Valtatie 3 on Suomen ruokatie ja viennin valtaväylä

Ikaalisten kaupunki, alueen maakuntien liitot ja muu valtatien 3 Tampere–Vaasa-yhteysvälin edunvalvontaryhmä järjesti valtatien 3 kehittämisseminaarin Ikaalisten kylpylässä maanantaina 22.9. Tilaisuuteen osallistui yli 50 kansanedustajaa, kuntapäättäjää, maakuntien liittojen ja ELY-keskusten edustajaa sekä esimerkiksi alueen yrittäjiä.

Valtatie 3 on Suomen merkittävimpiä raskaan liikenteen kuljetuskäytäviä ja erityisesti maamme alkutuotannon ja ruokakuljetusten ykkösväylä. Kolmostie kuulu pääosiltaan pääväyläasetuksen mukaiseen pääväyläverkkoon sekä koko pituudeltaan EU:n TEN-T -kattavaan liikenneverkkoon. Erityisesti Tampereelta pohjoiseen kolmostiellä on merkittäviä palvelutasopuutteita, eivätkä tien poikkileikkaus, ohitusmahdollisuudet ja muu kunto vastaa liikennemääriä ja verkostollista merkitystä.

– Ikaalisten, kuten monen muunkin alueen kunnan, kasvu- ja vetovoimatekijät tukeutuvat vahvasti kolmostiehen. Elinkeinoelämän ja saavutettavuuden kannalta kyseessä on keskeisin runkoväylämme. Liikenneturvallisuus on olennainen osa kolmostien kehittämistä. On tärkeää, että ongelmakohtia niin Tampereen kuin Pohjanmaankin suuntaan saataisiin pikaisesti parannettua, toteaa Ikaalisten kaupunginjohtaja Eeva Viitanen.

Maakuntien liittojen ja ELY-keskusten alustuksissa kävi ilmi, että kolmostien verkostollinen merkitys, ongelmakohdat ja tehokkaimmat parantamistoimenpiteet on tunnistettu. Toteuttamisvalmiita hankkeita on useita, ja eri suunnitteluvaiheissa on lisää. Hankkeista jopa viisi on noteerattu myös Väyläviraston investointiohjelmassa vuosille 2025–2032, mutta valtion rahoitusta on saatu niukasti: vain Jalasjärven liittymän parantaminen on toteutusputkessa.

– Valtatie 3 ja koko Pirkanmaa ovat jääneet aliedustetuiksi tämän hallituskauden investoinneissa. Yli miljardin panostuksista tieverkkoon ei ole kohdistunut vielä euroakaan Pirkanmaalle. Hallituksen on pidettävä huoli, että myös kolmostien pieniä, tehokkaita hankkeita saadaan toteutusputkeen. Perusteet erityisesti logistiikan ja ruokakuljetusten näkökulmasta ovat vankat, kommentoi liikenne- ja viestintävaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Jouni Ovaska (kesk.).

Edunvalvontaryhmä on asiantuntijanäkemyksiin tukeutuen asettanut yhteysvälin kärkitavoitteiksi seuraavat toteutusvalmiit hankkeet:

• Alaskylä–Parkano 18 M€, prioriteetti 1
• Rajalanmäen ja Koskuen ohituskaistat 14 M€
• Mansoniemi–Riitiala 5,1 M€
• Hanhijärvi–Rokkakoski (Hämeenkyrönväylän jatke) 13 M€

Hankkeet etenevät hitaasti, mutta muutaman vuoden takaa löytyy myös iso onnistuminen: tästä muistutuksena seminaarissa kuultiin Hämeenkyrön kunnanjohtaja Johanna Rannanjärven näkemys 2022 avatun ohitustien vaikutuksesta kunnan kehittämiseen. Paikallista näkemystä toivat puheenvuoroissaan myös Ylöjärven kaupunginjohtaja Pauli Piiparinen sekä Kurikan Yrittäjät ry:n puheenjohtaja Rami Ala-Nisula.

Seminaarin jälkipuoliskolla horisonttia laajennettiin hieman itse kolmostiestä ulospäin. Näkökulmaa raskaan liikenteen käyttövoimamurrokseen toi konsulttiyhtiö WSP:n esittely maakuntien liittojen tilaamista käyttövoimaselvityksistä. Irtautuminen fossiilisista polttoaineista tapahtuu hitaammin ja monimutkaisemmin kuin henkilöautoliikenteessä, ja jakeluverkon oikea-aikainen kehittäminen ja järkevä tukipolitiikka ovat haastavia kokonaisuuksia.

Yhtään yksinkertaisempi ei ole huoltovarmuuden ja sotilaallisen liikkuvuuden ylikansallisten kuljetusketjujen kokonaisuus, josta yleisölle puhui liikenneneuvos Tero Jokilehto. Lopuksi visioitiin vielä suuria, kun Mathias Lindström Merenkurkun neuvostosta piti puheenvuoron Vaasan ja Uumajan välille suunnitellun kiinteän yhteyden tarjoamista mahdollisuuksista.

– Merenkurkun kiinteä yhteys ei ole vain alueellinen ratkaisu, vaan koko Suomen strateginen mahdollisuus. Se vahvistaa huoltovarmuutta, kytkee meidät tiiviimmin Natoon ja avaa yrityksille uuden kilpailukykyisen reitin Atlantille – yhteyden joka palvelee sekä turvallisuutta että taloutta, toteaa merenkurkun neuvoston johtajana toimiva Lindström.