Sateet viivästyttäneet sadonkorjuun loppuunsaattamista

Viljojen puinnit loppusuoralla

Kevätviljoista ohran ja kauran puinnit ovat pisimmällä, ja alasta on puituna 90–95 %. Kevätvehnän puinnit ovat vielä meneillään, ja keskimäärin 85 % alasta on saatu korjattua. Eniten puinnit ovat kesken Satakunnassa, Etelä-Pohjanmaalla ja Etelä-Karjalassa. Syysvehnän ja -rukiin puinnit valmistuivat jo elokuun lopulla.

Myös herneen puinnit ovat valmistuneet, mutta härkäpapua on vielä korjaamatta noin 15 % alasta, etenkin Varsinais-Suomessa ja Etelä-Pohjanmaalla. Kevätöljykasvien korjuun etenemisessä on suuria vaihteluita eri alueilla, ja esimerkiksi Varsinais-Suomessa ja Etelä-Pohjanmaalla niiden korjuussa ollaan vasta alussa. Keskimäärin kevätrapsista on korjattu vajaa puolet ja kevätrypsistä vähän yli 60 % alasta.

Puinteja ovat jonkin verran hankaloittaneet voimakkaiden sateiden takia lakoon menneet kasvustot, etenkin herneellä ja rypsillä. Lisäksi kostea ja tihkusateinen sää syyskuussa on lisännyt sadon laadun heikentymisen riskiä.

Syyskasveissa onnistumisia

Syysviljojen ja syysöljykasvien sadot onnistuivat tänä vuonna huomattavasti viime vuosia paremmin. Kasvustot talvehtivat muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta hyvin, ja alkukesän kosteus tuki niiden kasvua. Sadonkorjuu hyvissä olosuhteissa elokuussa varmisti sadon määrän ja laadun. Syysvehnässä tosin valkuaispitoisuudet jäivät mataliksi.

Kevätviljoista kaura ja vehnä onnistuivat parhaiten. Niiden sadot ovat keskimääräisiä tai keskimääräistä parempia. Sadon laadussa on kuitenkin isoja vaihteluita, sillä laatua heikentävät pieneksi jääneet jyvät, paikoin matalat hehtolitrapainot sekä matala valkuaispitoisuus. Sen sijaan punahomeen toksiineita ei ole juurikaan havaittu sadosta. Ohra kärsi paikoin kesäkuun sateissa, minkä takia sen sadot vaihtelevat välttävästä tyydyttävään, ja osa kasvustoista tuhoutui kokonaan.

Herneen sato jää viime vuosia heikommaksi lakoontumisen ja märkyyden aiheuttamien ongelmien takia. Härkäpavun sadot ovat taas edellisvuosia selvästi paremmat, koska kasvustot saivat riittävästi kosteutta alkukasvukaudella, eivätkä kärsineet kuivuudesta edellisvuosien tapaan. Kevätöljykasvien tuholaisongelmat olivat tänä vuonna viime vuosia pienemmät, mutta satoa verottavat todennäköisesti heinäkuun helteiden aiheuttamat kukinnan lyhyys ja pölyttäjien vähäinen aktiivisuus. Kevätrypsin sadon ennakoidaan vaihtelevan välttävästä tyydyttävään, mutta kevätrapsin sato-odotukset ovat rypsiä korkeammat.

Kuluva kasvukausi arvioidaan kokonaisuudessaan jonkin verran keskimääräistä paremmaksi. Tähän vaikuttivat erityisesti alkukasvukauden riittävä kosteus ja viileys, jotka turvasivat viljelykasvien alkukehityksen. Sateiden jatkuminen runsaana kesä–heinäkuun vaihteessa ja toisaalta heinäkuun pitkäkestoinen helle verottivat kuitenkin satonäkymiä. Hellejakson jälkeinen lämpötilojen normalisoituminen ja ajoittaiset sateet kohensivat taas kasvutilannetta. Aikaiset kylvöt nousivat jälleen yhdeksi merkittäväksi onnistumisen avaimeksi tälle kasvukaudelle. Myös peltolohkojen kunto ja veden läpäisevyys olivat tärkeitä.

Nurmi kasvoi hyvin 

Säilörehunurmet kasvoivat hyvin kuluneen kasvukauden olosuhteissa. Rehunurmista on korjattu kolmas sato noin puolelta alasta, ja näyttää siltä, että joillakin tiloilla päästään korjaamaan vielä Suomen olosuhteissa harvinainen neljäs sato. Kokonaissadon määrä on ollut keskimääräinen tai hyvä, ja osassa maata jopa erinomainen. Sadon laatu on ollut myös keskimääräinen tai hyvä.

Perunan ja sokerijuurikkaan nostot kesken

Perunan nostot ovat pääosin alkaneet syyskuun alussa ja nostot ovat vielä meneillään. Viime viikkojen runsaat sateet uhkaavat heikentää peltojen kantavuutta, ja nostojen jatkumisen kannalta sään poutaantuminen on siksi ehdottoman tärkeää. Sadosta ennakoidaan keskimääräistä, mutta perunamukuloiden koko näyttää keskimääräistä pienemmältä.

Sokerijuurikkaan nostoja ollaan aloittelemassa, kunhan vain sateisiin saadaan taukoa. Sokerijuurikas on kasvanut hyvin, mutta viime vuoden huippusadoista tullaan todennäköisesti jäämään. Sokerijuurikkaan suuri viljelypinta-ala ja hyvät satonäkymät ennakoivat pitkää käyntikautta sokeritehtaalla. Poutaisia nostokelejä tarvitaan perunan lisäksi myös sokerijuurikkaan korjuuseen.

Syyskylvöt jäivät suunniteltua vähäisemmiksi

Sadonkorjuun viivästyminen ja sateet vaikuttivat paljon syyskylvöjen toteutumiseen. Haasteellisen korjuukauden takia monet viljelijät keskittyivät sadonkorjuuseen eivätkä ehtineet syyskylvöihin. Etenkin syysvehnän kylvöalat jäivät suunniteltua pienemmiksi. Syysrukiin ja syysvehnän kylvöalat pienenevätkin noin 20 % viime kauteen verrattuna. Syysöljykasveja saatiin kylvöön lähes suunnitellusti, mutta etenkin eteläisellä rannikkoalueella ala jää jopa 70 % viimevuotista pienemmäksi.

Syysviljojen orastuminen ja syysöljykasvien taimettuminen ovat olleet hyvällä mallilla riittävän kosteuden ansiosta. Tuholaisia, kuten kahukärpäsiä ja syysöljykasveja vaivaavia rapsipistiäisiä ja etanoita, on tavattu jonkin verran, mutta ajoittain viileät säät elo–syyskuussa ovat pitäneet tilanteen rauhallisena.

Syysmuokkaukset ovat edenneet vasta vähän sadonkorjuun viivästymisen ja runsaiden sateiden takia. Valtaosa peltoalasta on talviaikana kasvipeitteinen, ja keskimäärin vain noin 20 % alasta kynnetään syksyllä. Yksivuotisilla kasveilla olleesta peltoalasta 35 % jätetään sängelle talvikauden ajaksi, ja 35 % alasta jatkaa kasvuaan alus- tai kerääjäkasveina talven yli.

Nurmivaltaisuuden ennakoidaan lisääntyvän viljelyssä viljojen alenevan hintakehityksen takia. Ensi vuoden viljelykasveja mietitään tarkkaan tulevan talven ja kevään aikana, ja vilja-ala tulee pienenemään. Taloudellinen tilanne on haastava, koska viljelyn tuotot eivät riitä kattamaan kohonneita kustannuksia.

Vihannesten sadonkorjuu käynnissä, sateet haittana

Varastovihanneksia ei ole voitu korjata ennen kuin ilmat viilenivät tällä viikolla, sillä varastoitavien vihannesten, kuten porkkanan, sipulin ja keräkaalin, tulee jäähtyä pellolla ennen kylmävarastointia. Näin säästetään huomattavasti jäähdytyskustannuksissa.  Myös punajuurta ja purjoa nostetaan nyt pelloilta. Kurpitsasesonki on alkanut, ja monenlaista kurpitsaa tulee nyt tarjolle kauppoihin.

Sateet ovat paikallisesti haitanneet vihannesten korjuuta ja nostoa pelloilta. Toistuvat sateet ovat myös aiheuttaneet laatuvaurioita joissakin vihanneserissä, mutta satonäkymät ovat tällä hetkellä hyvät. Pitkin kesää kotimaisten vihannesten kysyntä on ollut kiitettävällä tasolla. Tarjonta on ollut suhteellisen tasaista, lukuun ottamatta joitakin hellejaksoja, jolloin sato on kypsynyt yhtäaikaisesti, esimerkiksi kukkakaalilla. 

Ammattitarhoilta saadaan hyvin omenaa, kotipuutarhoissa omenasato heikko

Omenan syyslajikkeiden korjuu on aloitettu. Ahvenanmaalla on tulossa hyvä omenasato, joka on lähellä pitkäaikaista keskiarvoa. Myös Manner-Suomen omenatarhoilta saadaan suhteellisen hyvin satoa, vaikkakin viljelyolosuhteet ovat tänä kesänä olleet paikallisesti ja lajikekohtaisesti haastavammat kuin Ahvenanmaalla. Kotipuutarhoissa omenasato jää tänä vuonna heikoksi runsaan viime vuoden sadon takia.

Kotimaisia puutarhamarjoja on edelleen saatavilla tunnelituotannosta, tärkeimpinä mansikka ja vadelma.

Lisätietoja

Kasvutilannekatsaus on laadittu ProAgria-keskusten asiantuntijoiden antamien tietojen pohjalta. Lisätietoja antavat peltoviljelyn osalta Sari Peltonen, puh. 050 341 4406, sari.peltonen@proagria.fi ja puutarhakasvien osalta Arto Vuollet, puh. 050 476 1180, arto.vuollet@slf.fi.

Kasvutilannetiedotuksemme päättyy tältä vuodelta tähän.

Katsaukset ovat myös luettavissa ProAgrian sivuilla.

Lisätietoja maakunnallisesta tilanteesta paikallisilta ProAgria-keskuksilta:

ProAgria Etelä-Pohjanmaa
Juha-Matti Toppari, 043 8252 806, nurmet Sari Vallinhovi puh. 0400 764 217

ProAgria Etelä-Savo
Timo Piispa 040 702 4813, Petri Tunnila 040 533 6683

ProAgria Etelä-Suomi
Etelä-Karjala, Anne Tolonen, 050 302 4670, Asko Laapas, erityisesti nurmiasiat, 040 721 9991
Kanta-Häme, Vesa Koivula 040 709 2450, Kaija Hinkkanen, erityisesti luomu, 040 709 2475
Kymenlaakso, Mikko Kemppi 040 709 2489, Netta Leppäranta 040 537 3453
Pirkanmaa, Laura Jäntti 044 481 1100
Päijät-Häme, Raita Laaksonen 041 730 7059, Olli Suntiola 040 769 7009
Uusimaa, Marko Sairasalo 041 731 4230, Tiia Vilkman 050 599 9349 
Erikoiskasvit, avomaan puutarhakasvit, Marja Kallela 040 513 3118

ProAgria Finska Hushållningssälsskapet (FHS)
Peter Fritzén, 0400 688 507

ProAgria Itä-Suomi
Kainuu, Meeri Partanen 0400 282 092, Minna Tanner 040 572 3197
Pohjois-Karjala ja Joensuun seutu Suvi Myller 0403012402, Pielisen alue Kati Ronkainen 040 301 2462, Päivi Turunen, puutarha, 040 301 2452
Pohjois-Savo, Rauno Savolainen 0400 172 121, Jukka Hiltunen 0400 209 707, Henriikka Niiro, puutarha 0400 375 584

ProAgria Keski-Pohjanmaa
Ville Myllylä 050 598 7228

ProAgria Keski-Suomi
Lauri Lehtilä 040 587 3245, Hanna-Maria Laukkanen 043 826 9715, nurmet Juhani Peltola 043 826 9719, puutarha Marjo Marttinen, 0400 648 275

ProAgria Länsi-Suomi
Etelä-Satakunta Juho Moisio 0400 838 924, Pohjois-Satakunta Elisa Kivioja 050 5412042, Varsinais-Suomi Jarmo Pirhonen 050 569 6885, nurmet Jarkko Storberg 0400 849 992, puutarha Marja Nevalainen 040 5919 489

ProAgria Nylands Svenska Lantbrukssällskap (NSL)
Emil Hästbacka, 044 431 4212

ProAgria Pohjois-Suomi
Marika Sohlo 043 8266 494, nurmet Olli Valtonen, 040 735 5519

ProAgria Ålands Hushållningssällskap
Joachim Regårdh 0457 526 7303, puutarha Pernilla Gabrielsson 0457 382 3070

ProAgria Österbottens Svenska Lantbrukssällskap (ÖSL)
Jan-Erik Back, 050 4417 511, puutarha Kaisa Haga 050 911 5920