Uusi alueellinen koulutus auttaa ammattilaisia tunnistamaan lasten ja nuorten kokema väkivalta

Kouluterveyskyselyn (2019–2025) valossa Varsinais-Suomessa fyysisen väkivallan kokemukset ovat vähentyneet koronapandemian aiheuttaman piikin jälkeen, mutta esimerkiksi ammattioppilaisten oppilaat (6 %) kokevat koko maan keskiarvoa (5 %) enemmän fyysistä väkivaltaa kodeissa.

Nuorten seksuaaliväkivallan kokemukset ovat entisestään lisääntyneet kaikissa ikäryhmissä, erityisesti ammattioppilaitosten opiskelijoilla. Tuoreen kouluterveyskyselyn mukaan Varsinais-Suomessa peräti 17 % ammattioppilaitoksissa opiskelevista tytöistä (koko maa 14 %) on kokenut seksuaaliväkivaltaa. Poikien kohdalla Varsinais-Suomi ei erotu koko maan keskiarvosta (5 %).

Henkinen väkivalta on kaikkein yleisintä ja siihen tulisi puuttua ajoissa: tiedetään, että lapsuudessa koettu henkinen väkivalta ennustaa psyykkistä pahoinvointia yhtä vahvasti tai jopa vahvemmin kuin seksuaalinen ja fyysinen väkivalta.

Väkivalta tai sen uhka saattaa ilmetä lapsilla ja nuorilla haasteellisena käytöksenä, kuten rikollisena oireiluna. Varsinais-Suomessa yhä useampi syyllistyy rikokseen, ja alle 15- ja 15–17-vuotiaiden osalta se on myös yleisempää muuhun maahan verrattuna.

Koska väkivalta on usein ylisukupolvista, apua pitäisi tarjota kaikille osapuolille: väkivaltaa kokeneille, mutta myös sen tekijöille.

Harva lapsi ja nuori kertoo väkivallan kokemuksistaan

Vain vähemmistö kertoo kokemuksistaan ulkopuolisille. Tutkimusten mukaan alaikäisen saama apu riippuu usein siitä, osaako ammattilainen tunnistaa väkivallan ja toimia tilanteessa oikein.

– Väkivallan eri muotojen tunnistaminen ja selvittäminen voi olla vaikeaa. Olemme tunnistaneet tarpeen tukea lasten ja nuorten kanssa työskenteleviä ammattilaisia koulutuksella, sanoo erityisasiantuntija Sirkku Opacic Varhan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen yksiköstä.

Varhassa pilotoitiin kevään aikana koulutuskokonaisuus, jossa ammattilaiset saivat ensin verkkokoulutuksessa teoriaosaamista väkivallan tunnistamiseen, minkä jälkeen he osallistuvat Hei mul ois yks juttu -koulutukseen. Kokonaisuuteen kuuluvat myös konkreettiset toimintaohjeet.

Koulutuskokonaisuus ohjeineen on kehitetty moniammatillisena yhteistyönä, jossa on ollut Varhan asiantuntijoiden lisäksi mukana mm. Lounais-Suomen poliisi, Rikosuhripäivystys ja Turun ensi- ja turvakoti. Pilotissa oli mukana kymmenen kuntaa: Kaarina, Raisio, Salo, Turku, Loimaa, Pöytyä, Sauvo, Marttila, Nousiainen ja Paimio.

Kaarinaan Varhan koulutuskutsu tuli sopivalla hetkellä

– Olimme Kaarinassa olleet huolissamme nuorten turvallisuustilanteesta yleisesti ja kouluterveyskyselyn pohjalta lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen kirjattiin kaupungin tämän vuoden tavoitteisiin. Koimme, että tämä oli selkeä ja konkreettinen yhteistyöehdotus Varhalta kuntien suuntaan. Asiana tämä vaatii ehdottomasti kuntien ja Varhan yhteistyötä, sanoo Kaarinan hyvinvoinnin edistämisen päällikkö Hanna Inkeroinen.

Peräti 110 ammattilaista Kaarinan varhaiskasvatuksesta, kouluista ja oppilaitoksista, nuorisopalveluista sekä kulttuuri- ja kirjastopalveluista osallistui koulutuspilottiin. Kaikkiaan koulutuskokonaisuuden pilottiin otti osaa 470 varsinaissuomalaista ammattilaista. Heistä 73 % koki saaneensa lisää oppia väkivallan tunnistamiseen ja siihen puuttumiseen.

Jatkossa koulutusta tullaan tarjoamaan vuosittain ja myös ruotsinkielisenä. Tavoitteena on jalkauttaa se kaikkiin Varhan alueen kuntiin. Kaarinassa jalkauttaminen käynnistyi jo pilotin pohjalta: siellä on tehty jatkosuunnitelmia, joilla pyritään varmistamaan uusienkin työntekijöiden väkivaltaosaaminen tiivistetyllä koulutuspaketilla ja lisäksi vanhemmille ja urheiluseuroille ollaan järjestämässä omia tilaisuuksia.

– Väkivallan ehkäisyn on Varhan, kuntien, järjestöjen ja viranomaisten yhteistä työtä. Lohdullista on, että väkivallan kokemuksista voi selvitä ja koskaan ei ole liian myöhästä hakea apua omaan väkivaltaiseen käytökseen, Opacic summaa.

Kansainvälistä väkivallattomuuden päivää vietetään 2.10.2025.