Sarkkinen: Hyvän elämän edellytykset on turvattava kaikkialla Suomessa
Kansanedustaja Hanna Sarkkinen korosti tänään eduskunnassa, että palvelut, koulutus ja kulttuuri on turvattava koko Suomessa, sekä painotti vihreän siirtymän mahdollisuuksia alueille. Hän piti vasemmistoliiton ryhmäpuheen keskustelussa valtioneuvoston aluekehittämisen ja EU:n alue- ja rakennepolitiikan selonteosta.

– Pohjoinen Suomi ei saa jäädä pelkäksi energiareservaatiksi. Tarvitsemme vihreää, korkean arvonlisän teollisuutta, joka luo työtä eri puolille Suomea. Myös ennallistaminen ja luonnonhoito voivat luoda työtä ja toimeentuloa maaseudulle.
Sarkkinen painotti koulutuksen ratkaisevaa merkitystä alueiden investointien ja työpaikkojen houkuttelussa.
– Koko maan kattavasta koulutustarjonnasta on huolehdittava ja EU:n rakennerahastoja hyödynnettävä osaamisvajeen paikkaamisessa.
Sarkkinen painotti, että hyvinvointialueiden rahoitus on ratkaistava kansallisesti, jotta kaikki suomalaiset saisivat tarvitsemansa sosiaali- ja terveyspalvelut, ja että palvelut ja kulttuuri kiinnittävät ihmisiä seuduille ja tuovat elinvoimaa.
– Ihminen ei elä pelkästään leivästä. Hallituksen kulttuuriin ja vapaaseen sivistystyöhön kohdistamat leikkaukset uhkaavat synnyttää Suomeen laajoja kulttuurierämaita, Sarkkinen sanoi.
Lisäksi Sarkkinen nosti esiin alueellisen oikeudenmukaisuuden.
– Itä- ja Pohjois-Suomelle myönnetyt EU-aluekehitysrahat on käytettävä nimenomaan näillä alueilla. Venäjän hyökkäyssota on vaikeuttanut Itä-Suomen tilannetta, mikä on huomioitava niin EU-rahoitusneuvotteluissa kuin kansallisessakin päätöksenteossa.
Alla Hanna Sarkkisen eduskunnassa pitämä ryhmäpuhe kokonaisuudessaan:
----------
Arvoisa puhemies,
Suomi on suuri maa, jossa alueiden väliset erot ovat suuret.
Vasemmistoliiton aluepolitiikan lähtökohtana on, että Suomea kehitetään eri alueiden vahvuudet ja ominaispiirteet huomioiden. Hyvän elämän perusedellytyksien on täytyttävä, missä ikinä ihminen päättääkään asua.
Nykyisellä väestökehityksellä on realismia, että monet alueet tulevat menettämään väestöään. Väkiluvun vähenemisen ei kuitenkaan tarvitse tarkoittaa kurjistumista, vaan hyvää elämää voi elää myös laskevan väkiluvun alueilla. Ja hyvän elämän edellytysten rakentaminen kaikkialle Suomeen on oltava lähtökohtamme.
Arvoisa puhemies,
Vihreän siirtymän mukanaan tuomat mahdollisuudet pitää valjastaa kaikkialla Suomessa, paikalliset lähtökohdat huomioiden ja ympäristönsuojelua vaarantamatta.
Maamme suurimmat investointimahdollisuudet liittyvät nimenomaan vihreään siirtymään. Oikein toteutettuna tässä kehityksessä voittavat niin aluetalous kuin ilmasto ja ympäristökin. Meidän on matalan jalostusasteen bulkkituotannon kasvattamisen sijaan tavoiteltava korkean arvonlisän työllistävää vihreää teollisuutta. Olennaista on, että lisääntyvä päästötön energiantuotanto myös synnyttäisi uutta vihreää teollisuutta eri puolille Suomea. Pohjoinen Suomi ei voi jäädä pelkäksi energiareservaatiksi.
On väärin, jos näemme luonnon tilan parantamisen vain uhkana maaseutualueille, kuten jotkut valitettavasti tekevät. Ennallistaminen ja luonnonhoito voivat olla maaseutupoliittisia mahdollisuuksia, jotka voivat luoda työtä ja toimeentuloa asukkaille ja yrityksille.
