Blogi: Yksi banaani, yksi raivokohtaus – ja yksi vanhempi, jonka tunnetaidot punnitaan

Tiedätkö sen hetken, kun lapsi huutaa kuin palosireeni, koska banaani katkesi väärästä kohdasta? Siinä kohtaa ei välttämättä auta pelkkä syvä hengitys – tarvitaan tunnetaitoja, mentalisaatiokykyä ja ripaus huumoria.

Lasten tunnetaitojen tukeminen on noussut viime vuosina keskiöön kasvatuksessa. Mutta yksi asia jää usein varjoon: aikuisten – erityisesti vanhempien – omat tunnetaidot ja hyvinvointi. Ne eivät ole vain taustatekijöitä, vaan ratkaisevia rakennuspalikoita lapsen tunne-elämän kehityksessä.

Mitä tunnetaidot ovat – ja miksi ne merkitsevät?

Tunnetaidot tarkoittavat kykyä tunnistaa, nimetä ja kohdata omia ja toisten tunteita. Ne eivät ole synnynnäisiä lahjoja, vaan opittavia taitoja – aivan kuten lukeminen tai pyörällä ajaminen. Moni meistä kantaa mukanaan lapsuudessa opittuja tapoja käsitellä tunteita – tai olla käsittelemättä niitä.

Jos omassa lapsuudessa ei ollut tilaa tunteille, aikuisena voi tuntua vaikealta kohdata niitä omassa arjessa, saati lapsen tunnekuohuissa. Vanhemman tunteiden säätelykyky on yhteydessä siihen, miten lapsi oppii käsittelemään omia tunteitaan. Juuri siksi tunnetaitojen harjoittaminen aikuisena on niin arvokasta: se ei vain auta meitä itseämme voimaan paremmin – se muuttaa myös tapaa, jolla olemme vanhempia.

Mentalisaatio – mielenlukutaitoa

Mentalisaatio tarkoittaa kykyä ymmärtää, että toisella ihmisellä on mieli – tunteita, ajatuksia, tarpeita – jotka ohjaavat hänen käytöstään. Vanhemmuudessa se tarkoittaa lapsen kokemusten huomioimista arjessa ja käyttäytymisen taustojen ymmärtämistä. Sen sijaan, että kysytään ”Miten saan tämän käyttäytymisen loppumaan?”, pysähdytään ja pohditaan ”Mitähän lapsi mahtaa kokea ja tarvita juuri nyt?”. Kun vanhempi suhtautuu lapsen tunteisiin kiinnostuneesti ja hyväksyvästi, lapsi oppii, että hänen kokemuksensa ovat merkityksellisiä. Tämä tukee lapsen kykyä ymmärtää itseään ja muita.

Kuka kasvattaa vanhempaa?

Lapsen tunnetaitojen kehitys ei tapahdu tyhjiössä. Se rakentuu vuorovaikutuksessa – ja ennen kaikkea mallista, jonka aikuinen antaa. On helppo puhua lasten tunnetaitojen tärkeydestä, mutta kuka tukee vanhempaa, joka ei ole koksaan saanut oppia tunteiden käsittelystä? Moni vanhempi kantaa mukanaan sukupolvien ketjua, jossa tunteet ovat olleet tabu tai rangaistuksen syy. Mutta tässä piilee myös mahdollisuus: ketju voidaan katkaista.

Kun vanhempi oppii tunnetaitoja, hän pysty paremmin kohtaamaan lapsensa tunteet ja luomaan tilan, jossa kaikki tunteet ovat sallittuja. Lapsi oppii, että kiukku, suru ja pelko eivät ole vaarallisia, ne ovat osa elämää. Tunnetaitoinen vanhemmuus ei ole sitä, että aina jaksaa, aina toimii oikein tai aina pysyy rauhallisena. Se on sitä, että uskaltaa tarkastella omaa toimintaa, pyytää anteeksi ja yrittää uudelleen – ja ennen kaikkea: olla läsnä ja uskaltaa kohdata myös omat tunteet. Tunnetaitoinen vanhempi ei vain ymmärrä lasta – hän myös ymmärtää itseään.

Vanhemman hyvinvointi – tunnetaitojen perusta

”Kun minä voin hyvin, jaksan olla se aikuinen, joka ei huuda banaanin takia.”

Vanhemman oma hyvinvointi ei ole luksusta, vaan edellytys tunnetaitoiselle vanhemmuudelle. Kun vanhempi on kuormittunut, hänen kykynsä nähdä lapsen käyttäytymisen taustalla olevat tunnetarpeet heikkenee. Tämä voi johtaa väärinymmärryksiin, ristiriitoihin ja siihen, että lapsi jää ilman tarvittavaa emotionaalista tukea. Kun vanhempi voi hyvin, hän kykenee näkemään myös lapsen mielen – ja kun lapsi tulee nähdyksi, hän oppii näkemään myös itsensä.

Siksi itsestä huolehtiminen ei ole itsekästä – vaan vastuullista vanhemmuutta. 

Tunnetaitojen oppiminen voi alkaa pienistä asioista:

• Pysähdy hetkeksi ennen kuin reagoit.
• Nimeä tunne: ”Taidan olla nyt ärtynyt, koska…”
• Sanoita lapsen tunteita: ”Näen, että olet tosi pettynyt.”
• Hyväksy tunne ilman kiirettä muuttaa sitä: ”Olen tässä. Saat olla vihainen.”
• Ole myötätuntoinen – sekä itsellesi että lapsellesi.
• Keskustele toisten vanhempien kanssa – vertaistuki auttaa.

Mikäli toivot tukea lapsen tunnetaitojen tukemiseen, voit ottaa asian puheeksi esimerkiksi neuvolapalveluissa tai varata ajan lapsiperheille suunnatuille pika-ajoille. Lisäksi konkreettista materiaalia lasten tunnetaitojen tukemiseen on tarjolla Arjen Kesyttämön sivuilla.

neuvolapsykologi
Ainomarja Uusi-Oukari
Oma Hämeen perhekeskeskuspalvelut

*********************************************************************************************************

Vanhemman tunnetaitoja ja niiden merkitystä perheeseen pohditaan Instagram-livessä keskiviikkona 1. lokakuuta. Oma Hämeen asiantuntijat keskustelevat aiheesta klo 18 alkaen. Ota Oma Hämeen instatili seurantaan ja hyppää mukaan keskusteluun! 

*********************************************************************************************************

Lisätiedot medialle: haastattelusta Ainomarjan kanssa voi sopia sähköpostitse ainomarja.uusi-oikari@omahame.fi