Löydä marja- ja sieniapajat Maanmittauslaitoksen karttojen ja ilmakuvien avulla

– Mahdollisia marja- ja sieniapajia voi etsiä jo ennen retkelle lähtöä tietokoneen tai puhelimen avulla tutustumalla karttoihimme ja niiden tarjoamaan tietoon, vinkkaa Maanmittauslaitoksen peruspaikkatietopalveluiden johtaja Heli Laaksonen.

Karttapaikka-palvelusta löydät maastokarttoja, ilmakuvia ja taustakarttoja. Voit hakea paikkoja koko Suomesta esimerkiksi paikannimillä. Katso maastokartan selitteet, kuten värit Maanmittauslaitoksen ohjeesta.

Syys- ja lokakuu ovat puolukoiden ja suppilovahveroiden aikaa

Puolukka kasvaa koko Suomessa ja tuottaa luonnonmarjoistamme suurimman sadon. Tyypillisiä kasvupaikkoja puolukalle ovat kuivat ja tuoreet kankaat. Usein satoisia paikkoja löytää hakkuualueiden reunamilta, joissa puusto ei varjosta varpuja. 

Vinkit puolukkapaikkojen etsimiseen Karttapaikassa

• Sopivia marjastusalueita kannattaa tutkia kartalla näkyvien, alueita kuvaavien värien mukaan. Puustoiset alueet ovat usein hyviä marjastukseen ja ne näkyvät maastokartassa valkoisella värillä.
• Marjoja, erityisesti puolukkaa, voit löytää myös avohakkuiden reunamilta. Vadelmia löytää hakkuuaukeilta muutaman vuoden kuluttua hakkuista. Avohakkuut on merkitty karttaan vihreällä vinoviivoituksella.
• Karttapaikassa ja Paikkatietoikkunassa voit katsoa myös ilmakuvia. Niistä voit tarkistaa tuoreiden hakkuualueiden ajourat, joita pitkin liikkuminen on helpompaa. 

Suppilovahvero puolestaan viihtyy erityisesti sammalikoissa, varjoisissa ja kosteahkoissa kuusivaltaisissa metsissä ja sekametsissä. Suppilovahveroa esiintyy koko Suomessa, mutta runsaimmin suppilovahvero kasvaa Etelä- ja Keski-Suomessa. 

Hyödynnä Karttapaikkaa suppilovahveroiden etsinnässä näin

• Katso maastokartoista ensin korkeuskäyriä ja etsi paikkoja, joissa on merkitty notkelmaan soistuma tai puustoinen suo – tällainen voi olla sopivan kostea paikka.
• Vaihda seuraavaksi ilmakuvaan ja katso, miltä metsä näyttää. Suppilovahvero ei tarvitse erityisen vanhaa tai luonnontilaista metsää, mutta avohakkuilta ja taimikoista sitä ei kannata etsiä. Kuusimetsä on suppilovahveroiden löytymiselle otollisempi.
• Voit käyttää myös rinnevarjostusta pinnanmuotojen hahmottamiseen, mutta pelkät korkeuskäyrätkin riittävät. 

Suunnittele retkesi huolella ja huolehdi turvallisuudesta

Kun suunnittelet marjastus- tai sienestysretkeä uudelle alueelle, tutustu etukäteen kartalta alueen tiestöön ja suunnittele reittisi niin, ettet vahingossa riko maastoliikennelakia. Monella yksityistiellä ajaminen on kiellettyä. Yksityistiet näkyvät kartalla paksulla mustalla viivalla. Usein myös mökeille johtavat tiet ovat yksityisiä, eikä niillä saa ajaa. 

–Metsään mennessä on aina hyvä ottaa mukaan jonkinlainen kartta tai vähintään kuvakaappaus puhelimen näytöllä näkyvästä kartasta, jotta nettiyhteyksien katketessakaan ei eksy, neuvoo Laaksonen.

Karttapaikan maastokartta-taso toimii hyvin metsässä suunnistamiseen. Siinä näet ne polut, jotka löytyvät Maanmittauslaitoksen maastotietokannasta. Metsässä risteilee kuitenkin aina paljon enemmän polkuja ja ojia kuin kartalla näkyy. 

– Karttapaikkaa kannattaa hyödyntää puhelimen selaimen kautta. Paikannuspainikkeella näkee oman sijaintinsa kartalla, kunhan kuuluvuutta on, jatkaa Laaksonen.

Puhelimeen kannattaa myös ladata hätätilanteiden varalle 112 Suomi -sovellus, joka auttaa pelastuslaitosta löytämään sinut maastosta helpommin. Se näyttää hätäkeskukseen tarkat koordinaattisi.