Jyväskylän yliopisto

Metsien monipuolinen hoito edistää biologisen monimuotoisuuden säilyttämistä

Jaa

Kansainvälinen tutkimusryhmä on selvittänyt eurooppalaisten pyökkimetsien biologisen monimuotoisuuden säilymistä hyödyntämällä empiiristä tietoa ja virtuaalisia metsämaisemia. Tulokset osoittavat, että biologinen monimuotoisuus on mahdollista säilyttää, vaikka osa metsäalueesta käytettäisiin tehokkaaseen puuntuotantoon, jos maisemaan jätetään riittävästi myös hoitamattomia alueita. Tietyn osuuden varaaminen puuntuotantoon ei siis vaaranna koko metsäekosysteemin monimuotoisuutta, kun metsänhoito suunnitellaan huolellisesti.

Laajasti hoidettu pyökkimetsä Saksassa. Kuva: Steffi Heinrichs.
Laajasti hoidettu pyökkimetsä Saksassa. Kuva: Steffi Heinrichs.

Metsätalouden tehostaminen uhkaa metsien biologista monimuotoisuutta. Metsiä voidaan kuitenkin hoitaa monin eri keinoin, mutta eri menetelmien yhdistelmien vaikutuksia ei tunneta vielä kovin hyvin. Göttingenin yliopiston ja Jyväskylän yliopiston johtama kansainvälinen tutkimusryhmä selvitti, miten Triad-metsänhoito voi tukea biologisen monimuotoisuuden säilyttämistä eurooppalaisissa pyökkimetsissä. Triad-metsänhoidossa metsäalueet luokitellaan eri kategorioihin: intensiivisesti hoidetut metsät (avohakkuu eli kaikkien tai lähes kaikkien puiden korju), hoitamattomat alueet (ei puun korjuuta viime vuosina) ja laajasti hoidetut metsät (osittainen puun korjuu ilman avohakkuita, kotoperäiset puulajit vallitsevia). 

- Triad-metsänhoito tarkoittaa metsän vyöhykkeistämistä, jossa metsäalueet jaetaan metsänhoidon intensiteetin suhteen eri vyöhykkeisiin. Triad pyrkii tasapainottamaan metsämaisemassa taloudelliset ja ekologiset toiminnot yhdistämällä intensiivisesti ja laajasti hoidettavia sekä hoitamatta jätettäviä alueita, olettaen että laajasti hoidettu metsä tukee biodiversiteettiä enemmän kuin intensiivisesti hoidettu, selventää tutkimukseen osallistunut yliopistotutkija Rémi Duflot Jyväskylän yliopistolta.  

Virtuaalimaisemien avulla tutkittiin metsien monimuotoisuutta 

Tutkijat tarkastelivat kolmen eri vyöhykkeen eri suhteiden käytön vaikutuksia maiseman monimuotoisuuteen useiden lajiryhmien osalta, kuten lintujen, kovakuoriaisten, kasvien jäkälien ja sienten. Tietoja kerättiin yhdeksästä kohteesta Ranskassa, Saksassa, Italiassa ja Tšekissä. 

- Menetelmämme omaperäisyys oli siinä, että kehitimme tietokoneanalyysin avulla ”virtuaalisia” maisemia, joissa dataa voitiin uudelleen analysoida. Sen avulla pystyimme luomaan maisemia, joissa oli vaihtelevia osuuksia laajasti ja intensiivisesti hoidettuja sekä hoitamatta jätettäviä metsiä, ja tutkimaan kaikkia mahdollisuuksia, kertoo tutkija Peter Schall Göttingenin yliopistosta. 

Hoitamattomat metsät ja metsien heterogeenisyys tukee luonnon biodiversiteettiä 

Tutkijat havaitsivat, että lajien monimuotoisuus oli suurinta maisemissa, jotka koostuivat 60 prosentista hoitamattomista ja 40 prosentista intensiivisesti hoidetuista metsistä. Monimuotoisuus oli pienintä puhtaasti intensiivisesti hoidetuissa maisemissa, mutta laajamittaisesti hoidetut metsät eivät juurikaan edistäneet lajien runsautta. Puun kysynnän kasvun vuoksi olisi kuitenkin epärealistista, että Euroopassa olisi 60 prosenttia hoitamattomia metsiä, minkä vuoksi tutkijat ehdottavat keskittymistä laajamittaiseen hoitoon.  

- Euroopan metsien biologisen monimuotoisuuden säilyttämiseksi suosittelemme lisäämään hoitamattomien metsien osuutta ja edistämään metsien heterogeenisyyttä laajamittaisessa hoidossa esimerkiksi luomalla mosaiikkimainen, latvuspeittävyydeltään avointen ja suljettujen metsäalueiden verkosto sekä säilyttämällä metsissä suuret vanhat puut ja kuollut puuaines, selittää Duflot. 

Tulokset julkaistiin PNAS-lehdessä. Tutkimusta rahoittivat EU:n puiteohjelma Horisontti 2020 COST-ohjelma, Saksan tutkimusrahasto (DFG) ja Koneen säätiö. 

Artikkelin tiedot: 

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Yliopistotutkija Rémi Duflot, Jyväskylän yliopisto, remi.r.duflot@jyu.fi
www.remiduflot.com/

Kuvat

Laajasti hoidettu pyökkimetsä Saksassa. Kuva: Steffi Heinrichs.
Laajasti hoidettu pyökkimetsä Saksassa. Kuva: Steffi Heinrichs.
Lataa

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto

Väitös: Tutkimus tarjoaa keinoja purojen ja lähteiden tehokkaampaan suojeluun (Saari)12.1.2026 09:00:00 EET | Tiedote

Suomen metsissä sijaitsevat purot ja lähteet ovat monimuotoisuuden kannalta erityisen arvokkaita elinympäristöjä, mutta niiden suojelu on monin paikoin puutteellista. Tuore Jyväskylän yliopiston väitöskirja tarkastelee, miten Suomen metsälain muutokset, kartoituskäytännöt ja metsänkäsittely vaikuttavat näiden pienvesien tunnistamiseen, suojeluun ja ekologiseen tilaan.

Väitös: Euroopan keskuspankki suhtautui viestinnässään selvästi vakavammin inflaation ylityksiin tavoitetasosta kuin alituksiin7.1.2026 11:16:58 EET | Tiedote

KTM Joni Heikkinen tutki Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun taloustieteen väitöskirjassaan kotitalouksien odotuksia sekä viestinnän merkitystä makrotaloudessa. Väitöskirjan keskeinen tulos koskee Euroopan keskuspankin rahapoliittista viestintää, jonka mukaan EKP:n suhtautuminen inflaation poikkeamiin oli epäsymmetristä vanhan rahapoliittisen strategian aikana vuosina 1999–2021. Tuolloin inflaation ylityksiin hintavakaustavoitteesta suhtauduttiin selvästi vakavammin kuin sen alituksiin. Lisäksi väitöskirja osoittaa, että median sävy on yhteydessä inflaatio-odotuksiin eri väestöryhmissä, ja että verkkohakudata tarjoaa lisäinformaatiota lyhyen aikavälin talouskehityksen ennakointiin.

Ensimmäisen luokan opettajat hyötyivät kaksivuotisen esiopetuksen kokeilun digitaalisesta arviointipalautteesta5.1.2026 08:30:00 EET | Tiedote

Jyväskylän yliopiston sekä Turun yliopiston tutkijat ovat selvittäneet opettajien ja rehtoreiden näkemyksiä heille toimitetusta kaksivuotisen esiopetuksen kokeilun digitaalisesta oppilaspalautteesta. Arviointipalaute sisälsi tietoa kokeiluun osallistuneiden oppilaiden luku- ja laskutaidosta sekä sosioemotionaalisista taidoista ensimmäisellä luokalla. Tulokset esitettiin oppilas- ja luokkatasoisesti suhteessa koko ikäluokkaan. Erityisesti uransa alkuvaiheessa olevat opettajat ja rehtorit hyötyivät saamastaan arviointipalautteesta. Lisäksi selvitettiin, missä määrin rehtorit hyödyntävät koulukohtaista koostetietoa tietojohtamisen tukena. Rehtoreiden tiedolla johtamisen käytännöissä olisi raportin mukaan vielä kehitettävää.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye