Metsien monipuolinen hoito edistää biologisen monimuotoisuuden säilyttämistä
1.10.2025 07:05:00 EEST | Jyväskylän yliopisto | Tiedote
Kansainvälinen tutkimusryhmä on selvittänyt eurooppalaisten pyökkimetsien biologisen monimuotoisuuden säilymistä hyödyntämällä empiiristä tietoa ja virtuaalisia metsämaisemia. Tulokset osoittavat, että biologinen monimuotoisuus on mahdollista säilyttää, vaikka osa metsäalueesta käytettäisiin tehokkaaseen puuntuotantoon, jos maisemaan jätetään riittävästi myös hoitamattomia alueita. Tietyn osuuden varaaminen puuntuotantoon ei siis vaaranna koko metsäekosysteemin monimuotoisuutta, kun metsänhoito suunnitellaan huolellisesti.
Metsätalouden tehostaminen uhkaa metsien biologista monimuotoisuutta. Metsiä voidaan kuitenkin hoitaa monin eri keinoin, mutta eri menetelmien yhdistelmien vaikutuksia ei tunneta vielä kovin hyvin. Göttingenin yliopiston ja Jyväskylän yliopiston johtama kansainvälinen tutkimusryhmä selvitti, miten Triad-metsänhoito voi tukea biologisen monimuotoisuuden säilyttämistä eurooppalaisissa pyökkimetsissä. Triad-metsänhoidossa metsäalueet luokitellaan eri kategorioihin: intensiivisesti hoidetut metsät (avohakkuu eli kaikkien tai lähes kaikkien puiden korju), hoitamattomat alueet (ei puun korjuuta viime vuosina) ja laajasti hoidetut metsät (osittainen puun korjuu ilman avohakkuita, kotoperäiset puulajit vallitsevia).
- Triad-metsänhoito tarkoittaa metsän vyöhykkeistämistä, jossa metsäalueet jaetaan metsänhoidon intensiteetin suhteen eri vyöhykkeisiin. Triad pyrkii tasapainottamaan metsämaisemassa taloudelliset ja ekologiset toiminnot yhdistämällä intensiivisesti ja laajasti hoidettavia sekä hoitamatta jätettäviä alueita, olettaen että laajasti hoidettu metsä tukee biodiversiteettiä enemmän kuin intensiivisesti hoidettu, selventää tutkimukseen osallistunut yliopistotutkija Rémi Duflot Jyväskylän yliopistolta.
Virtuaalimaisemien avulla tutkittiin metsien monimuotoisuutta
Tutkijat tarkastelivat kolmen eri vyöhykkeen eri suhteiden käytön vaikutuksia maiseman monimuotoisuuteen useiden lajiryhmien osalta, kuten lintujen, kovakuoriaisten, kasvien jäkälien ja sienten. Tietoja kerättiin yhdeksästä kohteesta Ranskassa, Saksassa, Italiassa ja Tšekissä.
- Menetelmämme omaperäisyys oli siinä, että kehitimme tietokoneanalyysin avulla ”virtuaalisia” maisemia, joissa dataa voitiin uudelleen analysoida. Sen avulla pystyimme luomaan maisemia, joissa oli vaihtelevia osuuksia laajasti ja intensiivisesti hoidettuja sekä hoitamatta jätettäviä metsiä, ja tutkimaan kaikkia mahdollisuuksia, kertoo tutkija Peter Schall Göttingenin yliopistosta.
Hoitamattomat metsät ja metsien heterogeenisyys tukee luonnon biodiversiteettiä
Tutkijat havaitsivat, että lajien monimuotoisuus oli suurinta maisemissa, jotka koostuivat 60 prosentista hoitamattomista ja 40 prosentista intensiivisesti hoidetuista metsistä. Monimuotoisuus oli pienintä puhtaasti intensiivisesti hoidetuissa maisemissa, mutta laajamittaisesti hoidetut metsät eivät juurikaan edistäneet lajien runsautta. Puun kysynnän kasvun vuoksi olisi kuitenkin epärealistista, että Euroopassa olisi 60 prosenttia hoitamattomia metsiä, minkä vuoksi tutkijat ehdottavat keskittymistä laajamittaiseen hoitoon.
