Jyväskylän yliopisto

Väitös: Suomalaisten soiden karhukaiset: sitkeimmätkään eläimet eivät selviä kaikkialla (Mäenpää)

18.9.2025 14:00:00 EEST | Jyväskylän yliopisto | Tiedote

Jaa

Jyväskylän yliopiston vastavalmistuneessa väitöskirjassa tutkittiin karhukaisia, mikroskooppisen pieniä ja sitkeydestään tunnettuja eläimiä, suomalaisissa soissa. Tutkimus on ensimmäinen, jossa tarkastellaan, miten karhukaisyhteisöt vaihtelevat eri suotyypeissä sekä luonnontilaisilla, ojitetuilla ja ennallistetuilla soilla.

Hennariikka Mäenpään väitöskirjan tarkastustilaisuus on perjantaina 19.9.2025.
Hennariikka Mäenpään väitöskirjan tarkastustilaisuus on perjantaina 19.9.2025.

Suot ovat olennainen osa Suomen maisemaa, historiaa ja kulttuuria. Ne ovat myös globaalisti tärkeitä ekosysteemejä ilmaston säätelylle ja biologiselle monimuotoisuudelle. Vaikka soiden monimuotoisuus tunnetaan jo suhteellisen hyvin, tiedetään niillä elävien mikroskooppisten eläinten elinympäristövaatimuksista vain vähän. 

Väitöskirjatutkija Hennariikka Mäenpään väitöskirjan tulokset osoittavat, että karhukaisyhteisöt eivät ole samanlaisia kaikissa soissa. Ne vaihtelevat erityisesti suotyypin mukaan ja myös soiden käsittely, mikrotopografia ja sammalet vaikuttavat niihin. 

- Vaikka karhukaiset tunnetaan kyvystään kestää äärimmäisiä olosuhteita, eivät kaikki lajit selviydy avosoiden karuissa ympäristöissä. Ojitetut sararämeet tarjoavat vähemmän elinympäristöjä kuin luonnontilaiset, eikä ennallistaminen näytä parantavan olosuhteita edes vuosikymmenen kuluttua, selventää väitöskirjatutkija Hennariikka Mäenpää Jyväskylän yliopistosta. 

Ympäristö muokkaa karhukaisia 

Tutkimus osoittaa, että vaikka karhukaiset kestävät karuja olosuhteita lepotilassa ja ovat maailmanlaajuisesti laajalle levinneitä, eivät ne selviydy kaikkialla.  

- Karhukaisten voidaan katsoa olevan herkkiä ympäristön häiriöille. Tutkimuksesta saadaan uutta tietoa siitä, miten eri mittakaavan ympäristötekijät muovaavat karhukaisyhteisöjä, kertoo Mäenpää. 

Filosofian maisteri Hennariikka Mäenpään väitöskirjan "In search of peatland tardigrades: methodological insights and community patterns across habitat and management types” tarkastustilaisuus on perjantaina 19.9.2025 klo 13:00 Ylistönrinteellä salissa YAA303. Opponenttina toimii professori Asko Lõhmus Tarton yliopistosta ja kustoksena yliopistotutkija Sara Calhim. Väitöstilaisuuden kieli on englanti. 

Väitöskirja ‘’Karhukaiset soilla: menetelmällisiä näkökulmia ja yhteisörakenteen vaihtelu eri elinympäristö- ja käsittelytyypeissä‘’ on luettavissa JYX-julkaisuarkistossa: https://jyx.jyu.fi/jyx/Record/jyx_123456789_104801?sid=204736193 

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Väitöskirjatutkija Hennariikka Mäenpää, hennariikka.h.maenpaa@jyu.fi

Kuvat

Hennariikka Mäenpään väitöskirjan tarkastustilaisuus on perjantaina 19.9.2025.
Hennariikka Mäenpään väitöskirjan tarkastustilaisuus on perjantaina 19.9.2025.
Lataa

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto

Aikuiset oppivat vieraan kielen puheäänteitä nopeasti – yhdessä oppiminen voi vauhdittaa oppimista15.9.2026 09:03:14 EEST | Tiedote

Aikuiset voivat oppia vieraan kielen uusia puheäänteitä huomattavasti nopeammin kuin aiemmin on ajateltu. Jyväskylän yliopiston tutkimuksessa suomenkieliset aikuiset oppivat havaitsemaan mandariinikiinan sävelkulkuja jo neljän tunnin harjoittelun jälkeen. Tulokset viittaavat myös siihen, että toisen oppijan läsnäolo voi tukea oppimista erityisesti sen alkuvaiheessa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye