Väitös: Lapsuuden aivovammat lisäävät kuolleisuutta sekä heikentävät koulutustasoa ja varusmiespalveluksesta suoriutumista
Lasten ja nuorten aivovammat voivat heijastua vielä vuosikymmeniä vamman jälkeen. Lääketieteen lisensiaatti Julius Möttösen väitöstutkimus Tampereen yliopistossa osoittaa, että aivovamman saaneilla lapsilla on muita suurempi riski ennenaikaiseen kuolemaan, heikompi koulutustaso sekä enemmän haasteita varusmiespalveluksen suorittamisessa.
Aiemmista tutkimuksista tiedetään, että aikuisena saadut aivovammat ja pään iskuvammat voivat johtaa lisääntyneeseen kuolleisuuteen, psyykkisiin ongelmiin ja heikompaan koulutus- ja työuraan. Sen sijaan lapsuudessa saatujen aivovammojen pitkäaikaisista seurauksista on ollut hyvin vähän tietoa.
Julius Möttösen väitöstutkimus täydentää tärkeällä tavalla tutkimuskirjallisuudessa olevaa aukkoa. Möttönen tarkasteli lapsuuden aivovamman vaikutusta myöhempään elämään ja kuolleisuuteen. Lisäksi hän arvioi aivovammapotilaiden asepalvelukseen osallistumistumista, palvelusjaksojen pituutta sekä kognitiivisista testeistä suoriutumista asevelvollisuuden aikana.
Laajassa, yli 70 000 suomalaislapsen ja -nuoren rekisteriaineistossa havaittiin, että aivovammoihin liittyy paitsi akuuttia sairastavuutta, myös pitkäkestoisia vaikutuksia. Eniten riski korostui nuorilla, joilla oli todettu kallonsisäinen vamma. Heillä koulutuspolku katkesi muita useammin jo toisen asteen jälkeen ja varusmiespalvelus keskeytyi useammin kuin raajavammoja saaneilla verrokkiryhmäläisillä.
– Vastaavan kokoisesta aineistosta ei ole aiemmin tehty näin laajaa retrospektiivistä tutkimusta tästä aiheesta. Lapsuudessa saatu aivovamma on aineistossamme kiistatta yhteydessä korkeampaan kuolleisuuteen, alempaan koulutukseen ja heikompaan armeijasta suoriutumiseen. Syitä siihen täytyy jatkossa tutkia tarkemmin, Möttönen kertoo.
Tutkimus tuo uutta ymmärrystä siihen, että lapsuuden aivovammat eivät rajoitu vain lyhyen aikavälin ongelmiin, vaan niillä on merkittävä vaikutus koko elämänkulkuun. Tulokset korostavat ennaltaehkäisyn ja pitkäaikaisen seurannan tarvetta.
Julius Möttönen on kotoisin Jyväskylästä. Hän työskentelee Jyväskylän sairaala Novassa kirurgiaan erikoistuvana lääkärinä.
Väitöstilaisuus perjantaina 3. lokakuuta
Lääketieteen lisensiaatti Julius Möttösen traumatologian alaan kuuluva väitöskirja Pediatric Traumatic Brain Injury: Surgical treatment, mortality, and impact on later life tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 3.10.2025 klo 12 Kaupin kampuksella, Arvo-rakennuksen auditoriossa F114 (Arvo Ylpön katu 34, Tampere). Vastaväittäjänä toimii professori Ville Leinonen Itä-Suomen yliopistosta. Kustoksena toimii professori Ville Mattila Tampereen yliopistosta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Julius Möttönen
Puh:0400406649julius.mottonen@tuni.fiKuvat
Linkit
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Väitös: Äidin päihteiden käyttö muovaa varhaislapsuuden kiintymyssuhdetta ja lapsen kehitystä29.9.2025 14:38:12 EEST | Tiedote
Äidin päihteiden käyttö on merkittävä yhteiskunnallinen ongelma, joka vaikuttaa äitien, lasten ja perheiden hyvinvointiin. Väitöstutkimuksessaan psykologian maisteri Noora Hyysalo tarkasteli, miten äidin päihteiden käyttö muovaa lapsen kiintymyssuhteen kehitystä, äidin hoivakäyttäytymistä ja lapsen kykyä sopeutua haastaviin olosuhteisiin. Tulokset korostavat varhaista vanhemmuuden tukemista ja voimavarakeskeistä lähestymistapaa haavoittuvassa asemassa olevien äitien ja lasten auttamisessa.
Väitös: Sote-integraatio onnistuu yhteistyötä johtamalla – ei uusilla rakenteilla29.9.2025 13:46:14 EEST | Tiedote
Suomessa puhutaan järjestelmistä ja organisaatiouudistuksista, mutta sote-integraatio kaatuu harvoin rakenteisiin. Useammin on kyse siitä, että toimijoita ohjaavat eri säännöt ja tavoitteet. Väitöstutkimuksessaan TtM Marco Roth osoittaa, että integraatio onnistuu, kun erilaiset ajattelu- ja toimintatavat tehdään näkyviksi ja sovitaan niiden pohjalta yhteiset tavoitteet, vastuut ja mittarit.
TUP-kirjauutuus: Jännittynyt turvallisuusympäristö heijastui vuoden 2024 presidentinvaaleihin25.9.2025 08:53:20 EEST | Tiedote
Presidentinvaalit 2024 -teos analysoi vaalien ehdokasvalintaa ja kampanjointia, median roolia vaaleissa sekä kansalaisten näkemyksiä presidentin asemasta. Samalla kirja tarjoaa uusia avauksia Suomen presidentti-instituution arviointiin, myös kansainvälisestä vertailevasta näkökulmasta. Teoksen luvut nojaavat ensisijaisesti vaalien jälkeen kerättyyn kyselyaineistoon.
Väitös: Pelaamisen motiivit yhdessä psykologisten perustarpeiden turhautumisen kanssa altistavat rahapeliongelmille22.9.2025 12:23:43 EEST | Tiedote
Yhteiskuntatieteiden maisteri Heli Hagfors tutki väitöskirjassaan rahapelaamisen motiiveja ja sitä, miten psykologisten perustarpeiden täyttymättä jääminen liittyy rahapeliongelmiin suomalaisessa aikuisväestössä. Tutkimuksen mukaan erityisesti rahan voittamisen tavoittelu sekä pyrkimys paeta ikäviä tunteita ja ajatuksia ennustivat rahapeliongelmia. Yhteys oli erityisen vahva silloin, kun pelaamiseen taustalla oli kokemus siitä, että psykologiset perustarpeet – tarve kokea omaehtoisuutta, kykenevyyttä ja yhteisöllisyyttä – eivät toteudu elämässä.
Väitös: Ilmastonmuutos lamaannuttaa poliittisen hallinnan keinot ja tulevaisuuden22.9.2025 09:11:03 EEST | Tiedote
Väitöstutkimuksessaan VTM Tapio Reinekoski tutki, miten suomalaiset kaupungit hallitsevat ilmastokriisin tulevaisuutta. Ilmastonmuutos pakottaa poliittiset organisaatiot perusteelliseen muutokseen, jossa niiden tarkoitus, tehtävät ja relevanssi joutuvat koetukselle. Silti murrokseen varaudutaan pikemmin suojaamalla nykyisiä hallinnollisia prosesseja kuin uudistamalla niitä. Tutkimus kuvaa, miten pelkkä tieto tulevista ilmastokriiseistä ja niiden edellyttämistä toimista ei onnistu muuttamaan totuttuja politiikan teon malleja.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme