Ensihoidon työturvallisuutta parannetaan ajokoulutuksella

Työsuojelupäällikkö Anitta Mäkikyrö sai idean koulutuksen järjestämisestä Vaasassa tammikuussa sattuneen ambulanssin kolarin jälkeen. Mitä työsuojelu voisi tehdä, jotta ensihoitajien työturvallisuus paranisi?

– Työsuojelupäällikkö kysyi, lähtisinkö kehittämään ideaa. Otin yhteyttä Liikenneturvaan ja jo maaliskuussa pidimme palaverin yhdessä ensihoitopäällikkö Tom Smedlundin ja Liikenneturvan yhteyspäällikön Niklas Gullforsin kanssa, työsuojeluvaltuutettu Jarmo Hällmark kertoo.

Ensihoitajien tarpeita kuunneltiin

– Tämä on minulle henkilökohtaisesti ensimmäinen kerta, kun olen järjestämässä vastaavaa koulutusta. Suunnittelimme sisällön ensihoitajilta saatujen ennakkotietojen pohjalta eli heidän tarpeitaan on kuunneltu, Niklas Gullfors Liikenneturvasta sanoo.

Koulutuksen teoriaosuudessa on puhuttu yleisten liikenneturvallisuuden teemojen lisäksi muun muassa ennakoivasta ajotavasta, taustatekijöiden vaikutuksesta ajokäyttäytymiseen sekä tieliikennelain pykälistä, jotka koskevat nimenomaan ensihoitoa. Kouluttajaksi on saatu naapurihyvinvointialueelta ajoneuvokouluttaja Teemu Pajukoski, jolle ensihoidon arki on tuttua.

– Palaute jo koulutuksen käyneiltä on ollut erittäin positiivista. Olen todella iloinen, että koulutusvarat järjestyivät ja saimme tämän onnistumaan. Olen kaivannut tällaista ennaltaehkäisevää toimintaa, jolla on iso merkitys työturvallisuudelle, Hällmark sanoo.

Käytännön ajoharjoitteluosuudessa ensihoitajat pääsivät kokeilemaan esimerkiksi sitä, miten ambulanssi pysähtyy ja kääntyy liukkaalla tiellä.

– Ambulanssi on lähes neljän tonnin painoinen ajoneuvo, joka takavetoisena on vaikea käsitellä etenkin liukkaalla kelillä hälytysajossa, Gullfors huomauttaa.

Vakavia kolareita harvoin

Ensihoitopäällikkö Tom Smedlund kertoo, että ambulansseille sattuu vuosittain eniten pienehköjä kolareita, joissa ei ole muita osallisia. Näitä sattuu piha-alueilla tai julkisilla alueilla. Syynä voivat olla esimerkiksi piha-alueen ahtaus, esteet, istutukset, pimeys tai talvinen sää. Nämä johtavat ambulanssin kosmeettisiin vaurioihin, lommoihin ja rikkoutuneisiin osiin.

– Suurempia ja vakavampia onnettomuuksia tapahtuu harvemmin kuin vuosittain. Nämä ovat esimerkiksi hälytysajossa taajama-alueen risteyskolarit ja hirvi- tai peurakolarit maantiellä. Varsinkin peurakolareita esiintyy eteläisellä alueellamme, Smedlund sanoo.

Ajokoulutus tässä laajuudessa ja kaikkia velvoittavana on ensihoidossa uusi täydennyskoulutus.

– Ensihoitajille on aikaisemmin järjestetty omasta toimesta teoreettista koulutusta liikenneturvallisuudesta ja hälytysajosta sekä suppeampaa ajoneuvon käsittelyä piha-alueella. Osa ensihoitajista on saanut kuljettajakoulutuksen pelastusopistolla. Ensihoitajalta vaaditaan vähintään C1-luokan ajokortti, Smedlund sanoo.