Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan vesihuollon yleissuunnitelman laatiminen käynnistyi

Suunnitelman laatimisesta vastaa työryhmä, jossa on mukana edustajia alueen kunnista, kunnallisista vesihuoltolaitoksista, Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan liitoista sekä Etelä-Savon ELY-keskuksesta. Suunnittelutyössä järjestetään kaksi (2) maakunnallista työpajaa, joihin on pyritty osallistamaan maakuntien kaikki vesihuoltolaitokset ja -toimijat. Suunnitelman toteutuksesta vastaa Ramboll Finland Oy.

Suunnitelman tavoitteet

Vesihuollon yleissuunnitelman tavoitteena on toimia tukena kuntien ja vesihuoltolaitosten tarkemmille suunnitelmille ja ratkaisuille. Taustalla vaikuttaa muun muassa kansallisen vesihuoltouudistuksen ohjelma, jonka pyrkimyksenä on kasvattaa vesihuoltoalan sopeutumiskykyä, uudistumista ja tulevien muutosten ennakointia. Suunnitelma edistää myös itäisen ja eteläisen Suomen vesihuoltostrategian 2050 toteutusta.

Alueen vesihuollon nykytila ja kehittämistarpeet selvitettiin syksyllä 2024 valmistuneessa selvitystyössä. Nyt käynnissä oleva työ pohjautuu kyseiseen selvitykseen.

Vesihuollossa riittää yhä tekemistä

Valmiin suunnitelman on tarkoitus esittää konkreettisia suosituksia, jotka vaikuttavat kuntien yhteisen vesihuollon kehittämiseen. Suunnitelma sisältää teknisiä ja organisatorisia suosituksia vesihuoltolaitosten yhteistyön lisäämiseksi ja mahdollisten rakennemuutosten edistämiseksi. Suosituksilla pyritään lisäksi tukemaan maankäytön ja elinkeinojen kehitystä sekä parantamaan asukkaiden ja ympäristön hyvinvointia.

Vesihuoltoa on maakunnissa kehitetty paikallisesti maakuntien isoimpien toimijoiden toimesta. Kymenlaakson maakunnallinen vesihuollon kehittämissuunnitelma on laadittu vuonna 2009 ja Etelä-Karjalan vastaava vuonna 2013. Kuntien vesihuoltosuunnitelmia ja vesihuollon kehittämissuunnitelmia on laadittu eri kunnille vuosien 2009 ja 2024 välisenä aikana. Suurimmaksi osaksi suunnitelmissa mainitut toimenpiteet ovat toteutuneet. 

Vesihuollon toimintaympäristö on kuitenkin muuttunut edellä mainittujen suunnitelmien valmistumisen jälkeen. Samalla vesihuoltoon kohdistuvat vaatimukset ovat lisääntymässä muun muassa yhdyskuntajätevesidirektiivin myötä. Suunnitelmassa tärkeimmiksi nousevat yhdyskunnan veden saannin toimintavarmuus ja jätevesivaikutusten minimointi. Myös normaaliolojen häiriötilanteet sekä poikkeusolojen järjestelyt huomioidaan suunnitelmassa. Entistä tärkeämpää vesihuollossa on tunnistaa ja poistaa alueellisen yhteistyön ja vesilaitosten rakennemuutoksen kehittymisen hidasteita ja esteitä.