Valkoposkihanhien syysmuutto alkamassa
Valkoposkihanhien syysmuutto on alkanut Suomessa parinkymmenen viime vuoden aikana 8.-27. syyskuuta, keskimäärin 18. syyskuuta. Lämpimästä ja vastatuulisesta säästä johtuen tänä syksynä ei olla vielä havaittu yhtään kaukomuuttajaa. ELY-keskus ja BirdLife Suomi seuraavat jälleen valkoposkihanhien syysmuuton etenemistä Suomessa.

Barentsinmeren valkoposkihanhien syysmuutto on alkanut Suomessa parinkymmenen viime vuoden aikana 8.–27. syyskuuta, keskimäärin 18. syyskuuta. Lämpimästä ja vastatuulisesta säästä johtuen tänä syksynä ei olla vielä havaittu yhtään kaukomuuttajaa. Suomen oma pesimäkanta laskettiin jälleen elo-syyskuun vaihteessa.
ELY-keskus ja BirdLife Suomi seuraavat jälleen valkoposkihanhien syysmuuton etenemistä Suomessa. Viikoittaiset tiedotteet julkaistaan pääasiassa keskiviikkoisin.
Suomen oma pesimäkanta vakaa
Lintuharrastajat laskivat Suomessa pesivien valkoposkihanhien määrää jälleen syyslaskennoilla. BirdLife Suomen ja Suomen ympäristökeskuksen tämän vuoden laskennoissa havaittiin noin 27 100 valkoposkihanhea, joka on hyvin lähellä viime vuosien keskiarvoa. Tarkemmin BirdLifen tiedotteessa BirdLife Suomi | Valkoposkihanhilaskennat
Viime viikkojen suurimmat valkoposkihanhimäärät ovat Tiira-lintutietopalvelun mukaan olleet 31.8. Espoon Laajalahden 11 690 ja pääkaupunkialueen ulkopuolelta 7.9. Mynämäen Silakkarin sekä 13.9. Porin Leveäkarin 4000 valkoposkihanhea.
Tundralla kylmää
Barentsinmeren valkoposkihanhien pesimätulos lienee tänä vuonna keskiarvoa huonompi. Ainakin isossa osassa pesimäaluetta pesimäkausi oli myöhässä ja varsin kylmä. Kesän 2024 pesimätuloshan oli hyvin huono, josta kertoo Alankomaiden talvilaskentojen ennätysalhainen nuorten lintujen osuus. Lisäksi lintuinfluenssa tappoi kymmeniä tuhansia valkoposkihanhia talvehtimisalueilla Vattimeren alueella.
GPS-satelliittilähetinhanhien paikkatietoja saadaan vasta niiden palattua vahvojen mobiilitukiasemien alueelle eli Suomeen tai lähialueille. Tietoa saadaan ainakin suomalaisesta ja saksalaisesta lähetinhanhien tutkimusprojektista.
Hanhia siis odotellaan saapuviksi. Lähipäivien tilannetta kommentoi ilmatieteen laitoksen tutkija Jarmo Koistinen seuraavasti:
”Tällä viikolla talvisen kylmää ilmaa virtaa pohjoisesta Novaja Zemljan alueelle, ja valkoposkihanhet siirtyvät Vienanmeren suuntaan. Suomessa vallitsee kuitenkin etupäässä lauha lounaanpuoleinen virtaus ja sateinen sää, mikä ei suosi muuttoa. Niinpä hanhet eivät suurin joukoin vielä muuta tänne. Ensi viikon alkupuolella on sääennusteissa kuitenkin mahdollisuus, että viileä koillinen virtaus leviäisi Suomenkin suuntaan, mikä aloittaisi hanhien runsaslukuisen saapumisen.”
Pohjois-Karjalan ELY-keskus ja BirdLife Suomi seuraavat valkoposkihanhien muuttoa
Edellisvuotiseen tapaan BirdLife Suomi ja Pohjois-Karjalan ELY-keskus seuraavat valkoposkihanhien syysmuuton etenemistä. Suurena apuna seurannassa ovat Tiira-lintutietopalvelun ja Ilmatieteen laitoksen muuttosääennusteiden lisäksi Turun yliopiston ja Luonnonvarakeskuksen sekä saksalais- ja alankomaalaistutkimusten GPS-lähetinhanhien paikannuspalvelut. Turun yliopiston ja Luonnonvarakeskuksen tutkimusta on rahoittanut ympäristöministeriö ja projektin hanhien liikkeitä pystyy seuraamaan Suomen lajitietokeskuksen sivulta.
Lähteet ja linkkejä
- BirdLife Suomen Tiira-lintutietopalvelu (tiira.fi)
- BirdLife Suomen valkoposkihanhilaskenta (birdlife.fi)
- Christian-Albrechts-Universität zu Kiel (ftz.uni-kiel.de)
- European Goose Management Platform (egmp.aewa.info)
- Korvauksen hakeminen rauhoitettujen lajien aiheuttamisesta vahingoista ja vahinkojen ennalta ehkäisemisestä (ely-keskus.fi)
- Suomen lajitietokeskus (laji.fi)
- Netherlands Institute of Ekology (nioo.knaw.nl)
- Taustatietoa valkoposkihanhien pesimisestä (pohjoiskarjalanelykeskus.wordpress.com)
- Trektellen (trektellen.org)
- Välkommen till Artportalen (artportalen.se)
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Joni Kivimäki
lajivahinkokoordinaattori, Pohjois-Karjalan ELY-keskus
etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi
p. 0295 026 252
Jari Kontiokorpi (muuton eteneminen)
suunnittelija, Pohjois-Karjalan ELY-keskus
etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi
p. 0295 026 144
Kuvat

Linkit
- Rauhoitettujen eläinten aiheuttamien vahinkojen korvaamiseen ja ennaltaehkäisyyn myönnettiin noin 4,5 miljoonaa euroa vuonna 2024 -tiedote (sttinfo.fi)
- Näin haet korvausta rauhoitettujen eläinten aiheuttamiin vahinkoihin (youtube.com)
- Så här ansöker du om ersättning för skador orsakade av fridlysta djur (youtube.com)
Tietoja julkaisijasta
ELY-keskukset ovat valtion viranomaisia, jotka edistävät alueellista kehittämistä hoitamalla valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtäviä alueilla. ELY-keskukset hoitavat elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen sekä liikenteeseen ja infrastruktuuriin että ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä. ELY-keskukset kehittävät ja tukevat taloudellista, sosiaalista ja ekologisesti kestävää hyvinvointia.
Yhteystiedot
Pohjois-Karjalan ELY-keskus
Kauppakatu 40 B, PL 69
80101 Joensuu
p. 0295 026 000
https://www.ely-keskus.fi/pohjois-karjala

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta ELY-keskukset
Maanteiden kunnossapito vaatii valintoja – liikennöitävyys varmistetaan kaikilla teillä (Kainuu ja Pohjois-Pohjanmaa)15.9.2025 12:05:23 EEST | Tiedote
Maanteiden hoito ja niiden kunto kiinnostaa jokaista suomalaista, asui hän sitten taajamassa tai haja-asutusalueella. Maantieverkon korjausvelka on kasvanut 2,5 miljardiin, vaikka parina viime vuonna tilanteeseen on saatukin lisärahoituksella hieman helpotusta.
INFRA-hankkeiden haku syksyllä 2025 (Lappi)15.9.2025 11:11:07 EEST | Tiedote
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus avaa elinkeinolähtöisten infrahankkeiden haun Lapissa. Hankkeiden hakuaika on 15.9.–31.10.2025. Sähköinen haku tapahtuu EURA 2021 -järjestelmän kautta.
Petoaita vastaa tavallista aitaa, jos sähkövirta pääsee karkuteille5.9.2025 09:57:29 EEST | Tiedote
Tärkeä osa petovahinkojen torjuntaa on petoaitojen oikea-aikainen huolto laidunkauden aikana. Suurin uhka petoaidan toimivuudelle on sen alla kasvava kasvillisuus. Esimerkiksi Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueelta on havainnoitu jonkin verran kiireellistä niittämistä kaipaavia petoaitojen alusia. Aitalankoihin osuessaan kasvillisuus johtaa sähkövirtaa maahan ja jännite langassa laskee, eikä enää riitä karkottamaan saalista etsivää petoa.
Toimintaympäristön kehittämisavustuksen haku Pohjois-Pohjamaalla, Kainuussa ja Lapissa käynnistyy 1.9.20251.9.2025 14:11:14 EEST | Tiedote
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksessa avautuu toimintaympäristön kehittämisavustushaku EAKR-rahastosta ajalle 1.9.–31.10.2025. Hakuun on varattu varoja yhteensä 2,15 miljoonaa euroa.
Luhanpuron sillan korjaustyöt alkavat Sotkamossa1.9.2025 12:50:18 EEST | Tiedote
Laakajärvetiellä sijaitsevan Luhanpuron sillan korjaustyöt Sotkamossa alkavat viikolla 37. Silta on suljettu liikenteeltä 8.-12.9.2025 klo 21.00–06.00. Ajantasaiset tiedot tietöistä: Tienkäyttäjälinja puh. 0200 2100 Liikennetilanne (fintraffic.fi)
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme