Oleskeluluvalla opiskelevat suorittavat enemmän opintoja kuin suomalaiset
VATT Datahuoneen raportista selviää, että lukuvuonna 2023–2024 opiskeluperusteisella oleskeluluvalla korkeakoulussa opiskelevien opintopistekertymän mediaani oli noin 64, kun taas muiden opiskelijoiden mediaani oli noin 54 opintopistettä.
Korkeakouluopiskelija tarvitsee vuosittain keskimäärin 60 opintopistettä valmistuakseen tavoitetahdissa. Kymmenen opintopisteen ero tarkoittaa kahta tavanomaista viiden opintopisteen kurssia.
”Erot iässä, sukupuolessa, meneillään olevassa opiskeluvuodessa tai suoritettavassa tutkinnossa eivät juurikaan selitä opiskeluperusteisten oleskeluluvallisten korkeampaa opintopistemäärää”, kertoo tutkija Max Toikka VATT Datahuoneesta.
EU:n ja ETA:n jäsenvaltioiden sekä Sveitsin kansalaiset eivät tarvitse oleskelulupaa tullakseen Suomeen, joten heitä ei käsitellä raportissa.
Vielä ennen lukuvuotta 2018–2019 oleskeluluvallisten ja muiden opiskelijoiden opintosuoritusten mediaani oli käytännössä sama.
”Elokuussa 2017 tai myöhemmin korkeakouluopintonsa aloittaneet kolmansien maiden kansalaiset ovat joutuneet maksamaan lukuvuosimaksuja, vaikka moni heistä onkin saanut korkeakoulujen myöntämiä avustuksia maksujen kattamiseen. Tutkimuksessamme ei kuitenkaan tarkasteltu lukuvuosimaksujen ja opintopistekertymän välistä syy-seuraussuhdetta”, toteaa erikoistutkija Juho Alasalmi VATT Datahuoneesta.
Oleskeluluvalla opiskelevat saavat muita opiskelijoita vähemmän palkkatuloja
Lisäksi raportista selviää, että opiskeluperusteisen oleskeluluvan saaneet työskentelevät harvemmin ja saavat vähemmän palkkatuloja kuin muut opiskelijat.
”Opiskeluperusteisella oleskeluluvalla korkeakoulututkintoa suorittavat saivat palkkatuloja keskimäärin 770 euroa kuukaudessa vuonna 2024, kun taas muut tienasivat 1 350 euroa. Keskiarvoihin on laskettu myös kesäkuukaudet ja tulottomat kuukaudet”, kertoo Toikka.
Suurin osa opiskeluperusteisen oleskeluluvan saaneista etenee opinnoissaan. Vain pieni osa heistä tekee töitä edistämättä opintojaan. Opiskeluperusteiselta oleskeluluvalta työperusteiselle oleskeluluvalle siirtyminen ennen tutkinnon valmistumista on kuitenkin viime vuosina yleistynyt. Työperusteiselle oleskeluluvalle siirtyminen ei kuitenkaan välttämättä tarkoita opintojen lopettamista, koska oleskeluluvan perustetta vaihtamalla on voinut myös välttyä lukuvuosimaksuilta.
Ensimmäisellä oleskeluluvalla korkeakoulussa opiskelevat ovat aiempaa vanhempia ja tuovat useammin perheenjäseniä
Korkeakoulututkinnon suorittamista varten myönnettyjen opiskeluperusteisten ensimmäisten oleskelulupien määrä on kasvanut voimakkaasti 2020-luvulla. Vuonna 2024 niitä myönnettiin noin 8 000, kun 2010-luvun lopulla niiden vuosittainen määrä oli noin 2 000.
Ensimmäisen oleskeluluvan korkeakouluopintoja varten saaneet ovat aiempaa vanhempia: vuonna 2024 luvan saaneista noin joka kolmas oli 30 vuotta täyttänyt, kun vielä ennen 2020-lukua vastaava osuus oli enimmilläänkin 15 prosenttia.
Samalla korkeakouluopintoihin ensimmäisen oleskeluluvan saaneet tuovat mukanaan perheenjäseniä paljon aiempaa tavallisemmin. Vuonna 2023 oleskeluluvan saaneista noin joka kolmas toi mukanaan perheenjäsenen vuoden sisällä oleskelulupansa alkamisesta. Vielä ennen koronapandemiaa vastaava osuus oli korkeimmillaankin noin viisi prosenttia. Lisäksi keskimääräinen perheenjäsenten lukumäärä perhettä mukanaan tuovaa kohti on kasvanut.
Korkeakouluopintoja varten ensimmäisen oleskeluluvan saaneita oli vuonna 2023 noin 8 000, ja vuoden sisällä näiden lupien alkamisesta noin 4 500 heidän perheenjäsentään oli saanut perheperusteisen oleskeluluvan.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Juho AlasalmiErikoistutkijaVATT / Datahuone
Puh:+358 29 551 9420juho.alasalmi@vatt.fiMax ToikkaTutkijaVATT / Datahuone
Puh:+358 29 551 9454max.toikka@vatt.fiKuvat
Linkit
Tietoa VATT Datahuoneesta
VATT Datahuone on kansainvälisestikin ainutlaatuinen tietopohjaista päätöksentekoa edistävä yksikkö. Datahuone on VATT:n itsenäinen yksikkö, joka toimii kiinteässä yhteistyössä Taloustieteen keskus Helsinki GSE:n ja Tilastokeskuksen kanssa. Datahuoneen tavoitteena on tuottaa ajantasaisia rekisteritietoja hyödyntävää aikaisempaa tarkempaa ja nopeatempoisempaa analyysiä yhteiskunnallisten ja poliittisten ratkaisuiden vaikutuksista. Datahuoneen sivut löytyvät osoitteesta https://vattdatahuone.fi/
Tietoa VATT:sta
Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) on taloustieteellisen tutkimuksen asiantuntijayksikkö. Teemme tieteellisesti korkeatasoista tutkimusta edistääksemme tietoon pohjautuvaa talouspolitiikkaa. Tutustu työhömme tarkemmin: https://vatt.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT
Tutkimus osoittaa työnantajien olevan keskeisessä roolissa sukupuolten palkkaeron selittämisessä16.12.2025 07:08:00 EET | Tiedote
11 maassa toteutettu tutkimus osoittaa, että työnantajat ovat merkittävä tekijä siinä, miksi naiset ansaitsevat edelleen vähemmän kuin miehet, vaikka työskentelisivät samoissa ammateissa.
Tutkimus: Huipputuloiset reagoivat tuloverotuksessa tapahtuviin muutoksiin9.12.2025 07:04:00 EET | Tiedote
Tuoreen tutkimuksen mukaan suurituloisten palkansaajien raportoimat tulot reagoivat selvästi tuloverotuksen ylimmässä marginaaliveroprosentissa tapahtuviin muutoksiin. Vaikutukset kuitenkin rajoittuvat vain verrattain pieneen joukkoon tulojakauman huipulla olevia henkilöitä.
Yrityksille myönnetty palkkatuki parantaa työllisyyttä eikä syrjäytä muuta työllistämistä4.12.2025 07:08:00 EET | Tiedote
Uusi tutkimus osoittaa, että yrityksille myönnetty palkkatuki ei syrjäytä muuta työllistämistä ja edistää työllistymistä myös tukijakson päätyttyä. Palkkatuen myötä syntyneet työsuhteet näyttävät usein jatkuvan samoilla työnantajilla, ja vaikutukset näkyvät suurempina tuloina ja julkisen talouden hyötyinä jopa vuosikymmenen ajan. Järjestöille myönnetyillä tuilla taas on julkiselle taloudelle negatiivinen vaikutus.
Tutkimus: Asunnon myyntitappion välttely vähentää asunnon vaihtamista30.10.2025 07:15:00 EET | Tiedote
Omistusasujat jättävät usein asuntonsa myymättä, jos asunnon markkinahinta alittaa aiemman ostohinnan. Samalla muuttaminen vähenee, ja kotitaloudet asuvat useammin elämäntilanteeseensa huonosti sopivissa asunnoissa.
Venäjän hyökkäyssotaa paenneista yli 10 000 työssä Suomessa30.9.2025 07:08:00 EEST | Tiedote
Viime vuoden lopulla tilapäistä suojelua saavista eli Venäjän hyökkäyssotaa Ukrainasta paenneista sai palkkatuloja hieman yli 10 000 henkilöä. Kesäisin tilapäistä suojelua saavien palkansaajien lukumäärä on noussut noin 13 000 henkilöön.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme