Oleskeluluvalla opiskelevat suorittavat enemmän opintoja kuin suomalaiset

18.9.2025 06:47:45 EEST | Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT | Tiedote

Jaa

VATT Datahuoneen raportista selviää, että lukuvuonna 2023–2024 opiskeluperusteisella oleskeluluvalla korkeakoulussa opiskelevien opintopistekertymän mediaani oli noin 64, kun taas muiden opiskelijoiden mediaani oli noin 54 opintopistettä.

Korkeakouluopiskelija tarvitsee vuosittain keskimäärin 60 opintopistettä valmistuakseen tavoitetahdissa. Kymmenen opintopisteen ero tarkoittaa kahta tavanomaista viiden opintopisteen kurssia.

”Erot iässä, sukupuolessa, meneillään olevassa opiskeluvuodessa tai suoritettavassa tutkinnossa eivät juurikaan selitä opiskeluperusteisten oleskeluluvallisten korkeampaa opintopistemäärää”, kertoo tutkija Max Toikka VATT Datahuoneesta.

EU:n ja ETA:n jäsenvaltioiden sekä Sveitsin kansalaiset eivät tarvitse oleskelulupaa tullakseen Suomeen, joten heitä ei käsitellä raportissa.

Vielä ennen lukuvuotta 2018–2019 oleskeluluvallisten ja muiden opiskelijoiden opintosuoritusten mediaani oli käytännössä sama.

”Elokuussa 2017 tai myöhemmin korkeakouluopintonsa aloittaneet kolmansien maiden kansalaiset ovat joutuneet maksamaan lukuvuosimaksuja, vaikka moni heistä onkin saanut korkeakoulujen myöntämiä avustuksia maksujen kattamiseen. Tutkimuksessamme ei kuitenkaan tarkasteltu lukuvuosimaksujen ja opintopistekertymän välistä syy-seuraussuhdetta”, toteaa erikoistutkija Juho Alasalmi VATT Datahuoneesta.

Kaaviossa%20n%E4kyy%2C%20ett%E4%20oleskeluluvalla%20opiskelevien%20opintopistekertym%E4n%20mediaani%20on%20ollut%20noin%20pisteen%20enemm%E4n%20ennen%20vuotta%202019%2C%20jolloin%20ero%20kasvaa%203%20pistett%E4%20ja%20seuraavana%20vuonna%20ero%20on%20jo%205%20pistett%E4.%20Vuonna%202024%20ero%20on%20jo%20kymmenen%20pistett%E4. — Korkeakoulututkintoa varten oleskeluluvan saaneiden ja muiden korkeakouluopiskelijoiden lukuvuoden opintopistekertymän mediaani. **VATT Datahuone CC BY-ND**

Oleskeluluvalla opiskelevat saavat muita opiskelijoita vähemmän palkkatuloja

Lisäksi raportista selviää, että opiskeluperusteisen oleskeluluvan saaneet työskentelevät harvemmin ja saavat vähemmän palkkatuloja kuin muut opiskelijat.

”Opiskeluperusteisella oleskeluluvalla korkeakoulututkintoa suorittavat saivat palkkatuloja keskimäärin 770 euroa kuukaudessa vuonna 2024, kun taas muut tienasivat 1 350 euroa. Keskiarvoihin on laskettu myös kesäkuukaudet ja tulottomat kuukaudet”, kertoo Toikka.

Suurin osa opiskeluperusteisen oleskeluluvan saaneista etenee opinnoissaan. Vain pieni osa heistä tekee töitä edistämättä opintojaan. Opiskeluperusteiselta oleskeluluvalta työperusteiselle oleskeluluvalle siirtyminen ennen tutkinnon valmistumista on kuitenkin viime vuosina yleistynyt. Työperusteiselle oleskeluluvalle siirtyminen ei kuitenkaan välttämättä tarkoita opintojen lopettamista, koska oleskeluluvan perustetta vaihtamalla on voinut myös välttyä lukuvuosimaksuilta.

Ensimmäisellä oleskeluluvalla korkeakoulussa opiskelevat ovat aiempaa vanhempia ja tuovat useammin perheenjäseniä

Korkeakoulututkinnon suorittamista varten myönnettyjen opiskeluperusteisten ensimmäisten oleskelulupien määrä on kasvanut voimakkaasti 2020-luvulla. Vuonna 2024 niitä myönnettiin noin 8 000, kun 2010-luvun lopulla niiden vuosittainen määrä oli noin 2 000.
Ensimmäisen oleskeluluvan korkeakouluopintoja varten saaneet ovat aiempaa vanhempia: vuonna 2024 luvan saaneista noin joka kolmas oli 30 vuotta täyttänyt, kun vielä ennen 2020-lukua vastaava osuus oli enimmilläänkin 15 prosenttia.

Samalla korkeakouluopintoihin ensimmäisen oleskeluluvan saaneet tuovat mukanaan perheenjäseniä paljon aiempaa tavallisemmin. Vuonna 2023 oleskeluluvan saaneista noin joka kolmas toi mukanaan perheenjäsenen vuoden sisällä oleskelulupansa alkamisesta. Vielä ennen koronapandemiaa vastaava osuus oli korkeimmillaankin noin viisi prosenttia. Lisäksi keskimääräinen perheenjäsenten lukumäärä perhettä mukanaan tuovaa kohti on kasvanut.

Korkeakouluopintoja varten ensimmäisen oleskeluluvan saaneita oli vuonna 2023 noin 8 000, ja vuoden sisällä näiden lupien alkamisesta noin 4 500 heidän perheenjäsentään oli saanut perheperusteisen oleskeluluvan.

Kaaviossa%20n%E4kyy%2C%20ett%E4%20vuodesta%202021%20alkaen%20opiskeluperusteisella%20ensimm%E4isell%E4%20oleskeluluvalla%20olevien%20m%E4%E4r%E4%20l%E4htee%20selke%E4%E4n%20kasvuun%2C%20ja%20vuodesta%202023%20perheenj%E4senten%20m%E4%E4r%E4%20l%E4htee%20selke%E4%E4n%20kasvuun. — Opiskeluperusteisen ensimmäisen oleskeluluvan korkeakoulututkintoa varten saaneiden ja heidän vuoden sisällä saapuneiden perheenjäsentensä lukumäärä. **VATT Datahuone CC BY-ND**

Avainsanat

opiskelijat oleskelulupa opintopisteet perheet

Yhteyshenkilöt

Juho AlasalmiErikoistutkijaVATT / Datahuone

Puh:+358 29 551 9420juho.alasalmi@vatt.fi

Max ToikkaTutkijaVATT / Datahuone

Puh:+358 29 551 9454max.toikka@vatt.fi

Kuvat

Kaaviossa näkyy, että oleskeluluvalla opiskelevien opintopistekertymän mediaani on ollut noin pisteen enemmän ennen vuotta 2019, jolloin ero kasvaa 3 pistettä ja seuraavana vuonna ero on jo 5 pistettä. Vuonna 2024 ero on jo kymmenen pistettä. — Korkeakoulututkintoa varten oleskeluluvan saaneiden ja muiden korkeakouluopiskelijoiden lukuvuoden opintopistekertymän mediaani.

Kaaviossa näkyy, että vuodesta 2021 alkaen opiskeluperusteisella ensimmäisellä oleskeluluvalla olevien määrä lähtee selkeään kasvuun, ja vuodesta 2023 perheenjäsenten määrä lähtee selkeään kasvuun. — Opiskeluperusteisen ensimmäisen oleskeluluvan korkeakoulututkintoa varten saaneiden ja heidän vuoden sisällä saapuneiden perheenjäsentensä lukumäärä.

Linkit

Raportti: Opiskeluperusteisen maahanmuuton viimeaikainen kehitys

Tietoa VATT Datahuoneesta

VATT Datahuone on kansainvälisestikin ainutlaatuinen tietopohjaista päätöksentekoa edistävä yksikkö. Datahuone on VATT:n itsenäinen yksikkö, joka toimii kiinteässä yhteistyössä Taloustieteen keskus Helsinki GSE:n ja Tilastokeskuksen kanssa. Datahuoneen tavoitteena on tuottaa ajantasaisia rekisteritietoja hyödyntävää aikaisempaa tarkempaa ja nopeatempoisempaa analyysiä yhteiskunnallisten ja poliittisten ratkaisuiden vaikutuksista. Datahuoneen sivut löytyvät osoitteesta https://vattdatahuone.fi/

Tietoa VATT:sta

Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) on taloustieteellisen tutkimuksen asiantuntijayksikkö. Teemme tieteellisesti korkeatasoista tutkimusta edistääksemme tietoon pohjautuvaa talouspolitiikkaa. Tutustu työhömme tarkemmin: https://vatt.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT

VATT:n asiantuntijat: Uusi yritystuki puhtaan siirtymän hankkeiden edistämiseksi tekee usean miljardin reiän valtiontalouteen12.9.2025 07:15:00 EEST | Tiedote

Hallitus tavoittelee talouskasvua ja tuottavuutta tukemalla yritysten hankkeita, joiden tarkoituksena on edistää puhdasta siirtymää eli etenemistä kohti ilmastoneutraalia taloutta. Elokuun loppuun mennessä haettavana oli investointien verohyvitystuki. VATT:n ennakkoon lausunnossaan esittämä huoli tuesta seuraavasta miljardien eurojen heikennyksestä valtiontalouteen on toteutumassa. Haettavana olleen tuen kasvua edistäville vaikutuksille ei ole selviä perusteita.

VATT: Osa-aikatyötä tekevien työttömien määrä ei romahtanut suojaosien poiston jälkeen9.9.2025 07:10:01 EEST | Tiedote

VATT:n tutkijat kävivät läpi kansallisen tulorekisterin, Finanssivalvonnan ja Kelan tietoja, ja huomasivat, ettei osa-aikaisesti työtä tekevien työttömien määrä ole romahtanut työttömyysturvan ja asumistuen suojaosien poistamisen jälkeen. Data näyttää, että osa-aikatyötä tekevien määrä on edelleen selkeästi korkeampi kuin ennen suojaosien voimaantuloa vuonna 2014.

VATT: verotarkastusten seurauksena yritysten raportoidut voitot nousevat pysyvästi ja harmaa talous vähenee1.9.2025 06:59:00 EEST | Tiedote

Tuoreen tutkimuksen mukaan yritysten riskiperusteiset verotarkastukset eivät ainoastaan paljasta maksamattomia veroja, vaan sen lisäksi kasvattavat yritysten maksamia veroja pidemmällä aikavälillä. Lisäksi tarkastukset lisäävät konkursseja veroja vältelleissä yrityksissä, millä voi olla markkinoiden toimintaa tervehdyttävä vaikutus.

VATT: Hallituksessa työn alla esitys autojen romutuspalkkiosta – Esitykselle ei esitetä mitään luotettavia perusteita8.8.2025 15:20:21 EEST | Uutinen

Hallituksen esitysluonnoksessa tavoitteeksi ilmoitetaan vauhdittaa autokauppaa tukemalla vanhan auton romuttamista ja uuden auton hankintaa. Lisäksi esitystä perustellaan liikenneturvallisuuden parantamisella. Mikään esitysluonnoksen tavoitteista ei perustu vaikutusarvioihin tai tilasto- ja tutkimustietoon.

VATT: Kehysriihen veronalennukset uhkaavat johtaa entistä voimakkaampaan julkisen talouden sopeutustarpeeseen2.6.2025 07:02:00 EEST | Tiedote

Kehysriihessä tehdyt veronalennukset eivät maksa itseään takaisin, koska kyse on pysyvästä verotulojen pudotuksesta. Näin arvioidaan VATT:n lausunnossa eduskunnan valtiovarainvaliokunnalle.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme