Selvitys: Datakeskukset ovat avain Suomen digitaaliseen kilpailukykyyn – tarjoaa Suomelle miljardiluokan kasvupotentiaalin
Datakeskusten rakentamiseen, ylläpitoon ja infrastruktuuriin liittyvä liiketoiminta tarjoaa Suomelle tällä vuosikymmenellä miljardiluokan mahdollisuudet investointien, verotulojen ja korkean osaamisen työpaikkojen muodossa. Selvityksen mukaan Suomessa on julkisesti ilmoitettuja datakeskustoimijoiden investointisuunnitelmia yhteensä 12 miljardin euron arvosta, kokonaispotentiaalin ollessa yli 30 miljardia. Tämä tekee alasta yhden suurimmista yksityisen sektorin investointikohteista lähivuosina.
Samaan aikaan kun Suomessa on meneillään poikkeuksellinen investointiaalto datakeskuksiin, julkisessa keskustelussa on noussut esille aallon tuomat hyödyt kansantaloudellemme. Vastatakseen tähän kysymykseen Elinkeinoelämän keskusliitto EK ja FDCA (Finnish Data Center Association) kumppaneineen ovat teettäneet Rambollilla selvityksen datakeskusten taloudellista vaikutuksista ja potentiaalista. Vaikutusten arviointi on suoritettu perustuen ilmoitettuihin 12 miljardin euron investointeihin datan laadun varmistamiseksi.
Keskeiset luvut tiedossa olevien investointien toteutuessa 2025–2030 välillä (ei sisällä ICT-laitteita)
Investoinnit yhteensä 12 miljardia euroa:
- Datakeskusten rakentamisvaiheen työllisyysvaikutus 45 000 henkilötyövuotta.
- Rakentamisvaiheen verovaikutukset ovat 1,7 miljardia euroa, koostuen mm. kiinteistö-, yhteisö-, tulo- ja arvonlisäveroista.
- Datakeskukset työllistävät tuotantovaiheessa suoraan ja välillisesti 9 900 henkilötyövuotta vuonna 2030.
- Tuotannossa olevien datakeskusten verovaikutus vuosittain 400 miljoonaa euroa vuodesta 2030 eteenpäin.
- Datakeskusten kapasiteetti kasvaa nykyisestä 285 MW -> 1,5 GW.
- Datakeskusten liikevaihto kasvaa 1 miljardista eurosta -> 4 miljardiin euroon.
Selvityksen mukaan investointipotentiaalia on kaikkiaan yli 30 miljardia euroa.
Suomella valttikortit käsissään
Selvityksen perusteella Suomi on erityisen houkutteleva investointikohde puhtaan ja edullisen sähkön, viileän ilmaston, vahvan infrastruktuurin sekä poliittisen vakauden ansiosta.
”Nämä tekijät tarjoavat Suomelle vahvat valttikortit, joiden avulla tänne on jo nyt houkuteltu datakeskuksia ja niiden ympärille rakentuvaa teknologiaa sekä liiketoimintaa. Tätä etulyöntiasemaa ei kannata vaarantaa esimerkiksi veropolitiikan suunnanmuutoksilla”, EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies muistuttaa.
Kasvu hyödyttää laajasti eri maakuntia ja myös maaseudun pieniä paikkakuntia. Käytöstä poistuneet tehtaat ja muut entiset teollisuusalueet tarjoavat valmiita sijainteja uusille keskuksille.
Suomella on nyt poikkeuksellinen mahdollisuus nousta kestävän digitaalisen infrastruktuurin kärkimaaksi Euroopassa.
”Avoinna olevat hankkeet kertovat Suomen vetovoimasta. On kuitenkin varmistettava, että investointisuunnitelmat toteutuvat nimenomaan Suomessa nyt ja tulevaisuudessa. Kun investointi on kerran saatu maahamme, se luo myös pohjaa tuleville lisäinvestoinneille ja kapasiteetin kasvattamiselle”, toteaa FDCA:n hallituksen puheenjohtaja Veijo Terho.
Datakeskukset on nähtävä ensimmäisenä askeleena kohti korkean arvonlisän taloutta
Datakeskusten suorat ja välilliset talousvaikutukset nousevat miljardiluokkaan. Ne voivat kuitenkin olla vasta alkua laajemmalle data-aikakauden talouskasvulle,
Maailma on uuden digitaalisen aikakauden kynnyksellä. Tekoäly, pilvipalvelut ja automaatio yleistyvät hurjaa vauhtia mahdollistaen yhteiskunnalle, yrityksille ja kansalaisille uusia mahdollisuuksia – innovaatioita, tuottavuutta, tehokkuutta ja kestävää kasvua.
”Datakeskukset ovat digitaalisen infrastruktuurin ydin. Tarvitsemme energiatehokkaita datakeskuksia tekoälyn potentiaalin lunastamiseen. Data ja konesalien tarjoama kapasiteetti ovat globaalisti myös tärkeä kilpailukyvyn ja resilienssin tekijä Suomelle”, arvioi EK:n Häkämies.
- Tutustu selvityksen tiivistelmään
- Koko selvitys on ladattavissa osoitteessa www.fdca.fi torstaina 18.9. klo 10 mennessä
Markkinaselvitystä ovat olleet mahdollistamassa Google, Microsoft, AtNorth, Verne, Equinix, Teknologiateollisuus, Energiateollisuus, Palta ja Sitra. Lisäksi työssä ovat olleet mukana LVM ja TEM. Selvityksen on toteuttanut Ramboll.
Lisätietoja:
Elinkeinoelämän keskusliitto EK:
Ulla Heinonen, johtaja, p. 040 550 6982, ulla.heinonen@ek.fi
Mika Tuuliainen, johtava asiantuntija, p. 050 563 4729, mika.tuuliainen@ek.fi
Finnish Data Center Association FDCA:
Veijo Terho, hallituksen puheenjohtaja, p. 050 2935, veijo.terho@fdca.fi
Eero Lindqvist, hallituksen jäsen, p. 040 700 6422, eero.lindqvist@fdca.fi
Tietoja julkaisijasta
Elinkeinoelämän keskusliitto EK on suomalaisten yritysten merkittävin puolestapuhuja. Välitämme elinkeinoelämän yhteisiä viestejä ja ratkaisuehdotuksia politiikan päättäjille ja yhteiskunnalliseen keskusteluun.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän keskusliitto EK
EU päättää pian 2040-ilmastotavoitteen – päästövähennyksissä huomioitava myös kansainväliset ilmastotoimet15.9.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
EK toivoo nopeaa sopua EU:n 90 prosentin päästövähennystavoitteesta vuodelle 2040. Suomen puhtaan siirtymän investointien etenemiseksi olisi tärkeää, että EU pitää kiinni ilmastopolitiikan johdonmukaisesta suunnasta. Mitä kustannustehokkaammin päästöjä voidaan vähentää, sitä parempi. Siksi EK kannattaa komission esitystä siitä, että pieni osa tarvittavista päästövähennyksistä voitaisiin tehdä myös Euroopan ulkopuolella. EU:ssa lyödään nyt syksyllä lukkoon vuoden 2040 päästövähennystavoite. Komissio julkisti heinäkuussa oman esityksensä 90 prosentin tavoitteesta (vertailuvuosi 1990), josta jäsenmaat hakevat sopua ilmastoministerien kokouksessa 18.9. Myös parlamentti käsittelee esitystä syys-lokakuussa. Päätöstä tarvitaan myös marraskuussa pidettävää YK:n ilmastokokousta varten. Komission esittämä 90 prosenttia istuu Elinkeinoelämän keskusliiton määrittelemään tavoitehaarukkaan. On Suomen energiasiirtymän edun mukaista, että EU etenee johdonmukaisesti päästövähennyspolullaan, arvioi EK:n
EK:n Vientibarometri: 40 prosenttia vientiyrityksistä uskoo kasvuun, tullit iskevät USA-kauppaan13.9.2025 00:00:00 EEST | Tiedote
Markkinoiden epävarmuudesta huolimatta 40 prosenttia Suomen vientiyrityksistä uskoo ulkomaankaupan kasvuun lähikuukausina. Trumpin tullit haastavat vientiä USA:han, sillä lähes 60 prosenttia pelkää sen vähenevän. Valtaosa yrityksistä aikoo siirtää tullimaksut asiakashintoihin. Viennin vetoapua kaivataan uusilta kasvumarkkinoilta – Etelä-Amerikan EU-Mercosur-sopimuksen pikainen voimaantulo tulisi tarpeeseen. EK:n tuoreen Vientibarometrin mukaan 40 prosenttia yrityksistä arvioi vientinsä kasvavan seuraavan 6 kuukauden aikana ja 44 prosenttia ennakoi sen säilyvän ennallaan. Vain 15 prosenttia varautuu viennin supistumiseen. Trumpin tullit maksaa amerikkalainen asiakas Presidentti Trumpin asettamat tullit näkyvät tuloksissa: 41 prosenttia yrityksistä arvioi USA-viennin vähenevän hieman ja 15 prosenttia merkittävästi. Vain 2 prosenttia ilmoittaa viennin USA:han loppuvan kokonaan. Peräti 87 prosenttia yrityksistä aikoo siirtää korotetut tullit kokonaan tai osittain amerikkalaisen asiakkaan m
EU:n monivuotinen budjetti: MFF-neuvotteluiden lähtökohdat ovat Suomelle lupaavat – rahoituksen kilpailullisuus varmistettava11.9.2025 10:00:00 EEST | Tiedote
Komission esitys EU:n monivuotisesta MFF-rahoituskehyksestä vastaa EK:n arvion mukaan hyvin Suomen tarpeisiin. Tärkeitä ovat erityisesti kasvavat panostukset talouden kilpailukykyyn, puolustukseen ja turvallisuuteen, liikenneyhteyksiin sekä Ukrainan tukeen. EK:n tekemä aloite uudesta, merkittävästä EU-tasoisesta investointirahoituksesta on etenemässä, jos kilpailukykyrahasto toteutetaan tarkoituksenmukaisesti. Keskeistä on se, että rahoitusta myönnetään aidon kilpailun perusteella. Lähiviikkoina Brysselissä käynnistyvät jäsenmaiden pitkät neuvottelut, joiden lopputuloksena lyödään lukkoon EU:n tulot ja menot seuraavalle seitsemälle vuodelle (Multiannual Financial Framework 2028 - 2034, MFF). Lähtötilanne on EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämiehen mukaan Suomelle parempi kuin aiemmilla neuvottelukierroksilla: ”Komission heinäkuussa esittämät prioriteetit vastaavat hyvin Suomen tavoitteisiin, mutta lopputulos ratkaisee. Suomen etua ajavat mm. ehdotetut panostukset talouden kilpailukyvyn kir
KORJAUS / Tutkimus: Nuorten yrittäjyysasenteet ennätysmyönteisiä – puolet harkitsee yrittäjäksi ryhtymistä5.9.2025 07:27:30 EEST | Tiedote
Tiedotteeseen on korjattu lause: Yrittäjyys kiinnostaa nuoria enemmän kuin koskaan: 51 prosenttia ilmoitti voivansa toimia yrittäjänä. Määrä on kasvanut viime vuosina, ja kiinnostuneita on nyt 13 prosenttia => PROSENTTIYKSIKKÖÄ enemmän kuin kolme vuotta sitten (2022: 38 prosenttia vastaajista). ============================================================== Elinkeinoelämän keskusliitto EK Nuorten yrittäjyys ja talous NYT Mediatiedote Tutkimus: Nuorten yrittäjyysasenteet ennätysmyönteisiä – puolet harkitsee yrittäjäksi ryhtymistä Yrittäjän päivän pääjärjestäjänä 5.9. toimiva Elinkeinoelämän keskusliitto EK kääntää huomion tuleviin yrittäjäsukupolviin. Nuorten yrittäjyysasenteet ovat kehittyneet lupaavaan suuntaan Suomessa. Omistajanvaihdosten kannalta on myönteistä, että nuoria kiinnostaa eritoten mahdollisuus ryhtyä yrittäjäksi olemassa olevaan yritykseen. Uuden yrityksen perustaminen kiinnostaa eniten maahanmuuttajaperheiden nuoria. Suomalaisnuorten asenteet yrittäjyyttä kohtaan selviä
KORJAUS / Tutkimus: Nuorten yrittäjyysasenteet ennätysmyönteisiä – puolet harkitsee yrittäjäksi ryhtymistä5.9.2025 07:24:06 EEST | Tiedote
Alla olevaan tekstiin on korjattu lause: Yrittäjyys kiinnostaa nuoria enemmän kuin koskaan: 51 prosenttia ilmoitti voivansa toimia yrittäjänä. Määrä on kasvanut viime vuosina, ja kiinnostuneita on nyt 13 prosenttia => PROSENTTIYKSIKKÖÄ enemmän kuin kolme vuotta sitten (2022: 38 prosenttia vastaajista). Elinkeinoelämän keskusliitto EK Nuorten yrittäjyys ja talous NYT Mediatiedote Tutkimus: Nuorten yrittäjyysasenteet ennätysmyönteisiä – puolet harkitsee yrittäjäksi ryhtymistä Yrittäjän päivän pääjärjestäjänä 5.9. toimiva Elinkeinoelämän keskusliitto EK kääntää huomion tuleviin yrittäjäsukupolviin. Nuorten yrittäjyysasenteet ovat kehittyneet lupaavaan suuntaan Suomessa. Omistajanvaihdosten kannalta on myönteistä, että nuoria kiinnostaa eritoten mahdollisuus ryhtyä yrittäjäksi olemassa olevaan yritykseen. Uuden yrityksen perustaminen kiinnostaa eniten maahanmuuttajaperheiden nuoria. Suomalaisnuorten asenteet yrittäjyyttä kohtaan selviävät NYT Nuorten Tulevaisuusraportista, jonka kyselyyn v
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme