Hayabusa2-avaruusluotaimen kohdeasteroidi 1998 KY26 on pieni, valkoinen, nopeasti pyörivä kallionlohkare

Alun perin asteroidia tutkittiin lyhyesti vuosina 1998–1999 Goldstonen tutkalla ja fotometrisillä havainnoilla. Kansainvälinen tutkijaryhmä teki vuosina 2024–2025 kohteesta laajoja tähtitieteellisiä havaintoja maailman suurimmilla maanpäällisillä teleskoopeilla (mm. Euroopan eteläisen observatorion Very Large Telescope, ESO/VLT). Helsingin yliopiston akatemiaprofessori Karri Muinonen ja akatemiatutkija Anne Virkki osallistuivat havaintojen tulkintaan.

Asteroidin pyörimisnopeuden, pyörimisakselin suunnan, ja muodon määrittämisen mahdollistivat siitä mitatut valokäyrät eli pyörivästä, ei-pallomaisesta kappaleesta havaittavat kirkkausvaihtelut. Tutkijaryhmä määritti pyörimisajaksi noin viisi minuuttia, mikä on puolet aiemmin raportoidusta arvosta. 

Pyörimisakselin suunta ja asteroidin muoto pystyttiin myös määrittelemään paljon paremmin uusien havaintojen perusteella. Vuonna 1998 tehtyjen tutkahavaintojen uudelleentulkinta nyt paremmin tiedettyjen pyörimisominaisuuksien myötä mahdollisti kokoarvion tarkentamisen 11 metriin, mikä on vain noin kolmasosa asteroidin alun perin arvioidusta halkaisijasta.

Alkuperäisen kokoarvion perusteella KY₂₆:n arveltiin olevan pinnaltaan tumma, mahdollisesti komeettamainen kappale. Uuden kokoarvion perusteella tutkijat saivat selville, että asteroidilla onkin kirkas pinta, joka vastaa aubriittimeteoriittien valkoista sävyä (katso kuva vuonna 1843 löydetystä Bishopvillen aubriittimeteoriitin palasesta). Aubriittimeteoriitit ovat harvinainen meteoriittiluokka.

– Vaihekäyrä viittaa pieneen ja kirkkaaseen kivenkappaleeseen aiemman hypoteettisen tumman komeettaytimen sijaan, avaa Muinonen, joka osallistui valo- ja vaihekäyräanalyysiin. Vaihekäyrä kuvaa auringon valaisukulmasta johtuvia planetaaristen kappaleiden kirkkausvaihteluita (esimerkiksi täysikuun vaihekulma on 0°, puolikuun 90° ja uusikuun 180°), mihin vaikuttaa erityisesti se, miten kappaleen pinta sirottaa valoa. 

– Tutkamittaukset paljastivat polarisaatio-ominaisuudet, jotka tukevat hypoteesia Xe-tyyppisestä asteroidista, mikä on melko harvinainen spektrityyppi, Virkki kertoo. Sekä spektrityyppi että asteroidista havaitut värit sopivat yhteen Hungaria-alueen kappaleiden ominaisuuksien kanssa. KY₂₆ voi siis olla peräisin Marsin ja Jupiterin ratojen välisen asteroidien päävyöhykkeen sisäosista, josta löytyy paljon Hungaria-kappaleita. 

Vaikka nopeasti pyörivät, pienet asteroidit ovat todennäköisemmin rakenteeltaan yksittäisiä kallionlohkareita (eli monoliittisiä), painovoiman ja koheesion kasassa pitämää kivikasarakennetta ei suljettu tutkimuksessa täysin pois. 

Japanilaisen Hayabusa2-avaruusluotaimen on tarkoitus vierailla KY₂₆-asteroidilla vuonna 2031. Luotain keräsi vuonna 2019 asteroidin (162173) Ryugu pinnasta näytteen, jonka se palautti kapselilla Maahan vuonna 2020.

KY₂₆-asteroidia koskevista uusista löydöistä keskusteltiin Helsingissä 8.-12.9. pidetyssä suuressa Europlanetin ja Amerikan Tähtitieteellisen Yhdistyksen (AAS) planeettakuntatutkimusjaoston yhteisessä tiedekonferenssissa.