Lapsityövoima on lähes puolittunut 25 vuodessa, mutta suklaassa ongelma on edelleen valtava

Lapsityöntekijöiden määrä on lähes puolittunut 2000-luvun alun 246 miljoonasta nykyiseen 138 miljoonaan muun muassa koulutuksen, peruspalvelujen ja lainsäädännön vahvistumisen ansiota. Olemme silti kaukana YK:n jäsenvaltioiden kymmenen vuotta sitten hyväksymästä Agenda30-tavoitteesta lopettaa lapsityö kaikissa muodoissaan vuoteen 2025 mennessä.   

Tietyillä toimialoilla lapsityövoimasta on ollut erityisen vaikea päästä eroon. Maailman ja Suomen kuluttamasta kaakaosta valtaosa tuotetaan Länsi-Afrikassa. Suurimmissa tuottajamaissa Ghanassa ja Norsunluurannikolla jopa kolmasosa työvoimasta on lapsia.  

Suomalaiset eivät lapsityövoimaa hyväksy, mutta eivät myöskään tiedä ongelmasta. Reilu kauppa ry:n syyskuussa teettämän tutkimuksen mukaan lähes kolmannes suomalaisista (32 %) ei tiedä ollenkaan lapsityövoiman käytöstä kaakaoviljelmillä. 39 % tietää ongelmasta, mutta ei sen laajuudesta.  

Tutkimuksen mukaan valtaosa suomalaisista (73 %) kokee, että suklaa- ja kaakaotuotteiden valmistajilla on päävastuu huolehtia, ettei Suomessa kuluteta lapsityövoimalla tuotettuja tuotteita. Seuraavaksi suurimman vastuun kantavat lainsäätäjät ja viranomaiset, ja kolmanneksi eniten vastuussa ovat tuotteita myyvät yritykset, kuten kaupat ja kahvilat. 

87 % on sitä mieltä, että yritysten tulee avoimesti kertoa, miten ne huolehtivat, ettei niiden suklaassa ole käytetty lapsityövoimaa. 71 % vaihtaisi jopa lempisuklaansa toiseen brändiin, jos tietäisi siinä käytetyn lapsityötä.  

Lapsityön kitkemisessä tulisi keskittyä köyhyyden poistamiseen 

Yrityksillä on velvollisuus selvittää haitalliset ihmisoikeusvaikutukset toimitusketjuissaan ja tehdä toimia niiden ehkäisemiseksi, lieventämiseksi ja korjaamiseksi. Monet suklaayritykset ovat luoneet lapsityön vähentämiseksi vaatimuksia, joiden noudattamista ne edellyttävät toimittajilta.  

Tilanteessa, jossa viljelijöillä ei ole varaa palkata aikuisia työntekijöitä tai lähettää lapsiaan kouluun, yksipuoliset vaatimukset eivät useinkaan auta.  

– Lapsityövoiman käyttö on monisyinen, rakenteellinen ongelma, jonka poistamiseen tarvitaan koko toimitusketjun ja viranomaisten yhteistyötä, eikä siihen ole yhtä kaiken kattavaa ratkaisua. Tehokkain tapa ehkäistä lapsityötä on kuitenkin köyhyyden poistaminen, eikä siitä voi kääntää katsetta, jos aidosti haluaa lapset kaakaoviljelmiltä kouluihin, sanoo Reilu kauppa ry:n toiminnanjohtaja Janne Sivonen. 

Vuonna 2024 OECD julkaisi yrityksille ohjeistuksen, joka koskee elämiseen riittäviä ansioita. Reilu kauppa on julkaissut myös länsiafrikkalaiselle kaakaolle elämiseen riittävät viitehinnat, joita maksamalla yritykset voivat huolehtia viljelijäperheiden toimeentulosta. Vaikka kaakaon – ja sitä kautta myös viljelijöiden saama – hinta on ollut viime aikoina nousussa, vain harva yritys huolehtii, että viljelijä saa sadostaan elämiseen riittävän hinnan.  

