin ei voida vastata loputtomasti lisäämällä uusia tehtäviä entisten päälle
Kuntien palveluilla rakennetaan lasten ja nuorten hyvinvoinnin perusta, mutta ongelmien ratkaiseminen edellyttää koko yhteiskunnan panosta. Perhe, ystävät ja vapaa-aika ovat tärkeitä, ja lasten ja perheiden palveluissa kuntien ja hyvinvointialueiden yhteistyö on välttämätöntä. Myös järjestöillä on keskeinen rooli.
Palvelutarpeisiin ei voida vastata loputtomasti lisäämällä uusia tehtäviä entisten päälle. On pystyttävä myös tarkastelemaan, mitä voidaan tehdä toisin. Tämän vuoksi kuntien kehittämistilaa ei tulisi kaventaa, vaan sitä olisi syytä laajentaa. Tulevaisuudessa on tärkeää hakea ratkaisuja yhteistyöstä muiden kuntien kanssa sekä jakaa hyviä käytäntöjä ja osaamista sekä hyödyntää jo kerättyä hyvinvointitietoa toiminnan kehittämisessä.
Keskeinen havainto selvityksen pohjalta on, että vanha tapa toimia siiloissa ei enää riitä. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin kysymykset edellyttävät uudenlaista yhteistä tekemistä ja sallivampaa lainsäädäntöä, joka tukee pitkäjänteistä kehittämistä.
Lisätietoa
Tutustu raporttiin: Kuntapalveluiden vaikuttavuus? Oppivelvollisuusikäisten hyvinvoinnin ja kuntien panostusten tarkastelua | Kuntaliitto.fi
Lisätiedot ja haastattelupyynnöt
Maria Salenius
hyvinvointiasioiden johtaja
Maria.Salenius@kuntaliitto.fi
+358 50 561 0466
Irmeli Myllymäki
koulutusasioiden johtaja
irmeli.myllymaki@kuntaliitto.fi
+358 46 921 4443
Susanna Huovinen
varatoimitusjohtaja
susanna.huovinen@kuntaliitto.fi
+358 9 771 2006
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Maija Ruohoviestinnän asiantuntija
Puh:+358 50 340 3541maija.ruoho@kuntaliitto.fiLinkit
Kunnat luovat perustan asukkaiden hyvälle elämälle. Kuntaliitto tekee työtä, jotta kunnat onnistuvat tehtävässään. Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kuntaliitto.fi on kuntatiedon keskus internetissä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Kuntaliiton Talousbarometri: Kuntien taloudellinen liikkumavara pienenee tulevina vuosina15.9.2025 11:13:47 EEST | Tiedote
Kuntaliiton Talousbarometriin vastanneiden talousjohtajien mukaan kuntien liikkumavara on kapenemassa merkittävästi seuraavien 10 vuoden aikana. Valtaosa vastaajista (lähes 80 %) arvioi kuntansa taloudellisen liikkumavaran pienenevän tulevina vuosina. Erityisen pienenä liikkumavara nähdään asukasmäärältään kaikkein pienimmissä kunnissa. Kuntaliiton Talousbarometri toteutettiin 3.–8. syyskuuta ja siihen vastasi 193 kunnan talousjohtajaa. Manner-Suomessa on 292 kuntaa.
Klyftan mellan kommunernas skattesatser hotar blir enorm– Kommunförbundets Karhunen: Finland har inte råd med nuvarande tjänster och strukturer13.9.2025 08:43:27 EEST | Pressmeddelande
Den demografiska förändringen, dvs. den minskande nativiteten, befolkningens stigande ålder, den koncentrerade invandringen och urbaniseringen, försvårar på ett aldrig tidigare skådat sätt kommunernas möjligheter att tillhandahålla tjänster för invånarna. Förändringen är oundviklig och kännbar både i kommuner som förlorar befolkning och i snabbt växande städer, enligt en utredning beställd av Kommunförbundet. Om inget görs kan skillnaden mellan den lägsta och högsta kommunalskattesatsen i framtiden vara nästan 19 procentenheter.
Erot kuntien veroprosenteissa uhkaavat revetä ennennäkemättömiin lukemiin - Kuntaliiton Karhunen: Suomella ei ole varaa nykyisiin palveluihin eikä rakenteisiin13.9.2025 08:20:46 EEST | Tiedote
Väestönmurros eli syntyvyyden lasku, ikääntyminen, keskittyvä maahanmuutto ja kaupungistuminen vaikeuttavat ennennäkemättömällä tavalla kuntien mahdollisuuksia järjestää palveluita kuntalaisille. Muutos on vääjäämätön ja merkittävä niin väestöään menettävissä kunnissa kuin vauhdikkaasti kasvavissa kaupungeissakin, selviää Kuntaliiton tilaamasta selvityksestä. Jos mitään ei tehdä, ero matalimman ja korkeimman kuntaveroprosentin välillä voi tulevaisuudessa olla lähes 19 prosenttiyksikköä.
Kyselytulos: Kunnissa panostetaan lasten ja nuorten hyvinvointiin – tueksi tarvittaisiin vahvemmin hyvinvointialueet11.9.2025 07:11:17 EEST | Tiedote
Kunnat ovat panostaneet merkittävästi lasten ja nuorten hyvinvointiin palkkaamalla omaa, ei-lakisääteistä henkilöstöä varhaiskasvatukseen, esiopetukseen, perusopetukseen ja lukioihin, vaikka laki ei siihen velvoita, selviää Kuntaliiton tuoreesta kyselytutkimuksesta. – Kuntien lisäsatsaukset kertovat aidosta tahdosta tukea lapsia, nuoria ja perheitä. Huolemme kuitenkin on, että hyvinvointialueiden vastuulla olevia tehtäviä sysätään kunnille, Kuntaliiton koulutusasioiden johtaja Irmeli Myllymäki painottaa. Koulun opetushenkilöstö toteuttaa työssään yhteisöllistä opiskeluhuoltoa yhteistyössä hyvinvointialueen ammattilaisten kanssa.
Kommunerna satsar på barns och ungas välmående – välfärdsområdena behövs som stöd11.9.2025 07:10:56 EEST | Pressmeddelande
Kommunerna har satsat mycket på barns och ungas välmående genom att anställa egen, icke–lagstadgad personal inom småbarnspedagogiken, förskoleundervisningen, den grundläggande utbildningen och gymnasierna. Enligt Kommunförbundets utredningar våren 2025 har nästan alla kommuner som svarat investerat egna resurser i barns och ungas välmående, även om lagen inte förpliktar till det. – Kommunernas tilläggssatsningar vittnar om en genuin vilja att stödja barn, unga och familjer. Vi är dock oroade för att uppgifter som välfärdsområdena har ansvar för skyfflas över på kommunerna, säger Irmeli Myllymäki, direktör för utbildningsfrågor vid Kommunförbundet Skolans undervisningspersonal arbetar med generellt inriktad elevhälsa i samarbete med yrkesutbildade personer inom välfärdsområdet.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme