Yhteisen pelikäsityksen puitteissa panostusta pelaajaturvallisuuteen

Yhteinen pelikäsitys -palavereissa kokoonnutaan kesäisin keskustelemaan menneestä kaudesta sekä tulevista linjauksista. Mukana ovat edustajat niin pelaajistosta, valmentajista, tuomareista ja Salibandyliiton huippu-urheilusektorilta kuin kurinpitopuoleltakin. Tämän kesän palavereissa esille nousi juuri huoli F-liigan kenttäturvallisuudesta.

Pääsarjojen turvallisuuskartoituksissa on viime vuosina mitattu kaukalon ja rakenteiden välisiä etäisyyksiä, ja näiden mittausten pohjalta on laadittu kolmiportainen arviointiasteikko, jossa punaisella värikoodilla merkitty etäisyys (0-110 cm) rakenteen ja laidan välillä on määritetty turvallisuusriskialueeksi. Kauden alusta lähtien ottelun erotuomarit käyvät ennen ottelua läpi nämä turvallisuuspuutealueet kapteeneiden kanssa. Samalla käydään läpi ne alueet, joilla kaikkia pelaajan turvallisuuteen liittyviä rikkeitä tarkastellaan ankarammin.

Turvallisuusriskialueet eivät rajoitu ainoastaan hallikartoituksessa määriteltyihin alueisiin. Joukkueiden ja erotuomareiden tulee ottaa huomioon myös mahdolliset tilapäiset turvallisuusriskit, joita ottelutapahtumassa voi olla. Sellaisia ovat esimerkiksi kalusteet, joita ei ennen ottelun alkua ole mahdollista siirtää riittävän kauas kaukalosta tai kokonaan pois.

– Kyseessä ei kuitenkaan ole automaattinen sanktion korottaminen. Erotuomareilla on aina tulkinta- ja harkintavalta, koska mikään tilanne ei ole täysin samanlainen ja niissä joudutaan arvioimaan useita eri tekijöitä. Sanktioiden puolesta ankaroittaminen tarkoittaa esimerkiksi sitä, että kun ollaan vapaalyönnin ja pienen joukkuerangaistuksen (2 min) rajapinnassa, voidaan rikkeestä määrätä kovennetusti pieni joukkuerangaistus (2 min). Jos taas ollaan pienen (2min) ja ison (2+2min) rajapinnassa, voidaan määrätä kovennetusti iso joukkuerangaistus. Tilanteessa tulee kuitenkin ilmetä rike eli esimerkiksi puhtaita kontakteja ei lähdetä taikomaan rikkeiksi, erotuomaripäällikkö Janne Koskinen avaa.

Pelaajaedustajien näkemys kesäkuun palaverissa oli, että pelaajat pystyvät sovittamaan pelitapaansa kentän olosuhteiden mukaan ja huomioimaan turvallisuuspuutealueet.
– Syksyn myötä toimintaa pyritään muuttamaan jouhevammaksi rakentamalla joukkueiden ja tuomarien käyttöön tiedosto, jossa jokaisen kentän pohjapiirroksesta näkee turvallisuuspuutealueet jo ennakkoon, Koskinen lisää.

Videotarkistukset tutuissa raameissa

Videotarkistusmääräyksiin on edellisillä kolmella kaudella tehty kausien välissä varsin merkittäviäkin muutoksia. Kun nyt kuunneltiin niin seurajohtajien, pelaajien ja valmentajien näkemyksiä, päädyttiin muutokset pitämään aivan minimissä, jotta koko konseptin toimivuutta pystyttäisiin arvioimaan hieman pidemmältä ajanjaksolta eikä kiirehdittäisi muutoksesta toiseen.

Ainoa merkittävämpi muutos tuli tilanteeseen, jossa joukkue pyytää maalia edeltävää mahdollista hyökkäävän joukkueen rikkeen tarkistamista. Aiemmasta poiketen pitää pyynnön esittävän joukkueen yksilöidä rike tarkemmin ja ilmoittaa missä rikottiin, kuka rikkoi ja miten rikottiin (rikkeen laatu eli mailarike, fyysinen rike, aluerike ja niin edelleen).

Muutos tehtiin sen vuoksi, että myös yleisölle pystytään kuuluttajan välityksellä jo ennen tarkistuksen aloittamista viestimään paremmin tarkistuksen syy. Samalla yleisö pystyy helpommin seuraamaan tarkistettavaa tilannetta hallin videonäytöltä tai omasta mobiililaitteestaan.