Juuri luonnon monimuotoisuus tulisikin huomioida nykyistä paremmin aluekehittämisen tavoitteissa.
Arvoisa puhemies,
Palveluita, töitä ja koulutusta on oltava kaikkialla Suomessa. Palvelut eivät luonnollisesti voi olla joka paikassa yhtä kattavia, mutta peruspalveluiden on oltava kaikkialla saavutettavissa ja palveluita pitää voida räätälöidä erilaisiin olosuhteisiin.
Koulutus ja osaaminen ovat avainasemassa, kun alueille odotetaan investointeja. Osaavan työvoiman saatavuus on strateginen kysymys, johon on vastattava jos alueille halutaan houkutella uusia investointeja ja työpaikkoja.
Kasvava maahanmuuttajataustainen väestö voi olla mahdollisuus lisätä alueiden elinvoimaa, mikäli heidät saadaan kotoutumaan myös kasvukaupunkien ulkopuolelle.
Maan kattavasta koulutustarjonnasta on huolehdittava kansallisesti ja EU:n rakennerahastoja olisikin hyödynnettävä entistä paremmin muun muassa osaamisvajeen paikkaamiseksi.
Jos haluamme olla hyvinvointivaltio, meidän on huolehdittava myös kaikkien suomalaisten oikeudesta saada tarvitsemansa sosiaali- ja terveyspalvelut. Hyvinvointialueiden rahoitusongelmien ratkaiseminen onkin kansallinen asia, jolla on merkittävä aluepoliittinen ulottuvuus. Eri puolilla Suomea odotetaan hallitukselta toimia.
Julkisten palveluiden lisäksi myös yksityisten palvelujen harveneminen hankaloittaa elämää monilla pienemmillä paikkakunnilla. Voikin pian tulla aika, jolloin joudumme miettimään, millaisin kannustein tai vaatimuksin me voimme yhteiskuntana turvata kriittiset yksityiset palvelut kaikkialla Suomessa.
Meidän tulisi ylipäätään päätöksiä tehtäessä ottaa tarkemmin huomioon eri päätösten vaikutukset eri alueisiin ja niillä asuviin ihmisiin.
Arvoisa puhemies,
Ihminen ei elä pelkästä leivästä. Myös kulttuuri on alueiden elinvoiman keskiössä. Kulttuuri- ja vapaa-ajanpalvelut kiinnittävät ihmisiä seuduille.
Olen huolissani siitä, että hallituksen kulttuuriin ja vapaaseen sivistystyöhön kohdistamat leikkaukset voivat aiheuttaa Suomeen laajoja kulttuurierämaita. Pienillä kulttuurirahoilla voi olla pienillä paikkakunnilla iso vaikutus. Alueellisen kulttuurielämän kehittämiseen voisikin pyrkiä etsimään sellaisia sopimuksellisia rahoitusratkaisuja, jossa eri toimijat tavoittelevat yhteistä päämäärää. EU-rahoituksen kohdentaminen kulttuuriin on osa alueellisen eriarvoisuuden purkamista.
Arvoisa puhemies,
Haluan lopuksi vielä puhua Itä- ja Pohjois-Suomen asemasta. EU:n Itä- ja Pohjois-Suomen erityisolosuhteiden perusteella Suomelle myöntämät aluekehitysrahat on myös jatkossa käytettävä Itä- ja Pohjois-Suomessa.
Venäjän Ukrainaan suuntaaman hyökkäyssodan myötä vaikeutunut Itä-Suomen tilanne puoltaa sitä, että itäisten raja-alueiden mahdollisuudet saada EU-rahoitusta nostetaan korkealle Suomen EU-rahoitusneuvotteluissa. Myös kansallisissa päätöksissä Itä-Suomen vaikeutunut tilanne on huomioitava.
Lisäpuheenvuoro:
Aluekehittämisen kannalta liikenneratkaisuilla on valtava merkitys, alueiden sisäinen ja alueiden välinen saavutettavuus on olennainen kysymys. Eri puolilla Suomea liikennejärjestelmä on väistämättä hieman erilainen.
Kaikkialla ei voi olla yhtä kattavaa joukkoliikennettä kuin suurissa kaupungeissa. Kuitenkin koko Suomeen tarvitaan saavutettava joukkoliikenneverkko – tämä on yhdenvertaisuuskysymys ja vapauskysymys. Ihmisillä pitää olla aito mahdollisuus valita asuinpaikkansa. Joukkoliikenne ei toimi markkinaehtoisesti suuressa osassa Suomea.
Lähijunaliikennettä on kehitettävä ripeästi eri alueilla, ja sen käynnistämiseen tarvitaan pientä valtion tukea.
Yhteyshenkilöt
Hanna Sarkkinenkansanedustaja
Puh:050 512 2606hanna.sarkkinen@eduskunta.fiTilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Vasemmistoliitto
Mai Kivelä: Orpon hallitus on valinnut toimettomuuden kansanmurhan edessä30.9.2025 14:45:00 EEST | Tiedote
Vasemmistoliiton kansanedustaja Mai Kivelän mielestä on täysin käsittämätöntä, ettei Suomi ole vieläkään tunnustanut Palestiinan valtiota. Kivelä piti vasemmistoliiton ryhmäpuheenvuoron välikysymyskeskustelussa eduskunnassa tiistaina.
Kutsu medialle: Vasemmistoliiton puoluekokous Vantaalla 21.11.–23.11.30.9.2025 14:42:54 EEST | Tiedote
Arvoisa median edustaja, lämpimästi tervetuloa Vasemmistoliiton puoluekokoukseen marraskuussa. Kokouksessa valitaan Vasemmistoliiton puheenjohtaja, varapuheenjohtajat sekä puoluehallituksen ja puoluevaltuuston jäsenet. Lisäksi kokouksessa hyväksytään puolueen uusi tavoiteohjelma vuosille 2025–2028. Kokous järjestetään Vantaalla kulttuuritalo Martinuksessa (Martinlaaksontie 36 01620 Vantaa) 21.11– 23.11. Aikataulu: Kokous alkaa perjantaina klo 16 ja päättyy sunnuntaina klo 15. Henkilövalinnat tapahtuvat la noin klo 14 alkaen. Tarkennamme aikataulua median ja tiedostustilaisuuksien osalta loka-marraskuun aikana ilmoittautuneille ja verkkosivuillemme osoitteeseen: https://vasemmisto.fi/puoluekokous-medialle/. Median ilmoittautuminen Pyydämme ystävällisesti median edustajia ilmoittautumaan puoluekokoukseen oheisen lomakkeen kautta 20.10. mennessä: median ilmoittautuminen Iltabileet Median edustajat ovat lämpimästi tervetulleita myös iltabileisiin la 22.11. Iltabileet järjestetään Puistokul
Minja Koskela: Ulkomaisen työvoiman hyväksikäyttöön on puututtava lainsäädännöllä eikä puheilla – vasemmistolta neljä konkreettista keinoa29.9.2025 09:53:13 EEST | Tiedote
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela vaatii neljä konkreettista toimenpidettä ulkomaisen työvoiman hyväksikäytön torjumiseksi. STT uutisoi lauantaina, että Turun telakan alihankkijoilla työskennelleiden ukrainalaisten työehtoja on poljettu.
Hanna Sarkkinen: Ulkomaalaisten työntekijöiden hyväksikäyttöön puuttuminen on kaikkien työntekijöiden etu27.9.2025 10:15:02 EEST | Tiedote
STT uutisoi lauantaina Turun Mayerin telakalta paljastuneesta ulkomaalaisen työvoiman hyväksikäyttövyyhdistä. Vasemmistoliiton kansanedustaja Hanna Sarkkinen vaatii lainsäädäntömuutoksia esiin tulleiden väärinkäytösten kitkemiseksi.
Johannes Yrttiaho: Bluffaako Purra? Antaako hallitus datakeskusten verovapauden jatkua?26.9.2025 15:33:48 EEST | Tiedote
Vasemmistoliiton kansanedustaja Johannes Yrttiaho on eduskunnassa toistuvasti vaatinut datakeskusten verovapauden lopettamista. Hallitus lupasi keväällä paineen alla poistaa tämän perusteettoman verovapauden, mutta näyttää nyt kääntäneen takkinsa asiassa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme