Vedenkorkeudet pääasiassa lähellä ajankohdan keskiarvoa Hämeen vesistöissä – sateet helpottavat paikoittaista kuivuutta

Vedenkorkeudet totutuissa lukemissa lähes koko Hämeessä – Kymijoen vesistöalueella vähäistä kuivuutta

Heinä-elokuussa vesistöjen vedenkorkeudet laskivat kesälle tyypilliseen tapaan koko Hämeessä. Joissain vesistöissä lasku oli vähäisten sateiden takia hieman tavanomaista nopeampaa, ja vedenkorkeus laski keskimääräistä alemmas. Viimeisen viikon aikana sadetta on saatu koko Hämeeseen, ja osa järvistä on kääntynyt hienoiseen nousuun.

Kymijoen vesistöalueen pääjärven Päijänteen (vesi.fi) vedenkorkeus on noin 15 senttimetriä vuodenajan keskiarvoa alempana, ja Sysmän reitin järvien, Jääsjärven (vesi.fi) ja Nuoramoisjärven (vesi.fi), vedenkorkeus on noin 10 senttimetriä vuodenajan keskiarvoa alempana. Muuten Päijät-Hämeen Kymijoen vesistöalueen järvet ovat lähellä keskimääräistä vedenkorkeutta.

Kokemäenjoen vesistöalueen kaikissa havaituissa järvissä vedenkorkeus on lähellä vuodenajan keskiarvoa lukuun ottamatta joitain pienempiä säännösteltyjä järviä, joissa loppukesän aikana vedenkorkeus on laskenut hieman keskimääräistä alemmas.

Virtavedet ja pienemmät vesistöt voivat nousta nopeastikin korkealle, jos pienelle alueelle sattuu runsaasti sateita. Sääennusteessa ei kuitenkaan ole varsinaista rankkasateiden uhkaa, joka yleisesti ottaen keskittyy kesäaikaan. Pienet vesistöt ja virtavedet kuitenkin myös laskevat nopeasti, kuten nousevatkin.

Sateet viilentävät vesiä

Viime päivien sateet ja pilvinen sää ovat laskeneet Hämeen vesistöjen pintaveden lämpötiloja muutamalla asteella, ja lämpötilat ovat enää 15–16 astetta, eli noin kaksi astetta keskimääräistä lämpimämpiä. Sinilevä on riippuvainen lämmöstä ja auringonpaisteesta, joten viileämpi sää ja vesien lämpötila todennäköisesti vähentää sinileväkukintoja merkittävästi.

Pintavesien havaittuja lämpötiloja voi seurata verkkopalvelussa https://wwwi3.ymparisto.fi/i3/tilanne/fin/Lampotila/Lampotila.htm.

Pohjavedenpinnat eivät ole vielä kääntyneet nousuun

Hämeessä pohjavedenpinnat ovat laskeneet heinäkuun lopusta lähtien. Esimerkiksi Lammin Tullinkankaan pohjaveden seuranta-asemalla pohjavedenpinnat ovat laskeneet tänä aikana noin 40 senttimetriä. Pintojen lasku on viimeaikojen sateiden johdosta paikoin jo hidastunut. Pienissä pohjavesiesiintymissä sateiden vaikutus näkyy nopeammin, sillä ne reagoivat sateisiin herkemmin kuin suuremmat pohjavesiesiintymät.

Vedenpinnat ovat Hämeen seuranta-asemilla vielä hieman ajankohdan keskimääräisen tason yläpuolella. Pohjavedenpinnat kääntyvät yleensä nousuun syksyllä, kun sateet lisääntyvät, sää viilenee, haihdunta vähenee ja maankosteus lisääntyy. Syksyllä tarvitaan vielä runsaita ja pitkäkestoisia sateita ennen maan routiintumista, jotta pohjavesitilanne ei muuttuisi talven aikana huonommaksi ja kaivoissa riittäisi vettä talven yli.

Ajankohtaista vesitilannetta voi seurata alla olevien linkkien kautta: 

https://www.vesi.fi/vesitilanne/
https://www.vesi.fi/karttapalvelu/
http://wwwi3.ymparisto.fi/i3/tilanne/fin/vedenkorkeus/ham.htm
https://wwwi3.ymparisto.fi/i3/tilanne/fin/Lampotila/Lampotila.htm