Tampereen yliopisto

Väitös: Äidin päihteiden käyttö muovaa varhaislapsuuden kiintymyssuhdetta ja lapsen kehitystä

Jaa

Äidin päihteiden käyttö on merkittävä yhteiskunnallinen ongelma, joka vaikuttaa äitien, lasten ja perheiden hyvinvointiin. Väitöstutkimuksessaan psykologian maisteri Noora Hyysalo tarkasteli, miten äidin päihteiden käyttö muovaa lapsen kiintymyssuhteen kehitystä, äidin hoivakäyttäytymistä ja lapsen kykyä sopeutua haastaviin olosuhteisiin. Tulokset korostavat varhaista vanhemmuuden tukemista ja voimavarakeskeistä lähestymistapaa haavoittuvassa asemassa olevien äitien ja lasten auttamisessa.

Noora Hyysalo.
Noora Hyysalo (Kuva: Johanna Pohjavirta / Studio Dettani)

Psykologian maisteri Noora Hyysalo tutki väitöskirjassaan äidin päihteiden käytön yhteyksiä äitien ja lasten keskinäiseen suhteeseen, äitien hoivakäyttäytymiseen ja lasten kehitykseen. Hyysalo hyödynsi monimenetelmätutkimusta ja tarkasteli alle kouluikäisiä lapsia ja heidän äitejänsä, jotka käyttivät päihteitä. Tutkimuksen aineistossa äidin päihteiden käyttö oli hyvin vaihtelevaa. Monet äidit käyttivät lääkkeitä raskausaikana ja yleistä oli alkoholin, tupakan ja lääkkeiden sekakäyttö. Mukana oli myös opioidikorvaushoitoa saavia äitejä. Raskaus ja lapsen saaminen motivoi osaa äideistä lopettamaan päihteiden käytön.

Äidin ja lapsen vuorovaikutus merkityksellistä lapsen kehityksen kannalta 

Vuorovaikutus varhaislapsuudessa luo pohjan lapsen kiintymyssuhteen kehitykselle, ja äidin päihteiden käyttö linkittyy usein vuorovaikutusongelmiin lapsen kanssa. Hyysalon tutkimuksessa äidin päihteiden käytön ja lapsen kiintymyssuhteen välistä yhteyttä tarkasteltiin tutkimuskirjallisuuden perusteella. Tulosten mukaan äidin päihteiden käyttö raskausaikana ja lapsen syntymän jälkeen on yhteydessä alle kouluikäisen lapsen turvattomaan kiintymyssuhteeseen. 

– Äidin päihteiden käyttö luo usein turvattoman ilmapiirin, jossa lapsi ei saa aikuiselta tarvitsemaansa tukea ja lohtua hädän hetkellä. Tämä voi heijastua lapsen myöhempiin sosiaalisen ja tunne-elämän kehityksen haasteisiin. Tutkimustulos ei kuitenkaan tarkoita syy-seuraus -suhdetta, vaan taustalla vaikuttaa monia tekijöitä, joita emme vielä tunne riittävän hyvin, Hyysalo kuvaa.

Tutkimuksessa pureuduttiin myös vuorovaikutuksen mikrotasolle arvioimalla äidin hoivakäyttäytymistä uudenlaisella videoavusteisella menetelmällä. Menetelmä keskittyy äidin kuulo-, näkö- ja kosketusärsykkeiden ennustettavuuden analysointiin. Hyysalo sovelsi sitä ensimmäistä kertaa äiteihin, jotka käyttävät päihteitä. 

Tutkimuksessa ei havaittu eroja päihteitä käyttävien ja päihteettömien äitien välillä heidän hoivakäyttäytymisensä ennustettavuudessa. Hoivakäyttäytymisen ennustamattomuus oli kuitenkin yhteydessä lapsen heikompaan neurokognitiiviseen kehitykseen varhaislapsuudessa.

– Tutkimuksen perusteella vaikuttaisi siltä, että äidin aistiärsykkeiden ennustettavuus vuorovaikutuksessa rakentaa pohjaa lapsen suotuisalle kognitiiviselle kehitykselle, Hyysalo kertoo.

Lapsen voimavarat tärkeä tunnistaa perheiden tukitoimien suunnittelussa 

Hyysalon tutkimuksessa lapsen näkökulmaa tarkasteltiin lasten leikkitarinoissa kuvaamien selviytymiskeinojen kautta. Lapset, joiden äidit käyttivät päihteitä, kuvasivat sekä myönteisiä että kielteisiä kokemuksia hoivaajalta saatavasta tuesta stressaavissa tilanteissa. Merkityksellistä oli lasten kuvaamat tavat selviytyä itsenäisesti ilman aikuiselta saatavaa apua. 

– Lapset sopeutuvat monenlaisiin ympäristöihin ja kehittävät erilaisia tapoja selviytyä myös hyvin haastavista olosuhteista. Olisikin tärkeä huomioida lasten vahvuudet ja voimavarat tukitoimien räätälöinnissä haavoittuvassa asemassa oleville perheille, Hyysalo summaa.

Väitöstilaisuus perjantaina 3. lokakuuta

Psykologian maisteri Noora Hyysalon psykologian alaan kuuluva väitöskirja Substance Use in Motherhood: Unraveling its role in the mother-child relationship, maternal caregiving behavior, and child adaptation tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa perjantaina 3.10.2025 klo 13. Paikkana on Linna-rakennuksen Väinö Linna -sali (Kalevantie 5, Tampere). Vastaväittäjänä toimii apulaisprofessori Karen Milligan Toronton Metropoliyliopistosta. Kustoksena toimii TtT Minna Sorsa Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnasta.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Noora Hyysalo
noora.hyysalo@tuni.fi

Linkit

Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto

Väitös: Sote-integraatio onnistuu yhteistyötä johtamalla – ei uusilla rakenteilla29.9.2025 13:46:14 EEST | Tiedote

Suomessa puhutaan järjestelmistä ja organisaatiouudistuksista, mutta sote-integraatio kaatuu harvoin rakenteisiin. Useammin on kyse siitä, että toimijoita ohjaavat eri säännöt ja tavoitteet. Väitöstutkimuksessaan TtM Marco Roth osoittaa, että integraatio onnistuu, kun erilaiset ajattelu- ja toimintatavat tehdään näkyviksi ja sovitaan niiden pohjalta yhteiset tavoitteet, vastuut ja mittarit.

TUP-kirjauutuus: Jännittynyt turvallisuusympäristö heijastui vuoden 2024 presidentinvaaleihin25.9.2025 08:53:20 EEST | Tiedote

Presidentinvaalit 2024 -teos analysoi vaalien ehdokasvalintaa ja kampanjointia, median roolia vaaleissa sekä kansalaisten näkemyksiä presidentin asemasta. Samalla kirja tarjoaa uusia avauksia Suomen presidentti-instituution arviointiin, myös kansainvälisestä vertailevasta näkökulmasta. Teoksen luvut nojaavat ensisijaisesti vaalien jälkeen kerättyyn kyselyaineistoon.

Väitös: Pelaamisen motiivit yhdessä psykologisten perustarpeiden turhautumisen kanssa altistavat rahapeliongelmille22.9.2025 12:23:43 EEST | Tiedote

Yhteiskuntatieteiden maisteri Heli Hagfors tutki väitöskirjassaan rahapelaamisen motiiveja ja sitä, miten psykologisten perustarpeiden täyttymättä jääminen liittyy rahapeliongelmiin suomalaisessa aikuisväestössä. Tutkimuksen mukaan erityisesti rahan voittamisen tavoittelu sekä pyrkimys paeta ikäviä tunteita ja ajatuksia ennustivat rahapeliongelmia. Yhteys oli erityisen vahva silloin, kun pelaamiseen taustalla oli kokemus siitä, että psykologiset perustarpeet – tarve kokea omaehtoisuutta, kykenevyyttä ja yhteisöllisyyttä – eivät toteudu elämässä.

Väitös: Ilmastonmuutos lamaannuttaa poliittisen hallinnan keinot ja tulevaisuuden22.9.2025 09:11:03 EEST | Tiedote

Väitöstutkimuksessaan VTM Tapio Reinekoski tutki, miten suomalaiset kaupungit hallitsevat ilmastokriisin tulevaisuutta. Ilmastonmuutos pakottaa poliittiset organisaatiot perusteelliseen muutokseen, jossa niiden tarkoitus, tehtävät ja relevanssi joutuvat koetukselle. Silti murrokseen varaudutaan pikemmin suojaamalla nykyisiä hallinnollisia prosesseja kuin uudistamalla niitä. Tutkimus kuvaa, miten pelkkä tieto tulevista ilmastokriiseistä ja niiden edellyttämistä toimista ei onnistu muuttamaan totuttuja politiikan teon malleja.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye