Hayabusa2-avaruusluotaimen kohdeasteroidi 1998 KY26 on pieni, valkoinen, nopeasti pyörivä kallionlohkare
Maan lähiavaruuden asteroidi 1998 KY26, Hayabusa2-avaruusluotaimen tuleva kohde, on halkaisijaltaan noin 11 metriä eli merkittävästi aiemmin arvioitua pienempi. Tutkijat myös määrittivät asteroidin pyörimisajaksi noin viisi minuuttia, mikä on puolet aiemmin arvioidusta. Asteroidilla on harvinainen koostumus.

Alun perin asteroidia tutkittiin lyhyesti vuosina 1998–1999 Goldstonen tutkalla ja fotometrisillä havainnoilla. Kansainvälinen tutkijaryhmä teki vuosina 2024–2025 kohteesta laajoja tähtitieteellisiä havaintoja maailman suurimmilla maanpäällisillä teleskoopeilla (mm. Euroopan eteläisen observatorion Very Large Telescope, ESO/VLT). Helsingin yliopiston akatemiaprofessori Karri Muinonen ja akatemiatutkija Anne Virkki osallistuivat havaintojen tulkintaan.
Asteroidin pyörimisnopeuden, pyörimisakselin suunnan, ja muodon määrittämisen mahdollistivat siitä mitatut valokäyrät eli pyörivästä, ei-pallomaisesta kappaleesta havaittavat kirkkausvaihtelut. Tutkijaryhmä määritti pyörimisajaksi noin viisi minuuttia, mikä on puolet aiemmin raportoidusta arvosta.
Pyörimisakselin suunta ja asteroidin muoto pystyttiin myös määrittelemään paljon paremmin uusien havaintojen perusteella. Vuonna 1998 tehtyjen tutkahavaintojen uudelleentulkinta nyt paremmin tiedettyjen pyörimisominaisuuksien myötä mahdollisti kokoarvion tarkentamisen 11 metriin, mikä on vain noin kolmasosa asteroidin alun perin arvioidusta halkaisijasta.
Alkuperäisen kokoarvion perusteella KY26:n arveltiin olevan pinnaltaan tumma, mahdollisesti komeettamainen kappale. Uuden kokoarvion perusteella tutkijat saivat selville, että asteroidilla onkin kirkas pinta, joka vastaa aubriittimeteoriittien valkoista sävyä (katso kuva vuonna 1843 löydetystä Bishopvillen aubriittimeteoriitin palasesta). Aubriittimeteoriitit ovat harvinainen meteoriittiluokka.
– Vaihekäyrä viittaa pieneen ja kirkkaaseen kivenkappaleeseen aiemman hypoteettisen tumman komeettaytimen sijaan, avaa Muinonen, joka osallistui valo- ja vaihekäyräanalyysiin. Vaihekäyrä kuvaa auringon valaisukulmasta johtuvia planetaaristen kappaleiden kirkkausvaihteluita (esimerkiksi täysikuun vaihekulma on 0°, puolikuun 90° ja uusikuun 180°), mihin vaikuttaa erityisesti se, miten kappaleen pinta sirottaa valoa.
– Tutkamittaukset paljastivat polarisaatio-ominaisuudet, jotka tukevat hypoteesia Xe-tyyppisestä asteroidista, mikä on melko harvinainen spektrityyppi, Virkki kertoo. Sekä spektrityyppi että asteroidista havaitut värit sopivat yhteen Hungaria-alueen kappaleiden ominaisuuksien kanssa. KY26 voi siis olla peräisin Marsin ja Jupiterin ratojen välisen asteroidien päävyöhykkeen sisäosista, josta löytyy paljon Hungaria-kappaleita.
Vaikka nopeasti pyörivät, pienet asteroidit ovat todennäköisemmin rakenteeltaan yksittäisiä kallionlohkareita (eli monoliittisiä), painovoiman ja koheesion kasassa pitämää kivikasarakennetta ei suljettu tutkimuksessa täysin pois.
Japanilaisen Hayabusa2-avaruusluotaimen on tarkoitus vierailla KY26-asteroidilla vuonna 2031. Luotain keräsi vuonna 2019 asteroidin (162173) Ryugu pinnasta näytteen, jonka se palautti kapselilla Maahan vuonna 2020.
KY26-asteroidia koskevista uusista löydöistä keskusteltiin Helsingissä 8.-12.9. pidetyssä suuressa Europlanetin ja Amerikan Tähtitieteellisen Yhdistyksen (AAS) planeettakuntatutkimusjaoston yhteisessä tiedekonferenssissa.
Yhteyshenkilöt
Helsingin yliopiston mediapalvelu
Puh:02941 22622mediapalvelu@helsinki.fiKarri MuinonenAkatemiaprofessoriHelsingin yliopisto
Puh:0294122941karri.muinonen@helsinki.fiAnne VirkkiAkatemiatutkijaHelsingin yliopisto
Puh:+358 50 403 3503anne.virkki@helsinki.fiLinkit
- Tiedote Helsingin yliopiston verkkosivuilla: Hayabusa2-avaruusluotaimen kohdeasteroidi 1998 KY26 on pieni, valkoinen, nopeasti pyörivä kallionlohkare
- Tutkimusartikkeli julkaistiin 18.9. Nature Communications -julkaisusarjassa (Hayabusa2 target asteroid 1998 KY26 is smaller and rotating faster than previously known).
- European Southern Observatory mediatiedote 18.9.: Can Hayabusa2 touchdown? New study reveals space mission’s target asteroid is tinier and faster than thought
- Kuva: Bishopvillen aubriittimeteoriitin palanen.
Tietoja julkaisijasta
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Se sijoittuu kansainvälisissä yliopistovertailuissa maailman sadan parhaan yliopiston joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Helsingin yliopiston ja Rosebudin yhteistyö jatkuu17.9.2025 16:12:51 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston hallituksen puheenjohtaja Niklas Bruun ja rehtori Sari Lindblom ovat käyneet keskustelun Rosebud-kirjakaupan toimitusjohtajan Hannu Paloviidan kanssa Rosebudin ja yliopiston yhteistyön muodoista jatkossa. Samalla sovittiin Kaisa-talon vuokrasuhteen loppuun ja muuttoon liittyvistä käytännön asioista.
Palkokasvien lisäämisellä sekä punaisen ja prosessoidun lihan vähentämisellä yllättävän positiivisia vaikutuksia miesten terveyteen17.9.2025 12:22:18 EEST | Tiedote
Helsingin yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan punaisen ja prosessoidun lihan osittainen korvaaminen herne- ja härkäpapupohjaisilla elintarvikkeilla laskee miesten kokonais- ja ”huonoa” LDL-kolesterolia ja painoa.
Mediakutsu: Miten asiantuntijat edistävät algoritmisten järjestelmien kehittämistä16.9.2025 14:20:02 EEST | Kutsu
Tule torstaina 18. syyskuuta klo 17–19 Helsingin yliopiston Tiedekulmaan kuulemaan tekoälyteknologian tutkimuksen uusimpia tuloksia.
Matematiikan soveltamista pitäisi oppia paremmin jo koulupolun alussa16.9.2025 09:00:00 EEST | Tiedote
Matematiikan soveltaminen on keskeinen taito nyky-yhteiskunnassa, jossa koneet suorittavat puolestamme yksinkertaiset laskutoimitukset. Taitoja tulisi tukea tutkimukseen perustuvilla menetelmillä ja ottaa huomioon yksilön ominaisuudet sekä tehtävien piirteet.
Teologiaa, jossa ihminen ei ole enää kaiken mitta15.9.2025 09:40:00 EEST | Tiedote
Minkälaista teologiaa syntyy maailmassa, jossa ihmisen erityisasemaa ei enää pidetä itsestäänselvyytenä? Toni Koivulahti haastaa kristillisen teologian ihmiskeskeisen ajattelun väitöstutkimuksessaan.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme