Ulkomailta rekrytoitujen hoitajien työhön ja työyhteisöön sisään pääsemistä edistettävä monin keinoin

Työterveyslaitoksen mediatiedote 25.9.2025

Sote-alaa uhkaavaa, laajenevaa työvoimapulaa voidaan osaltaan torjua rekrytoimalla hoitajia ulkomailta. Ulkomailta rekrytoidun hoitajan saaminen onnistuneesti osaksi työyhteisöä voi sisältää monenlaisia haasteita: kielellisiä, ammatillisia ja sosiaalisia. Työterveyslaitoksen tuoreessa tutkimuksessa etsittiin ratkaisuja näihin haasteisiin. Tutkimustulosten pohjalta on nyt julkaistu käytännönläheinen opas ulkomailta rekrytoiville organisaatioille.

Kielitaidon kehittymistä tuettava ja se on koko työyhteisön asia

Riittävä kielitaito on yksi keskeinen huolenaihe ulkomailta rekrytoitujen hoitajien kohdalla. Kielitaito-opetukselle onkin asetettava laatutavoitteet jo lähtömaakoulutuksessa. Se ei kuitenkaan riitä.

– Työntekijöitä ulkomailta rekrytoitaessa on kiinnitettävä erityistä huomiota tulijoiden suomen tai ruotsin kielitaidon kehittymisen tukemiseen työssä. Tämä on oleellista myös työntekijöiden työyhteisöön sisään pääsemisen, ammattitaidon hyödyntämisen ja kehittämisen sekä työhyvinvoinnin näkökulmista, sanoo johtava asiantuntija Barbara Bergbom Työterveyslaitoksesta.

Organisaatio voi tukea kielitaidon kehittymistä kielityöpajoilla, kielikursseilla, kielimentoreilla ja erilaisilla valmiilla materiaaleilla, kuten sanastoilla tai selkokielisillä ohjeistuksilla.

– Työssä tarvittavaa kieltä oppii kuitenkin erityisen hyvin työhön liittyvissä kielenkäytön todellisissa tilanteissa. Keskeistä onkin, että työyhteisön jäsenillä on valmiuksia toimia monikielisessä työyhteisössä ja kielenoppijan tukena. Tämän lisäksi työyhteisön asenne kehittyvään kielitaitoon tulisi olla kannustava ja salliva, Barbara Bergbom toteaa.

Esihenkilöltä tukea sekä rekrytoidulle että työyhteisölle

Ulkomailta rekrytoitu hoitaja tarvitsee uudessa tilanteessa esihenkilön tukea. Tukea tarvitsee myös työyhteisö, jossa on usein tarve uudistamaa toimintatapoja henkilöstön kansainvälistyessä ja monikielistyessä.

– Esihenkilön tulisi tukea työyhteisöä tarvittavissa toimintatapojen muutoksissa, kuten esimerkiksi kielitietoisten toimintatapojen käyttöönotossa. Yhteisten pelisääntöjen sanoittaminen ja niistä sopiminen selkeyttävät toimintatapoja ja sitouttavat uusiin käytäntöihin. Niiden rinnalla tulee edistää kaikkia mukaan ottavaa kulttuuria ja psykologista turvallisuutta, summaa tutkija Mirkka Vuorento Työterveyslaitoksesta.

– Työtä ja työtehtäviä on organisoitava alkuvaiheessa uusiksi esimerkiksi kirjaamisen tai puhelimessa asioimisen osalta. Työn ja työtehtävien organisoinnissa on alkuvaiheessa huomioitava ulkomailta rekrytoidun hoitajan kielitaito. Tavoitteena on kuitenkin, että kielitaito kehittyy tasolle, joka mahdollistaa kaikkien työhön kuuluvien tehtävien hoidon, Mirkka Vuorento toteaa.

Päämääränä on hyvä olla, että hoitajat pääsevät hyödyntämään ammatillista osaamistaan täysimääräisesti. Tämä edellyttää EU- ja ETA-maiden ulkopuolella sairaan- tai lähihoitajan tutkinnon suorittaneilta Valviran määrittelemiä lisäopintoja ja riittävää kielitaitoa.

Tutustu oppaaseen

• Ulkomailta rekrytoidut hoitajat onnistuneesti osaksi työyhteisöä -opas
  Opas sisältää ohjeita itse rekrytointiprosessiin, perehdyttämiseen, esihenkilötyöhön, työyhteisöön sisään pääsemiseen ja kielikysymyksiin.
• Opas on laadittu Ulkomailta rekrytointi ja työpaikan pitovoima sote-alalla -tutkimushankkeessa, jossa tutkimusmenetelminä olivat etnografinen tapaustutkimus, haastattelut ja yhteiskehittäminen. Tutkimushanketta on rahoittanut Ami-säätiö.

Lisätietoja

• Barbara Bergbom, johtava asiantuntija, Työterveyslaitos, barbara.bergbom@ttl.fi, puh. 043 824 3765
• Mirkka Vuorento, tutkija, Työterveyslaitos, mirkka.vuorento@ttl.fi, puh. 050 512 6841