– Kaakaossa on valtava potentiaali, sillä se on esimerkiksi Norsunluurannikon toiseksi tärkein vientituote. Paremmin kauppaehdoin suklaa ja kaakao voisivat tuoda miljoonille viljelijöille toimeentulon ja sitä kautta paremman tulevaisuuden myös lapsille, Sivonen sanoo. 

Haastattelupyynnöt  

toiminnanjohtaja Janne Sivoselle ja  

vastuullisuusjohtaja Josetta Nousjoelle 

viestinnän asiantuntija Meri Savosen kautta: meri.savonen@fairtrade.fi, p. 045 643 2032 

Taustatietoa 

Lapsityövoima: Lapsityöllä tarkoitetaan työtä, joka on vaarallista lapsen terveydelle ja kehitykselle, jossa työtunnit ovat liiallisia tai joka yksinkertaisesti on liian nuoren lapsen suorittamaa. Yleensä se estää mahdollisuuden leikkiin ja koulunkäyntiin. Kaakaoviljelmillä lapset joutuvat usein suihkuttamaan kasvimyrkkyjä ilman suojavarusteita ja kantamaan raskaita kuormia. Työpäivät voivat olla todella pitkiä ja sääolosuhteet äärimmäisiä. 

Reilu kauppa ja lapsityövoima: Reilun kaupan tuotteiden tuotannossa alle 15-vuotiaita ei saa ottaa viljelmille töihin, ja 15–18-vuotiaiden työnteko ei saa vaarantaa koulunkäyntiä tai kehitystä. Viljelijöiden turvana on myös Reilun kaupan takuuhinta, joka suojaa toimentuloa markkinahintojen laskiessa, sekä erillinen Reilun kaupan lisä, joka maksetaan tuottajayhteisölle ostohinnan päälle. Suomen Reilu kauppa ry:llä on useita lastensuojeluhankkeita Länsi-Afrikassa. 

Suklaayritysten vastuullisuusvertailu: Arvostettu, akateeminen Chocolate Scorecard rankkaa suklaayritykset vastuullisuudessa vuosittain. Tuoreimman selvityksen kärjessä ovat Reilu kauppa ry:n hakekumppanit hollantilainen Tony’s Chocolonely ja sveitsiläinen Halba. Chocolate Scorecardin etusivulla on havainnollinen graafi vertailusta.  
 
Elämiseen riittävät ansiot: Vuonna 2024 OECD julkaisi yrityksille kattavan ohjeistuksen, joka koskee elämiseen riittäviä palkkoja ja ansioita esimerkiksi maataloustuotteiden tuotannossa. Reilu kauppa on julkaissut elämiseen riittävät viitehinnat monille eri raaka-aineille. Tulotason määrittelemisessä tarkastellaan elinkustannusten paikallisia hintoja sekä esimerkiksi Maailman terveysjärjestön suosituksia. Laskelmissa huomioidaan keskimääräinen perhekoko ja aikuisten ansiotyö.  

Kuluttajatutkimuksen päätulokset  

• Lähes kolmannes suomalaisista (32 %) ei tiedä lapsityövoiman käytöstä kaakaoviljelmillä ja 39 % tietää asiasta, mutta ei sen laajuudesta.  

• Suomalaiset ovat varsin yksimielisiä (73 %) siitä, että tuotteiden valmistajilla on suurin vastuu huolehtia, ettei Suomessa kuluteta lapsityövoimalla tuotettua suklaata ja kaakaota. Seuraavaksi tulivat lainsäätäjät ja viranomaiset sekä tuotteita myyvät yritykset, kuten kaupat ja kahvilat. 

• 87 % mielestä yritysten tulee avoimesti kertoa, miten ne huolehtivat, että niiden suklaassa ei ole käytetty lapsityövoimaa. 

• 71 % vaihtaisi jopa lempisuklaansa, jos tietäisi sen tuotannossa käytettävän lapsityövoimaa (18 % ei osannut sanoa). 

Tutkimuksen Reilu kauppa ry:lle toteutti Verian väestövastaavassa verkkopaneelissa 
5.–10.9. Tutkimukseen vastasi 1159 täysi-ikäistä suomalaista manner-Suomen alueella.​