Museo kuuluu kunnan strategiseen kehittämiseen

Museot kuuluvat vahvasti kunnan strategiseen kehittämiseen. Museoliiton tuoreessa Museobarometri-kyselyssä  53 prosenttia museonjohtajista kertoo, että museo on mukana kunnan nykyisessä strategiassa. Cuporen kuntien kulttuuritoiminnan arvioinnissa valtaosa, 76 prosenttia vastaajista, arvioi että kunta edistää kulttuuriperintöä hyvin. Arvioinnissa kulttuuriperintöön kytkeytyy olennaisesti paikallisen identiteetin tukeminen ja kehittäminen.

Museoliitto kehottaa ottamaan museot mukaan uusiin kuntastrategioihin ja niiden toimeenpanoon.

”Kunnat rakentavat parhaillaan tulevaisuutta. Nyt tarvitaan päätöksiä, joissa ymmärretään museoiden monet mahdollisuudet. Museot ovat kunnille merkittäviä investointeja, jotka palautuvat taloudellisina, sosiaalisina ja kulttuurisina hyötyinä. Siksi museo kannattaa nostaa kehittämisen keskiöön”, sanoo Museoliiton toimitusjohtaja Petra Havu.

Kolme hyvää syytä ottaa museot mukaan kuntastrategiaan

Museo kannattaa kunnalle -esite  kertoo tiiviisti ja käytännön esimerkkien kautta, kuinka museot lisäävät kunnassa elinvoimaa ja hyvinvointia sekä palvelevat lapsia ja nuoria.

1. Museo luo elinvoimaa

Museot houkuttelevat vuosittain yli 8 miljoonaa kävijää, joiden kulutus paikkakunnilla on arviolta jopa 540 miljoonaa euroa. Museot vetävät alueelle matkailijoita ja vahvistavat paikallista identiteettiä. Esimerkiksi Turun kaupunkistrategiassa museo on nostettu yhdeksi elinvoimatekijäksi matkailu- ja kulttuurikaupungin rakentamisessa. Mänttä-Vilppulassa Serlachius-museokohteet ovat olennaisia Taidekaupungin brändille.

2. Hyvinvointia museosta

95 % suomalaisista kokee taiteen ja kulttuurin parantavan hyvinvointia. Museokäynnillä on hyvinvointiin laaja-alaisia vaikutuksia, jotka kestävät keskimäärin vuorokauden ajan. Museot tukevat osallisuutta, yhteisöllisyyttä ja resilienssiä, joten niiden paikka on kunnallisissa kulttuurihyvinvointisuunnitelmissa sekä hyvinvointikertomuksissa. Esimerkiksi Lahdessa museoiden toiminta raportoidaan osana kaupungin hyvinvointikertomusta ja Riihimäellä museot toteuttavat paikallista kulttuurihyvinvointisuunnitelmaa yhdessä kunnan ja kolmannen sektorin kanssa.

3. Lasten ja nuorten museo

Museot järjestävät vuosittain yli 5 000 työpajaa lapsille ja nuorille. Vuonna 2023 museoissa vieraili yli 600 000 koululaista ja opiskelijaa. 78 prosenttia museoista tarjoaa ilmaisen sisäänpääsyn lapsille ja nuorille. Helsingissä Kulttuurin kummilapset -toiminnassa kaikki vuonna 2023 syntyneet lapset kutsuttiin mukaan museoiden tapahtumiin. Torniossa Aineen taidemuseo on ollut mukana laatimassa lasten ja nuorten hyvinvointi- ja turvallisuusohjelmaa sekä tuottamassa palveluita yhdessä kuntatoimijoiden ja kolmannen sektorin kanssa.