Hanna Sarkkinen: Ennätystyöttömyys kertoo hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikan mahalaskusta

Tänä aamuna saadut uudet työttömyysluvut kertoivat työttömyyden nousseen uuteen karuun ennätykseen.

– Hallituksen toimilla piti tulla 100 000 uutta työllistä, tulikin yli 75 000 työtöntä lisää. Lukujen valossa hallituksen työllisyyspolitiikka on epäonnistunut täysin. Hallitus puhuu ylpeästi sen päätösten paperilla olevista työllisyysvaikutuksista, mutta tosielämässä näemme vain työttömyysvaikutuksia, Sarkkinen sanoi.

Samaan aikaa muut Euroopan maat nauttivat hyvistä työllisyysluvuista.

– Oikeistohallitus on leikkauspolitiikallaan pitkittänyt Suomen taantumaa, leikannut tulevaisuudenuskoa ja lisännyt työttömyyttä. Siitä ei pääse yli eikä ympäri, Sarkkinen sanoi.

Sarkkinen soimasi hallitusta myös eriarvoisuuden lisäämisestä ensi vuoden budjetissa.

– Hallituksen veronalennuksista hyötyvät enimmäkseen suurituloiset, eniten kiittävät miljonäärit, joille on luvassa yli sadan tonnin kultainen kädenojennus. Pieni- ja keskituloisille on tarjolla lähinnä lämmintä kättä. Joillakin pienituloisilla verotus jopa kiristyy.

Sarkkisen mielestä on käsittämätöntä, että samalla kun hallitus perustelee pienituloisilta leikkaamista valtion talouden tervehdyttämisellä, sillä on varaa antaa suurituloisille ja yritysten omistajille valtavat veronkevennykset velkarahalla.

– Valtionvelalla näyttää olevan oikeistohallitukselle väliä vain silloin, kun sen verukkeella pääsee leikkaamaan köyhiltä. Kun kyseessä on rikkaat kaverit, huoli valtionvelasta haihtuu olemattomiin, Sarkkinen sanoi.

Vasemmistoliitolla on esittää vaihtoehto oikeistohallituksen kurjistavalle politiikalle.

– Vasemmistoliiton talouslinja tukisi kokonaiskysyntää paremmin kuin hallituksen rikkaille jakamat veroporkkanat. Vasemmistoliitto myös vahvistaisi valtiontaloutta tekemällä reiluja verouudistuksia, joilla varmistetaan hyvinvointivaltion kestävyys tulevaisuudessa, Sarkkinen sanoi.

-----
Kansanedustaja Hanna Sarkkisen pitämä vasemmistoliiton ryhmäpuhe 23.9.2025 kokonaisuudessaan: 

Arvoisa puhemies,

Tasan 50 vuotta sitten Suomeen julistettiin hätätila työttömyyskriisin takia. Silloin Suomessa oli 63 tuhatta työtöntä ja työttömyysaste alle 3 prosenttia.

Nyt työttömiä on lähes 300 000 ja työttömyysaste on jo 10 prosenttia. Missä on hätätila? Missä ovat toimet?

Oikeistohallituksen ”työllisyystoimet” perustuvat vahvaan uskoon siitä, että kun ihmisen sosiaaliturvaa tarpeeksi leikataan, ihminen menee töihin. Vahvaan uskoon siitä, että yritykset kyllä työllistävät, jos niiden ei tarvitse välittää työntekijöiden oikeuksista.

No onko hallituksen sosiaaliturvan leikkaamiseen ja työntekijöiden aseman heikentämiseen perustuva työllisyyspolitiikka toiminut?

Luvut puhukoot puolestaan: piti tulla 100 000 uutta työllistä, tulikin yli 75 000 työtöntä lisää. Lukujen valossa hallituksen työllisyyspolitiikka on epäonnistunut täysin.

Hallitus puhuu ylpeästi sen päätösten paperilla olevista työllisyysvaikutuksista, mutta tosielämässä näemme vain työttömyysvaikutuksia.

Hallitus syyttää tilanteesta vaikeita suhdanteita ja ulkoisia kriisejä. Kuitenkin lähes samassa tilanteessa olevat muut Euroopan maat takovat työllisyysennätyksiä.

Vähemmälle huomiolle on jäänyt hallituksen oma rooli matalasuhdanteen syventämisessä.

Arvoisa puhemies,

Yritykset nostavat suurimmaksi kasvun esteeksi kysynnän puutteen. Tuotteille ja palveluille ei ole kysyntää. Työlle ei ole kysyntää. Töihin ei voi mennä, jos töitä ei ole tarjolla.

Sosiaaliturvaleikkaukset ja arvonlisäveronkorotukset ovat syöneet suomalaisten ostovoimaa ja vähentäneet kysyntää. Pienituloiset kuluttavat lähes kaikki tulonsa Suomessa, joten heiltä leikkaaminen leikkaa kotimaan taloutta. Leikkaukset julkisiin palveluihin taas vähentävät suoraan työpaikkoja ja nakertavat kysyntää.

Oikeistohallitus on leikkauspolitiikallaan pitkittänyt Suomen taantumaa, leikannut tulevaisuudenuskoa ja lisännyt työttömyyttä. Siitä ei pääse yli eikä ympäri.

Arvoisa puhemies,

Työllisyyspolitiikan pelkistäminen köyhiltä leikkaamiseen sivuuttaa täysin työllistymisen muut esteet. Jos ihmiselle ei ole oikeanlaista koulutusta tai täyttä työkykyä, on työtä vaikea löytää. Kun työttömyys pitkittyy, on työn syrjään yhä vaikeampi päästä kiinni. Pitkittyneet työttömyysjaksot heikentävät myös talouskasvun edellytyksiä myöhemmin.

Erityisen huolissaan meidän tulisi olla 90-luvun laman jälkeisiin lukemiin nousevasta pitkäaikaistyöttömyydestä ja korkeasta nuorisotyöttömyydestä.

Mitä on tehnyt hallitus? Leikannut koulutuksesta ja vähentänyt työllisyydenhoidon määrärahoja.

Nuorisolle kohdistettu työllistymisseteli ei riitä massatyöttömyyden Suomessa.

Arvoisa puhemies,

Oikeistohallitus on tekemässä Suomesta eriarvoisemman maan, jossa kaikista rikkaimmilla jää huomattavasti enemmän käteen ja kaikista köyhimmillä vähemmän kuin aiemmin.

Hallitus väittää parantavansa ostovoimaa veronkevennyksillä. Harmi vaan, että hallituksen veronalennuksista hyötyvät enimmäkseen suurituloiset, eniten kiittävät miljonäärit, joille on luvassa yli sadan tonnin kultainen kädenojennus.

Pieni- ja keskituloisille on tarjolla lähinnä lämmintä kättä. Ja joillakin pienituloisilla verotus jopa kiristyy.

Arvoisa puhemies,

On uskomatonta, että samalla kun hallitus perustelee pienituloisilta leikkaamista valtion talouden tervehdyttämisellä, sillä on varaa antaa suurituloisille ja yritysten omistajille valtavat veronkevennykset velkarahalla.

Valtionvelalla näyttää olevan oikeistohallitukselle väliä vain silloin kun se pääsee sen verukkeella leikkaamaan köyhiltä. Kun kyseessä on rikkaat kaverit, huoli valtionvelasta haihtuu olemattomiin.

Arvoisa puhemies,

Sen lisäksi että Orpon hallitus on epäonnistunut työllisyystavoitteissaan, on se epäonnistunut myös vaalilupauksissaan velkaantumisen pysäyttämisessä.

Velkaantuminen ei ole pysähtymässä, eikä edes tasaantumassa. Velkasuhteen kasvu pysähtyy hetkellisesti lähinnä eläkerahastokikkailujen ansiosta, minkä jälkeen se lähtee taas nousuun.

Velkasuhdetta ei saada laskuun ilman talouskasvua.

Tarvitsemme oikein ajoitettua ja suhdanteeseen mitoitettua finanssipolitiikkaa, tuottavuutta tukevaa tutkimus- ja kehitys- sekä koulutuspolitiikkaa, pitkäaikaistyöttömyyttä vähentävää työllisyyspolitiikkaa, uusia innovaatioita ja korkeaa arvonlisää synnyttävää elinkeinopolitiikkaa ja työkykyä tukevaa sosiaali- ja terveyspoliikkaa.

Tarvitsemme vihdoin ja viimein suhdannekannusteen edelleen kyntävälle rakennusalalle, joka on talouden keskeinen ajuri.

Arvoisa puhemies,

Vasemmistolla on vaihtoehto oikeistohallituksen kurjistavalle politiikalle. Vasemmisto harjoittaisi politiikkaa, joka tukisi kokonaiskysyntää paremmin kuin hallituksen rikkaille jakamat veroporkkanat. Vasemmisto myös vahvistaisi valtiontaloutta tekemällä reiluja verouudistuksia, joilla varmistetaan hyvinvointivaltion kestävyys myös tulevaisuudessa.

Arvoisa puhemies,

Lopulta ihmisten talous on sopimuksen varainen asia. Ainoat talouden kovat rajat tulevat luonnonvaroista – kaikki muu on sovittavissa ihmisten kesken.

On selvää, että tuotantoa ja kulutusta on ohjattava ekologisesti kestävämpään suuntaan.

Luonnon kanssa ei voi neuvotella. Ilmaston kuumeneminen etenee hirvittävällä vauhdilla ja aika elinkelpoisen planeetan turvaamiseksi on loppumassa.

Ilmastonkuumenemisen rahalliset ja inhimilliset kustannukset tulevat olemaan korkeat. Siksi olisi halvempaa toimia nyt, kun voisimme vielä hillitä pahimpia vaikutuksia.

Kustannukset tulevat olemaan suuret, niin suuret, ettemme vielä aivan ymmärrä mittakaavaa.

Se ei kuitenkaan ole syy jättää tekemättä, päinvastoin, se on syy tehdä entistä enemmän. Erityisen kiireellinen tehtävä on Suomen romahtaneiden hiilinielujen elvyttäminen. Hiilinielujen romahdus uhkaa ilmastopolitiikkamme uskottavuutta ja talouden kestävyyttä.

Arvoisa puhemies,

Ensisijainen velvollisuutemme päättäjinä on varmistaa, että jätämme jälkeemme elinkelpoisen planeetan myös tuleville sukupolvillle. Tämä myös hallituksen on muistettava.