Opintolainoja nostettiin vuodentakaista vähemmän elokuussa 2025
Suomalaiset nostivat 143 milj. euron edestä opintolainoja elokuussa 2025, mikä on 13 % vähemmän kuin vastaavaan aikaan edellisvuonna. Elokuun alusta tuli korkeakouluopiskelijoille mahdolliseksi nostaa koko syyslukukauden lainaosuus ja toisen asteen opiskelijoille syyslukukauden ensimmäinen lainaosuus. Keskimääräinen lainanosto oli hieman yli 3 000 euroa elokuussa 2025. Arviolta yli puolet nostoista oli maksimimääräisiä.[1] Valtion takaaman opintolainan enimmäismäärät ja nostopäivät alkavalle lukuvuodelle ovat pysyneet aiemman mukaisina[2].
Päättyneen lukuvuoden (elokuu 2024 – heinäkuu 2025) aikana opiskelijat nostivat opintolainoja 918 milj. euron edestä, mikä oli 17 % enemmän kuin edeltävänä lukuvuonna. Lukuvuoden alusta voimaan tulleiden muutosten myötä opiskelijat pystyivät kuitenkin nostamaan valtion takaamaa opintolainaa jopa yli 30 % aiempaa enemmän. Nostomäärät jäivät päättyneellä lukuvuodella hieman pienemmäksi kuin lukuvuonna 2021–2022, jolloin opintolainoja nostettiin eniten tilastohistoriassa, 935 milj. euron edestä. Kasvaneet nostomäärät ovat kuitenkin kiihdyttäneet opintolainakannan kasvua vuodentakaisesta. Elokuun 2025 lopussa opintolainakanta oli suurimmillaan kautta aikojen, 6,6 mrd. euroa, ja kasvoi 5,6 % vuositahtia.
Elokuussa 2025 nostettujen opintolainojen keskikorko oli 2,79 % eli 1,28 prosenttiyksikköä pienempi kuin vuotta aiemmin. Uusien opintolainanostojen keskimääräinen marginaali oli noin 0,5 %.[3] Muita kotitalouslainoja yleisemmin opintolainojen korot ovat olleet sidottuja euriborkorkojen sijaan pankkien omiin primekorkoihin. Elokuussa uusien euriborsidonnaisten opintolainojen keskikorko oli 2,76 %, kun primesidonnaisilla se oli 3,05 %. Uusista opintolainoista 8 % oli pankkien primekorkoihin sidottuja vuoden 2025 elokuussa, kun vielä vuotta aiemmin osuus oli 11 %.
Lainat
Suomalaiset kotitaloudet nostivat elokuussa 2025 uusia asuntolainoja 1,1 mrd. euron edestä, mikä on 10 milj. euroa enemmän kuin vuosi sitten vastaavaan aikaan. Uusista nostetuista asuntolainoista sijoitusasuntolainoja oli 110 milj. euroa. Uusien asuntolainojen keskikorko nousi heinäkuusta ja oli 2,76 % elokuussa. Asuntolainakanta oli elokuun 2025 lopussa 105,8 mrd. euroa ja asuntolainakannan vuosimuutos –0,1 %. Sijoitusasuntolainoja oli 9,0 mrd. euroa asuntolainakannasta. Suomalaisten kotitalouksien lainoista oli elokuun lopussa kulutusluottoja 17,6 mrd. euroa ja muita lainoja 17,8 mrd. euroa.
Suomalaiset yritykset nostivat uusia lainoja[4] elokuussa 1,7 mrd. euron edestä, ja niistä asuntoyhteisölainoja oli 650 milj. euroa. Uusien nostettujen yrityslainojen keskikorko laski heinäkuusta ja oli 3,73 %. Suomalaisille yrityksille myönnettyjen lainojen kanta oli elokuun lopussa 107,9 mrd. euroa, mistä asuntoyhteisöille myönnettyjä lainoja oli 45,7 mrd. euroa.
Talletukset
Suomalaisten kotitalouksien yhteenlaskettu talletuskanta oli elokuun 2025 lopussa 115,4 mrd. euroa ja talletusten keskikorko 0,81 %. Talletuskannasta oli yön yli ‑talletuksia 70,3 mrd. euroa ja määräaikaistalletuksia 15,6 mrd. euroa. Uusia määräaikaisia talletussopimuksia suomalaiset kotitaloudet solmivat elokuussa 1,2 mrd. euron edestä. Uusien määräaikaistalletusten keskikorko oli elokuussa 2,10 %.
Lisätietoja antavat
- Olli Tuomikoski, puh. 09 183 2925, sähköposti: olli.tuomikoski(at)bof.fi,
- Pauli Korhonen, puh. 09 183 2280, sähköposti: pauli.korhonen(at)bof.fi.
Seuraava raha- ja pankkitilastotiedote julkaistaan 28.10.2025 klo 10.
Tiedotteen pohjana olevat tilastoluvut ja ‑grafiikka ovat luettavissa myös Suomen Pankin verkkosivuilla osoitteessa https://www.suomenpankki.fi/fi/tilastot/.
[1] Tieto keskimääräisestä lainanostosta ja arvio maksimimääräisten nostojen osuudesta perustuu positiivisen luottotietorekisterin tietoihin ja Suomen Pankin laskelmiin. Valtion takaaman opintolainan nostettavissa oleva maksimimäärä riippuu muun muassa opiskelijan iästä ja kouluasteesta.
[2] Kirjoitimme 1.8.2024 voimaan tulleista muutoksista tiedotteessamme 30.9.2024: https://www.suomenpankki.fi/fi/tilastot/tilastotiedotteet/rahalaitosten-tase/2024/elokuusta-alkaen-opintolainaa-on-voinut-nostaa-aiempaa-enemman/
[3] Perustuu positiivisen luottotietorekisterin tietoihin ja Suomen Pankin laskelmiin.
[4] Pl. tili- ja korttiluotot.
Avainsanat
Linkit
Suomen Pankki
Suomen Pankki on Suomen rahaviranomainen ja kansallinen keskuspankki. Samalla se on osa eurojärjestelmää, joka vastaa euroalueen maiden rahapolitiikasta ja muista keskuspankkitehtävistä ja hallinnoi maailman toiseksi suurimman valuutan, euron, käyttöä.
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Pankki
Invitation to the media: Bank of Finland’s 4th International Monetary Policy Conference: Monetary Policy in the Shadow of Geopolitical Tensions and Trade Conflicts18.9.2025 10:00:00 EEST | Press invitation
Dear journalist, You are invited to participate the Bank of Finland’s 4th International Monetary Policy Conference: Monetary Policy in the Shadow of Geopolitical Tensions and Trade Conflicts on Tuesday 30 September 2025 at the conference venue Valkoinen sali (Aleksanterinkatu 16 / Katariinankatu 3). Speakers include Governor of the Bank of Finland Olli Rehn, President of the European Central Bank Christine Lagarde and Vice Chair Philip N. Jefferson of the Federal Reserve Board. Kindly find the programme below. Please note that all times listed in the conference schedule are in Finnish local time (UTC+3 EEST). Please register by Thursday 25 September 2025 at 15.00 by using link below: Register here ----- Programme Time: Tuesday, 30 September 2025 Place: Valkoinen sali, address: Aleksanterinkatu 16 / Katariinankatu 3 12.30 Welcome and Introductory Remarks Governor Olli Rehn, Bank of Finland 13.00 Invited keynote speech Vice Chair Philip N. Jefferson, Federal Reserve Board 13.40 Invited k
Inflationen i euroområdet ligger nu kring målet och ekonomin håller ut trots tullturbulensen12.9.2025 11:00:00 EEST | Pressmeddelande
Ekonomin i euroområdet håller ut trots tullturbulensen. Fastän den ekonomiska tillväxten har varit starkare än vad prognoserna visat, är den dock fortfarande dämpad. En positiv nyhet för ekonomin i euroområdet är att de senaste årens höga inflation nu har stävjats.
Euroalueella inflaatio on nyt tavoitteen tuntumassa ja kasvu sinnittelee tullirytinässä12.9.2025 11:00:00 EEST | Tiedote
Euroalueen talous sinnittelee tullirytinässä. Vaikka kasvu on ollut ennustettua parempaa, on se silti yhä kituliasta. Myönteistä euroalueen taloustilanteessa on, että viime vuosien nopea inflaatio on saatu taltutettua.
Euro area inflation currently at around the 2% target and growth holding on amid tariff turmoil12.9.2025 11:00:00 EEST | Press release
The euro area economy is holding on amid the tariff turmoil. Although the economy has grown by more than was forecast, growth is nevertheless still weak. On the more positive side, the high inflation of recent years has been brought back under control.
Eurosystemets penningpolitiska beslut11.9.2025 15:20:05 EEST | Beslut
ECB-rådet beslutar om penningpolitiken i euroområdet. ECB-rådet beslutade idag att hålla de tre styrräntorna oförändrade.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme