Vuoden 2025 hyönteinen on herhiläinen

Herhiläinen hyötyy ilmastonmuutoksesta

Herhiläinen (Vespa crabro, ruots. bålgeting) esiintyy Suomessa levinneisyysalueensa pohjoisrajoilla. Lajista tunnetaan havaintoja Suomesta jo pitkältä ajalta, mutta se hävisi Suomesta 1930- ja 1940-lukujen pienen lämpöjakson jälkeen. Harvalukuisuutensa ja pienen levinneisyysalueen vuoksi herhiläinen oli vuonna 2000 luokiteltu erittäin uhanalaiseksi (EN), mutta nykyään lajin kanta on Suomessa runsas ja elinvoimainen (LC).

- Laji oli pitkään oikeastaan hävinnyt Suomesta, mutta 1990-luvulta lähtien se alkoi jälleen yleistyä, ja aivan viime vuosina herhiläinen on runsastunut ja levittäytynyt selkeästi laajemmalle niin etelästä kuin kaakosta. Nykyään herhiläisestä tunnetaan havaintoja jo Kainuusta ja Kuusamosta saakka, kertoo hyönteisasiantuntija Juho Paukkunen Suomen Hyönteisseurasta.

Eteläisenä lajina herhiläinen hyötyy ilmaston lämpenemisestä, ja on esimerkki hyönteislajistossamme tapahtuvista muutoksista ilmastonmuutoksen aikana. Herhiläisen levittäytyminen ja runsastuminen tuovat esiin sen, miten hyönteislaji voi nopeastikin muuttua harvinaisesta melko yleiseksi, jos olosuhteet ovat lajin kannalta suotuisat.

Lämpö vaatimuksena lisääntymiselle

Muihin ampiaislajeihimme verrattuna herhiläisen lisääntyminen on hitaampaa, sillä isokokoisena lajina se vaatii pitkän ja lämpimän kesän pystyäkseen tuottamaan uusia kuningattaria ja niiden kanssa parittelevia koiraita. Herhiläisen kehittyminen munasta aikuiseksi kestää vähintään 30 päivää, kun muilla suomalaisilla lajeilla tähän kuluu vain noin 20 päivää.

Kuten muillakin yhteiskunta-ampiaisilla, myös herhiläisillä vain kuningattaret talvehtivat ja perustavat uuden pesän seuraavana keväänä.

- Näin syksyllä herhiläiset ovat usein runsaimmillaan, kun pesät ovat päässeet kasvamaan kesän ajan kokoa ja yhteiskunnassa on paljon yksilöitä, kertoo Paukkunen.

- Viime vuoden lämmin kesä on todennäköisesti myös edesauttanut lajin runsasta esiintymistä tänä vuonna.

Tunnetaan nimeltä mutta ei aina ulkonäöltä

Herhiläiset ovat kunnioitusta herättävän kokoisia: työläisten ruumiin pituus on 18–24 mm ja kuningattarilla jopa 35 mm. Parisenttisillä siivillä ja matalalla surinalla varustettuna herhiläinen ei yleensä jää luonnossa liikkujalta huomaamatta.

Herhiläinen tunnetaan nimeltä hyvin, mutta se sekoitetaan helposti muihin lajeihin, joita luullaan tai ehkä pelätään herhiläiseksi. Suomen Lajitietokeskukseenkin on esimerkiksi tallennettu havaintoja kimalaisista, nuijapistiäisistä, muista ampiaisista ja jopa keltamustista kovakuoriaisista, joita on luultu herhiläisiksi.

Herhiläisen erottaa muista ampiaisista suuri koko ja punertavanruskean keltainen väritys. Kokonsa puolesta vain pensasampiaisen (Dolichovespula media) kuningatar on lähellä herhiläistä, mutta lajit voi yleensä erottaa pään ja keskiruumiin värityksen perusteella: herhiläisnaaraan pään takaosa on punaruskea, kun taas pensasampiaisella se on mustakeltainen.

Vaikka herhiläinen on suurikokoinen, se ei ole lajina ärhäkkä. Herhiläisiin tulee kuitenkin suhtautua kunnioituksella, sillä ampiaisena sekin voi häirittynä pistää.

Herhiläinen pesii luontaisesti pääasiassa onttojen puiden onkaloihin, ja tällaisten puiden vähentyminen on osaltaan voinut vaikuttaa lajin harvinaistumiseen 1900-luvun Suomessa. Laji osaa kuitenkin pesiä myös esimerkiksi linnunpöntöissä ja rakennuksissa. Ravinnokseen herhiläinen käyttää muita hyönteisiä, kirvojen mesikastetta ja aikuiset hakevat myös mettä kukista, jolloin ne voivat toimia pölyttäjinä.

Kotoisesta herhiläisestämme ei ole vaaraa tarhamehiläisten pesille toisin kuin vieraslaji aasianherhiläisestä (Vespa velutina), jota ei ole vielä Suomesta havaittu.

Vuoden hyönteisen valinnalla huomiota hyönteisille

Suomen Hyönteisseura valitsee vuoden hyönteisen tänä vuonna toista kertaa. Viime vuonna ensimmäiseksi vuoden hyönteiseksi valittiin uhanalainen vuorilaulukaskas.

- Haluamme tuoda valinnoilla esiin Suomen hyönteismaailman monimuotoisuutta, ja kertoa myös hyönteismaailmassa tapahtuvista muutoksista, kertoo seuran sihteeri Jani Järvi.

- Valinta tehdään joka vuosi. Painotamme valinnassa lajien uhanalaisuutta, harvinaisuutta tai ajankohtaisuutta. Tänä vuonna herhiläinen oli erittäin ajankohtainen, sillä lajista on tehty runsaasti havaintoja.

Suomen Hyönteisseura toivoo, että vuoden hyönteisten valintojen kautta yhä suurempi joukko innostuu hyönteisten kiehtovasta maailmasta ja ymmärtää paremmin hyönteisten merkitystä luonnossa sekä ihmisten kannalta.