Selvitys: Kunnat tehneet isoja panostuksia lasten ja nuorten hyvinvointiin
Kunnat ovat lisänneet viime vuosikymmenen aikana merkittävästi voimavaroja lasten ja nuorten hyvinvointiin, selviää Kuntaliiton tuoreesta selvityksestä. Uusia työntekijöitä on palkattu 13 000 ja palvelut ovat monipuolistuneet. Valtaosa nuorista voi edelleen hyvin: noin 85 prosenttia kertoi vuonna 2023 olevansa tyytyväisiä elämäänsä.
Samaan aikaan osa nuorista tarvitsee entistä enemmän tukea. Kunnat ovat tehneet vaikuttavia ratkaisuja, ja ilman näitä panostuksia nuorten hyvinvointi olisi selvästi heikommalla tasolla. Jotta tulevaisuudessa voitaisiin vastata kasvaviin haasteisiin, voimavarat on kohdistettava oikein ja kunnille on jätettävä riittävästi tilaa kehittää toimintaansa.
"On paikallaan kysyä, teemmekö oikeita asioita ja kohdistammeko voimavarat sinne, missä niistä on eniten hyötyä. Palvelutarpeisiin ei voida vastata loputtomasti lisäämällä uusia tehtäviä entisten päälle. Siksi kuntien kehittämistilaa ei tulisi kaventaa, vaan sitä olisi syytä laajentaa", kokoaa varatoimitusjohtaja Susanna Huovinen.
Selvityksessä tarkasteltiin kuntien hyvinvointipanostuksia ja kuntien tekemiä taloudellisia ja toiminnallisia panostuksia oppivelvollisuusikäisten lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi vuosien 2010–2024 aikana.
Massiivisia panostuksia lasten ja nuorten arkeen
Kunnat ovat panostaneet merkittävästi lasten ja nuorten hyvinvointiin viime vuosikymmenen aikana. Vuosina 2010–2023 perusopetukseen, lukioihin ja nuorisotyöhön palkattiin noin 13 000 uutta työntekijää ja perusopetuksen nettokustannukset kasvoivat 1,9 miljardilla eurolla. Perusopetuksen oppilas–opettaja -suhde on parantunut 16 oppilaasta 15:een.
Opettajien lisäksi myös muuta henkilöstöä on palkattu lisää: 94 prosenttia kunnista tarjoaa koulunuorisotyötä, ja kouluissa työskentelee entistä enemmän hyvinvointia tukevia aikuisia. Koulu kokoaa yhteen laajan joukon opettajia, kuraattoreita, ohjaajia ja muita oppimista ja hyvinvointia tukevia ammattilaisia. Kouluikäisten palvelut ovat monipuolistuneet myös lainsäädännön muutosten myötä.
”Kunnat ovat tehneet vaikuttavia ratkaisuja lasten ja nuorten hyväksi. Ilman näitä panostuksia nuorten hyvinvointi olisi selvästi heikommalla tasolla,” toteaa hyvinvointiasioiden johtaja Maria Salenius Kuntaliitosta.
Selvityksessä on koottu laajasti tietoa lasten ja nuorten hyvinvoinnin kehityksestä ja kuntien toimista vuosina 2010–2024. Aineistona on hyödynnetty muun muassa Kouluterveyskyselyjen tuloksia, TEA-viisaria, taloudellisia tunnuslukuja sekä henkilöstömäärien kehitystä.
Hyvinvointi polarisoituu entisestään
Valtaosa nuorista voi edelleen hyvin: noin 85 prosenttia kertoo olevansa tyytyväisiä elämäänsä (v. 2023). Osalla lapsista ja nuorista on kuitenkin kasvanut tuen tarve. Esimerkiksi mielenterveyden haasteet, yksinäisyys ja turvattomuuden kokemukset ovat lisääntyneet tarkastelujaksolla v. 2010-2024. Oppimistulokset ovat laskeneet, vaikka resursseja on kasvatettu.
”Koulussa lapset ja nuoret kohdataan joka päivä ja lisäksi kunnan vapaa-ajan palveluilla on iso rooli nuorten elämässä. Kouluikäisten kanssa toimii laaja joukko aikuisia ja lainsäädäntö on tuonut arkeen uusia palveluita. On silti paikallaan kysyä, teemmekö oikeita asioita ja kohdistammeko voimavarat sinne, missä niistä on eniten hyötyä,” pohtii koulutusasioiden johtaja Irmeli Myllymäki.
Haasteet vaativat uudenlaisia ratkaisuja
Lasten ja nuorten arkeen vaikuttavat monet ilmiöt, joita kunnat eivät yksin voi hallita: mielenterveyden haasteet, yksinäisyys, liikkumattomuus, digitalisaatio, perheisiin ja järjestöihin kohdistuneet leikkaukset sekä globaali epävakaus. Nämä haasteet ovat luonteeltaan ”saippuamaisia” – ne liukuvat helposti otteesta.
”Kun resursseja on vaikea lisätä, meidän on pohdittava, miten monien muutosten keskellä turvataan kuntien toimintaedellytykset ja niiden kyky luoda lapsille ja nuorille kestävä pohja hyvälle elämälle. Erityisesti pitäisi ratkaista, miten autamme niitä lapsia ja nuoria, jotka eniten tukea tarvitsevat. Yhtään lasta ja nuorta ei saa hukata,” korostaa varatoimitusjohtaja Susanna Huovinen.
Lasten määrä vähenee, mutta kustannukset eivät pienene samassa suhteessa
Selvitysjakson aikana syntyvyyden lasku ei vielä näkynyt oppivelvollisuusikäisten kokonaismäärässä. Vuoteen 2030 mennessä perusopetusikäisiä on kuitenkin arviolta 80 000 vähemmän. Samalla kustannukset kasvavat ja palvelutarpeet moninaistuvat. Tämä asettaa kunnille entistä kovempia vaatimuksia.
Kuntien tekemä työ on jo osoittanut, että hyvinvointia voidaan rakentaa määrätietoisesti. Seuraavaksi on ratkaistava, miten luodaan rakenteita, jotka auttavat erityisesti niitä lapsia ja nuoria, jotka tarvitsevat eniten tukea.
Yhteistyö on avain, mutta palvelutarpeisiin ei voida vastata loputtomasti lisäämällä uusia tehtäviä entisten päälle
Kuntien palveluilla rakennetaan lasten ja nuorten hyvinvoinnin perusta, mutta ongelmien ratkaiseminen edellyttää koko yhteiskunnan panosta. Perhe, ystävät ja vapaa-aika ovat tärkeitä, ja lasten ja perheiden palveluissa kuntien ja hyvinvointialueiden yhteistyö on välttämätöntä. Myös järjestöillä on keskeinen rooli.
Palvelutarpeisiin ei voida vastata loputtomasti lisäämällä uusia tehtäviä entisten päälle. On pystyttävä myös tarkastelemaan, mitä voidaan tehdä toisin. Tämän vuoksi kuntien kehittämistilaa ei tulisi kaventaa, vaan sitä olisi syytä laajentaa. Tulevaisuudessa on tärkeää hakea ratkaisuja yhteistyöstä muiden kuntien kanssa sekä jakaa hyviä käytäntöjä ja osaamista sekä hyödyntää jo kerättyä hyvinvointitietoa toiminnan kehittämisessä.
Keskeinen havainto selvityksen pohjalta on, että vanha tapa toimia siiloissa ei enää riitä. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin kysymykset edellyttävät uudenlaista yhteistä tekemistä ja sallivampaa lainsäädäntöä, joka tukee pitkäjänteistä kehittämistä.
Lisätietoa
Tutustu raporttiin: Kuntapalveluiden vaikuttavuus? Oppivelvollisuusikäisten hyvinvoinnin ja kuntien panostusten tarkastelua | Kuntaliitto.fi
Lisätiedot ja haastattelupyynnöt
Maria Salenius
hyvinvointiasioiden johtaja
Maria.Salenius@kuntaliitto.fi
+358 50 561 0466
Irmeli Myllymäki
koulutusasioiden johtaja
irmeli.myllymaki@kuntaliitto.fi
+358 46 921 4443
Susanna Huovinen
varatoimitusjohtaja
susanna.huovinen@kuntaliitto.fi
+358 9 771 2006
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Maija Ruohoviestinnän asiantuntija
Puh:+358 50 340 3541maija.ruoho@kuntaliitto.fiLinkit
Kunnat luovat perustan asukkaiden hyvälle elämälle. Kuntaliitto tekee työtä, jotta kunnat onnistuvat tehtävässään. Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kuntaliitto.fi on kuntatiedon keskus internetissä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Kommunala ordförande på hel- eller deltid i 24 städer eller kommuner27.10.2025 06:00:00 EET | Pressmeddelande
Sammanlagt 24 städer eller kommuner har ordförande på heltid eller deltid. Under den valperiod som inleddes i somras sköter 54 förtroendevalda sitt uppdrag antingen på heltid eller på deltid. I en rapport som Kommunförbundet genomfört granskades städernas och kommunernas ordförande i början av fullmäktigeperioden 2025–2029. Både de som var ordförande och de som var borgmästare ingick i granskningen.
Osa- tai kokoaikaisia kuntapuheenjohtajia 24 kaupungissa tai kunnassa27.10.2025 06:00:00 EET | Tiedote
Kaikkiaan 24 kaupungissa tai kunnassa toimii päätoimisia tai osa-aikaisia puheenjohtajia. Kesällä alkaneella vaalikaudella 54 luottamushenkilöä hoitaa tehtäväänsä joko osa- tai kokoaikaisesti. Kuntaliiton selvityksessä tarkasteltiin kaupunkien ja kuntien puheenjohtajia valtuustokauden 2025–2029 alussa. Tarkastelussa olivat mukana niin puheenjohtajan kuin pormestarin roolissa toimivat.
40 utbildningsanordnare med i försöket med verksamhetsstyrning inom yrkesutbildningen – bättre beredskap att svara på regionala arbetskraftsbehov24.10.2025 10:02:20 EEST | Pressmeddelande
De 40 utbildningsanordnare som valts ut från olika delar av Finland kan i fortsättningen besluta friare om sitt utbildningsutbud, vilket gör det möjligt att bättre reagera på regionala arbetskraftsbehov. Detta stärker de studerandes sysselsättning och övergång till fortsatta studier. ”Försöket är ett viktigt steg mot en mer flexibel och effektfull styrning. Om verksamhetsstyrningen lyckas stärker den kommunernas roll i gränsytan mellan utbildning och arbetsliv och möjliggör en bättre lägesbild och samarbete utifrån regionernas behov”, säger Maarit Kallio-Savela, utvecklingschef vid Kommunförbundet.
40 koulutuksen järjestäjää mukaan ammatillisen koulutuksen toiminnanohjauksen kokeiluun – reagointi alueellisiin työvoimatarpeisiin paranee23.10.2025 19:43:30 EEST | Tiedote
Valitut 40 koulutuksen järjestäjää eri puolilta Suomea voivat jatkossa päättää koulutustarjonnastaan aiempaa vapaammin, mikä mahdollistaa paremman reagoinnin alueellisiin työvoimatarpeisiin. Tämä vahvistaa opiskelijoiden työllistymistä ja jatko-opintoihin siirtymistä. "Kokeilu on tärkeä askel kohti joustavampaa ja vaikuttavampaa ohjausta. Onnistuessaan uudenlainen toiminnanohjaus vahvistaa kuntien roolia koulutuksen ja työelämän rajapinnassa sekä mahdollistaa paremman tilannekuvan ja yhteistyön alueiden tarpeiden pohjalta", sanoo kehittämispäällikkö Maarit Kallio-Savela Kuntaliitosta.
Utredning: Upphandlingslagsreform kan kosta kommunerna hundratals miljoner – oron stor för försörjningsberedskap och cybersäkerhet20.10.2025 11:31:50 EEST | Pressmeddelande
Om ändringen som gäller kommunernas in house-bolag i samband med revideringen av upphandlingslagen träder i kraft enligt regeringsprogrammet, kommer det att medföra merkostnader för kommunerna på cirka 600 miljoner euro. Det här framgår av en utredning som FCG gjort för Kommunförbundet, där kommunerna har bedömt hurdana omställningskostnader den eventuella lagreformen skulle medföra.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme