SDP:n Werning ja Nikkanen: Hallitus savustaa sopimuspalokuntalaiset ulos – kohtuuttomat kuntotestit vaarantavat pelastustoimen

Sopimuspalokunnat kärsivät jo nyt väen vähenemisestä. Jos uusia esteitä osallistumiselle rakennetaan, vaarana on, että pelastustoimen palvelutaso laskee. Tätä kehitystä ei voi peittää kuntotestien tilastoilla.

Werning muistuttaa, että Suomessa ei ole raportoitu merkittäviä tapaturmia, jotka liittyisivät sopimuspalokuntalaisten fyysiseen toimintakykyyn. Samaan aikaan esimerkiksi maastopalojen mittakaava osoittaa tilanteen suhteellisuuden: Suomessa palaa vuosittain 300–800 hehtaaria maastoa, kun Kanadassa vastaava luku on 4,2 miljoonaa hehtaaria ja jos se suhteutettaisiin Suomen pinta-alaan, meillä pitäisi jatkossa polttaa 60 000–150 000 hehtaaria. Silti Suomessa ollaan tekemässä yhtä tiukkoja fyysisen toimintakyvyn vaatimuksia kuin maissa, joissa palotilanteet ovat täysin eri mittakaavassa.

Pelastustoimen suurin ongelma ei ole se, että sopimuspalokuntalaisilla olisi liian heikko kunto. Ongelma on se, että väkeä on liian vähän, menetelmät ja johtaminen kaipaavat kehittämistä ja resurssit ovat liian niukat. Jos toimintaa halutaan aidosti turvata, meidän pitää käyttää rajalliset resurssit oikein, ei sulkea ihmisiä ulos järjestelmästä kuntotestien avulla, Werning painottaa.

Nikkanen korostaa, että pelastustoimessa on kyse ihmisten auttamisesta, ei tilastojen kaunistelusta.

Jos kuntotestien kiristämisellä ajetaan ulos motivoituneita ja kokeneita sopimuspalokuntalaisia, ammutaan omaan nilkkaan. Turvallisuus ei parane sillä, että riveissä on vähemmän väkeä. Olemme samaa mieltä siitä, että sopimuspalokuntalaisten fyysisestä kunnosta on tärkeää pitää huolta ja heitä pitää tukea siinä, mutta tiukat, poissulkevat rajat eivät ole oikea tapa. Meidän pitää varmistaa riittävät resurssit, toimivat johtamismallit ja harjoittelumahdollisuudet, ei katsoa, kuka pärjää parhaiten kuntotestissä.

Peräänkuulutamme, että pelastustoiminnan kehittämisessä keskityttäisiin työmenetelmien, johtamisen ja resurssien parempaan hyödyntämiseen, ei keinotekoisten raja-aitojen rakentamiseen.