- Euroopan metsien biologisen monimuotoisuuden säilyttämiseksi suosittelemme lisäämään hoitamattomien metsien osuutta ja edistämään metsien heterogeenisyyttä laajamittaisessa hoidossa esimerkiksi luomalla mosaiikkimainen, latvuspeittävyydeltään avointen ja suljettujen metsäalueiden verkosto sekä säilyttämällä metsissä suuret vanhat puut ja kuollut puuaines, selittää Duflot.
Tulokset julkaistiin PNAS-lehdessä. Tutkimusta rahoittivat EU:n puiteohjelma Horisontti 2020 COST-ohjelma, Saksan tutkimusrahasto (DFG) ja Koneen säätiö.
Artikkelin tiedot:
- Duflot et al “Sustainable forest planning: assessing biodiversity effects of Triad zoning based on empirical data and virtual landscapes,” Proceedings of the National Academy of Sciences (PNAS) (2025).
- DOI numero: https://doi.org/10.1073/pnas.2512683122
- Linkki artikkeliin: https://www.pnas.org/doi/10.1073/pnas.2512683122
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Yliopistotutkija Rémi Duflot, Jyväskylän yliopisto, remi.r.duflot@jyu.fi
www.remiduflot.com/
Kuvat
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Kriittiset mineraalit, kiertotalous ja vihreä siirtymä – osallistu mukaan FinnMateria 2026 -tapahtumaan28.10.2026 07:05:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopisto on näkyvästi mukana FinnMateria 2026 -tapahtumassa, jossa keskustellaan materiaalien kestävästä käytöstä, kriittisistä raaka-aineista ja kiertotalouden tulevaisuudesta. Tapahtumassa yliopiston koordinoima Kiertotalouden osaamiskeskittymä tuo esiin ajankohtaista tutkimus- ja kehittämistoimintaa. Myös kansainvälinen seminaari kokoaa yhteen kriittisten mineraalien kierrätyksen ja talteenoton asiantuntijoita.
Kirjajulkaisu: Suomi voi nousta tekoälyn edelläkävijäksi terveydenhuollossa, arvioi uusi kirja28.10.2026 07:00:00 EET | Tiedote
Tekoäly voi auttaa tunnistamaan terveysriskejä aiempaa varhemmin, tehostaa ammattilaisten työtä ja parantaa palvelujen vaikuttavuutta, sanovat Martti Lehto ja Pekka Neittaanmäki uudessa kirjassaan. Teos tarkastelee laajasti digitalisaation, tekoälyn ja uusien teknologioiden vaikutuksia suomalaiseen sosiaali- ja terveydenhuoltoon.
Mediakutsu: Taskukokoinen sydäniskuri tuo henkeä pelastavan teknologian arkeen – toimiva laite esitellään Jyväskylän yliopistossa26.10.2026 09:00:00 EET | Tiedote
Taskukokoinen sydäniskuri voidaan ottaa käyttöön jo sydänkohtauksen oireiden ilmetessä. Jyväskylän yliopiston ja yhdysvaltalaisen USAMedical Electronix -yrityksen kehittämä laite analysoi sydämen rytmin ja antaa tarvittaessa hengen pelastavan sähköiskun automaattisesti. Esituotantosarjan laite esitellään Jyväskylän yliopistossa järjestettävässä mediatilaisuudessa 12. marraskuuta 2026.
Uusi professori Virpi-Liisa Kykyri tutkii, miten vuorovaikutus voi tukea hyvinvointia ja muutosta22.10.2026 08:46:28 EEST | Tiedote
Psykoterapian onnistumisessa ei ole kyse vain käytetyistä menetelmistä. Onnistumisen kannalta olennaista on myös se, mitä psykoterapeutin ja asiakkaan väillä tapahtuu. Jyväskylän yliopiston uusi psykologian professori Virpi-Liisa Kykyri tutkii, miten vuorovaikutus rakentuu terapiassa ja miten se voi tukea ihmisen hyvinvointia, osallisuutta sekä psykologista muutosta.
Tarve alanvaihtoon lähtee harvoin pelkästään työstä – taustalla usein halu sovittaa työ paremmin muuhun elämään21.10.2026 12:00:00 EEST | Tiedote
Kasvatustieteiden maisteri Leena Ikonen tutkii väitöskirjassaan alanvaihtamista ja siihen johtavia syitä. Tutkimus osoittaa, että alanvaihto liittyy usein laajempiin muutoksiin elämässä, kuten hyvinvointiin, arvoihin tai elämäntilanteeseen. Samalla muuttuvat myös käsitykset työstä, omista tavoitteista ja hyvästä elämästä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme