Rakentaja.fi:n, Valloxin ja Velcon toteuttama kysely paljastaa huolestuttavia puutteita suomalaisten kotien ilmanvaihdossa

Kyselyyn vastasi 541 kotitaloutta eri puolilta Suomea. Tulokset paljastavat selkeitä riskitekijöitä suomalaisissa kodeissa.
· 15 % kertoo kärsivänsä huonon sisäilman aiheuttamista oireista.
· 18 % ei osaa sanoa, toimiiko oman kodin ilmanvaihto.
· 75 % ei ole koskaan mitannut radonpitoisuutta kodissaan.
· 10 % pitää kotinsa sisäilmaa välttävänä tai huonona.
· 40 %:lla vastaajista on puutteita ilmansuodatuksen käytössä. Suodattimia ei käytetä lainkaan, niitä ei vaihdeta tai edes tunnisteta.

”Tutkimus paljastaa, että oman kodin ilmanvaihdosta ei välttämättä oikein edes tiedetä. Tämä kertoo, että toimivan ilmanvaihdon merkitystä ja vaikutusta ei ehkä ymmärretä riittävästi. Mahdollisesti ongelmiin tartutaan vasta, kun niistä on jo aiheutunut terveysoireita”, kertoo Elina Paavilainen Vallox Oy:stä.

Radon on näkymätön terveysriski

Kyselyssä kolme neljästä vastaajasta kertoi, ettei ole koskaan mitannut radonpitoisuutta kodissaan. Tämä on merkittävä puute, sillä radon on hajuton ja näkymätön radioaktiivinen kaasu, joka kulkeutuu maaperästä sisäilmaan. Suomessa pitoisuudet ovat poikkeuksellisen korkeita kallioperän uraanipitoisuuden vuoksi. Koska radon on kaasu, joka ei varastoidu mihinkään, riittävällä ilmanvaihdolla on keskeinen rooli sen torjumisessa. Usein korkea radonpitoisuus löytyy niistä asunnoista, joissa ilmanvaihto ei toimi.

Säteilyturvakeskuksen STUK:n arvion mukaan radon aiheuttaa maassamme arviolta 150–270 keuhkosyöpätapausta vuosittain, ja riski kasvaa erityisesti tupakoijilla. Asiantuntijoiden mukaan radonin ehkäisemiseksi on tärkeää, että koneellinen ilmanvaihto on tasapainossa tai että asunnossa on riittävästi toimivia korvausilmaventtiilejä. Tätä korostavat myös tutkimuksen toteuttaneet Vallox ja Velco.

Säteilyturvakeskuksen (STUK) mukaan asunnon radonpitoisuuden enimmäisarvo on 300 Bq/m³, ja jos raja ylittyy, on tehtävä korjaustoimia. STUK suosittelee mittausta syys–kevättalvella, jolloin pitoisuudet ovat korkeimmillaan. Radonmittauksen aika on siis parhaimmillaan juuri nyt. 

Sisäilmaongelmat näkyvät kodeissa

Joka kymmenes kyselyyn vastanneista arvioi kotinsa sisäilman välttäväksi tai huonoksi, ja joka seitsemäs kertoi kärsivänsä huonon ilmanvaihdon aiheuttamista oireista, kuten väsymyksestä, päänsärystä tai hengitystieoireista.

Ongelmat koskevat laajasti sekä pientaloja että kerrostaloasuntoja. Tyypillisesti sisäilman laatu heikkenee silloin, kun ilmanvaihtoa on liian vähän, se on epätasapainossa tai se jätetään huoltamatta. Sisäilman puutteet vaikuttavat suoraan asumismukavuuteen ja terveyteen, mutta pitkällä aikavälillä myös rakennuksen kuntoon ja arvoon.

”Jos oman kodin ilmanvaihto mietityttää, ensimmäinen tarkistettava asia on raittiin ilman saanti: tuleeko sitä tarpeeksi ja oikeaa reittiä pitkin sisälle. Monesti sisäilmaongelman taustalla on puutteellinen ilmanvaihto ja se on onneksi asia, johon voidaan vaikuttaa”, kertoo Laura Hamppula Velco Oy:stä.

Asiantuntijoiden mukaan sisäilmaongelmat johtuvat usein siitä, että ilmanvaihtoa pidetään näkymättömänä järjestelmänä, joka toimii itsestään. Käytännössä se kuitenkin vaatii huoltoa ja seurantaa aivan kuten muutkin kodin tekniset järjestelmät.

Tutkimustulosten analyysi

Kyselyn perusteella suomalaiset jakautuvat kahteen ryhmään: toisaalta on joukko, joka huolehtii suodattimista ja seuraa sisäilman laatua, mutta toisaalta suuri osa jättää ilmanvaihdon huomiotta tai ei ymmärrä sen toiminnasta.

Terveys: Joka seitsemäs vastaaja oireilee jo nyt, ja home- tai kosteusongelmia raportoitiin useissa kodeissa.
Radon: Kolme neljästä ei ole koskaan mitannut radonia, vaikka se on merkittävä syöpäriski ja siihen liittyy viranomaisohjeita.
Asumisviihtyvyys: Yli kolmannes vastaajista kertoi, että kodissa esiintyy epämiellyttäviä hajuja tai ilma tuntuu tunkkaiselta. Tämä on merkki siitä, että ilmanvaihto vaikuttaa suoraan myös arjen mukavuuteen ja kodin viihtyisyyteen.
Energia: Puutteellinen ilmanvaihto heikentää myös rakennusten energiatehokkuutta. Ylimääräinen kosteus ja lämpöhäviöt lisäävät lämmityskuluja.

Kokonaiskuva viittaa siihen, että ilmanvaihdon huolto ja tietoisuus sen merkityksestä eivät ole suomalaisissa kodeissa riittävällä tasolla. Tämä näkyy niin terveydessä, asumismukavuudessa kuin rakennusten kunnon ylläpidossa.