ELY-keskukset

Valkoposkihanhien syysmuutto alkamassa

Jaa

Valkoposkihanhien syysmuutto on alkanut Suomessa parinkymmenen viime vuoden aikana 8.-27. syyskuuta, keskimäärin 18. syyskuuta. Lämpimästä ja vastatuulisesta säästä johtuen tänä syksynä ei olla vielä havaittu yhtään kaukomuuttajaa. ELY-keskus ja BirdLife Suomi seuraavat jälleen valkoposkihanhien syysmuuton etenemistä Suomessa.

Valkoposkihanhia muutolla Kontiolahdella 1.10.2024. Kuva: Jari Kontiokorpi / Pohjois-Karjalan ELY-keskus.
Valkoposkihanhia muutolla Kontiolahdella 1.10.2024. Kuva: Jari Kontiokorpi / Pohjois-Karjalan ELY-keskus.

Barentsinmeren valkoposkihanhien syysmuutto on alkanut Suomessa parinkymmenen viime vuoden aikana 8.–27. syyskuuta, keskimäärin 18. syyskuuta. Lämpimästä ja vastatuulisesta säästä johtuen tänä syksynä ei olla vielä havaittu yhtään kaukomuuttajaa. Suomen oma pesimäkanta laskettiin jälleen elo-syyskuun vaihteessa.

ELY-keskus ja BirdLife Suomi seuraavat jälleen valkoposkihanhien syysmuuton etenemistä Suomessa. Viikoittaiset tiedotteet julkaistaan pääasiassa keskiviikkoisin.

Suomen oma pesimäkanta vakaa

Lintuharrastajat laskivat Suomessa pesivien valkoposkihanhien määrää jälleen syyslaskennoilla. BirdLife Suomen ja Suomen ympäristökeskuksen tämän vuoden laskennoissa havaittiin noin 27 100 valkoposkihanhea, joka on hyvin lähellä viime vuosien keskiarvoa. Tarkemmin BirdLifen tiedotteessa BirdLife Suomi | Valkoposkihanhilaskennat

Viime viikkojen suurimmat valkoposkihanhimäärät ovat Tiira-lintutietopalvelun mukaan olleet 31.8. Espoon Laajalahden 11 690 ja pääkaupunkialueen ulkopuolelta 7.9. Mynämäen Silakkarin sekä 13.9. Porin Leveäkarin 4000 valkoposkihanhea.

Tundralla kylmää

Barentsinmeren valkoposkihanhien pesimätulos lienee tänä vuonna keskiarvoa huonompi. Ainakin isossa osassa pesimäaluetta pesimäkausi oli myöhässä ja varsin kylmä. Kesän 2024 pesimätuloshan oli hyvin huono, josta kertoo Alankomaiden talvilaskentojen ennätysalhainen nuorten lintujen osuus. Lisäksi lintuinfluenssa tappoi kymmeniä tuhansia valkoposkihanhia talvehtimisalueilla Vattimeren alueella.

GPS-satelliittilähetinhanhien paikkatietoja saadaan vasta niiden palattua vahvojen mobiilitukiasemien alueelle eli Suomeen tai lähialueille. Tietoa saadaan ainakin suomalaisesta ja saksalaisesta lähetinhanhien tutkimusprojektista.

Hanhia siis odotellaan saapuviksi. Lähipäivien tilannetta kommentoi ilmatieteen laitoksen tutkija Jarmo Koistinen seuraavasti:

”Tällä viikolla talvisen kylmää ilmaa virtaa pohjoisesta Novaja Zemljan alueelle, ja valkoposkihanhet siirtyvät Vienanmeren suuntaan. Suomessa vallitsee kuitenkin etupäässä lauha lounaanpuoleinen virtaus ja sateinen sää, mikä ei suosi muuttoa. Niinpä hanhet eivät suurin joukoin vielä muuta tänne. Ensi viikon alkupuolella on sääennusteissa kuitenkin mahdollisuus, että viileä koillinen virtaus leviäisi Suomenkin suuntaan, mikä aloittaisi hanhien runsaslukuisen saapumisen.”

Pohjois-Karjalan ELY-keskus ja BirdLife Suomi seuraavat valkoposkihanhien muuttoa

Edellisvuotiseen tapaan BirdLife Suomi ja Pohjois-Karjalan ELY-keskus seuraavat valkoposkihanhien syysmuuton etenemistä.  Suurena apuna seurannassa ovat Tiira-lintutietopalvelun ja Ilmatieteen laitoksen muuttosääennusteiden lisäksi Turun yliopiston ja Luonnonvarakeskuksen sekä saksalais- ja alankomaalaistutkimusten GPS-lähetinhanhien paikannuspalvelut. Turun yliopiston ja Luonnonvarakeskuksen tutkimusta on rahoittanut ympäristöministeriö ja projektin hanhien liikkeitä pystyy seuraamaan Suomen lajitietokeskuksen sivulta.

Lähteet ja linkkejä

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Joni Kivimäki
lajivahinkokoordinaattori, Pohjois-Karjalan ELY-keskus
etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi
p. 0295 026 252

Jari Kontiokorpi (muuton eteneminen)
suunnittelija, Pohjois-Karjalan ELY-keskus
etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi
p. 0295 026 144

Kuvat

Valkoposkihanhia muutolla Kontiolahdella 1.10.2024. Kuva: Jari Kontiokorpi / Pohjois-Karjalan ELY-keskus.
Valkoposkihanhia muutolla Kontiolahdella 1.10.2024. Kuva: Jari Kontiokorpi / Pohjois-Karjalan ELY-keskus.
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

ELY-keskukset ovat valtion viranomaisia, jotka edistävät alueellista kehittämistä hoitamalla valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtäviä alueilla. ELY-keskukset hoitavat elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen sekä liikenteeseen ja infrastruktuuriin että ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä. ELY-keskukset kehittävät ja tukevat taloudellista, sosiaalista ja ekologisesti kestävää hyvinvointia.

Yhteystiedot

Pohjois-Karjalan ELY-keskus
Kauppakatu 40 B, PL 69
80101 Joensuu

p. 0295 026 000
https://www.ely-keskus.fi/pohjois-karjala

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta ELY-keskukset

Petoaita vastaa tavallista aitaa, jos sähkövirta pääsee karkuteille5.9.2025 09:57:29 EEST | Tiedote

Tärkeä osa petovahinkojen torjuntaa on petoaitojen oikea-aikainen huolto laidunkauden aikana. Suurin uhka petoaidan toimivuudelle on sen alla kasvava kasvillisuus. Esimerkiksi Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueelta on havainnoitu jonkin verran kiireellistä niittämistä kaipaavia petoaitojen alusia. Aitalankoihin osuessaan kasvillisuus johtaa sähkövirtaa maahan ja jännite langassa laskee, eikä enää riitä karkottamaan saalista etsivää petoa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye