”Peukkutsunami” osoittaa, ettei Suomessa ole toimivaa hoitopolkua stimulanttiriippuvuuteen – tutkitusti tehokkaita hoitokeinoja ei käytetä

Vaikeaa riippuvuutta aiheuttavan stimulanttihuume alfa-PVP:n käyttö on levinnyt niin laajaksi ilmiöksi, että Turun yliopiston päihdelääketieteen ja psykiatrian professorin Solja Niemelän mielestä voidaan puhua ”peukkutsunamista”.

”Alfa-PVP vaikuttaa aiheuttavan esimerkiksi amfetamiinia pahempaa riippuvuutta ja enemmän psykoottisia oireita. Suomessa tulisi laatia yhteiset ohjeet ja käytännöt stimulanttiriippuvuuden hoitoon sekä käynnistää yliopistotasoinen päihdelääketieteen erikoistumiskoulutus”, Niemelä sanoo.

Stimulanttiriippuvuuteen on uusia hoitokeinoja, joita ei vielä käytetä

Stimulanttiriippuvuuden hoitoon on olemassa toimivia keinoja, joita ei tällä hetkellä käytetä Suomessa. Muualta maailmasta saatu tutkimusnäyttö stimulanttikorvaushoidon vaikuttavuudesta on lisääntynyt viime vuosina. Myös palkkiohoito, jossa puhtaiden huumeseulojen antamisesta tai hoitoon osallistumisesta palkitaan esimerkiksi ostosetelillä, on osoittautunut tehokkaaksi menetelmäksi riippuvuuden hoidossa.

Suomen huumausaine- ja kriminaalipolitiikassa ei ole tehty merkittäviä muutoksia 2000-luvun vaihteen jälkeen, jolloin mahdollistettiin esimerkiksi opioidikorvaushoito.

”Lainsäädännöllinen pysähtyneisyys estää uusien huumehaittoja vähentävien menetelmien, kuten ainetunnistuksen käyttöönottoa. Ainetunnistus on päihdetyön menetelmä, jossa huumeita käyttävä ihminen voi tuoda näytteen hankkimastaan aineesta analysoitavaksi ilman pelkoa oikeudellisista toimista ja samalla käydä keskustelua käytön riskeistä ja päihdepalveluista”, sanoo Teemu Kaskela, päihteidenkäytön ja päihdetyön tutkija A-klinikkasäätiöstä.

Järjestöt rakentavat luottamusta, jota ilman huumeriippuvaisten hoito on vaikeaa

Sote-uudistuksen myötä hyvinvointialueet toteuttavat päihdepalveluita yhä laajemmin itse. Eri puolilla Suomea kolmannen sektorin toimijoilta ostettavia palveluita on hyödynnetty hyvin vaihtelevasti. Huumeita käyttäville ihmisille tärkeimpiä järjestöjen tarjoamia toimintoja ovat matalan kynnyksen kohtaamispaikat ja etsivä työ kaduilla. Järjestöjen vahvuuksia ovat ennen kaikkea kohderyhmän arjen tunteminen sekä nopeus uusien ongelmien ratkaisemisessa.

”Huumeongelmista kärsivien ihmisten luottamus viranomaisiin, palveluihin ja koko yhteiskuntaan on tyypillisesti heikkoa. Stimulanttiriippuvaisen ensimmäinen hoitokontakti on usein järjestön ylläpitämä matalan kynnyksen kohtaamispaikka, jossa myös luottamus avun saamiseen voi alkaa rakentua. Järjestöjen ja muiden toimijoiden tekemää etsivää työtä ja matalan kynnyksen kohtaamispaikkojen toimintaa on tärkeää jatkossakin rahoittaa julkisin varoin”, sanoo Anna Leppo, päihteidenkäyttöä ja riippuvuutta tutkinut yhteiskuntapolitiikan yliopistonlehtori Helsingin yliopistosta.

Miten stimulanttiriippuvuuden päihdehoitoa voi kehittää?

Tutkijoiden mukaan keskeisiä huomioitavia asioita ovat:

• Päivitetään kansalliset ohjeistukset ja Käypä hoito -suositukset stimulanttiriippuvuuden hoidon osalta ja otetaan ne käyttöön hyvinvointialueilla, täydennyskoulutuksessa ja työntekijöiden perehdyttämisessä.

• Hyvinvointialueilla tulisi kehittää hoitopolut stimulanttiriippuvaisille perusterveydenhuollosta, sairaalahoidosta ja erityisesti päivystyksestä vieroitukseen ja edelleen laitoskuntoutukseen.
• Stimulanttikorvaushoidon käyttöönotto edellyttää lainsäädäntöuudistuksia mahdollistamaan stimulanttiavusteiset hoitomuodot kuten opioidikorvaushoitoa koskevissa asetuksissa.
• Alfa-PVP:tä ongelmallisesti käyttävä henkilö tarvitsee usein tuettua yksilökohtaista ohjaamista, jotta hän pääsee päihdehoitoon. Kehitetään toimintapa avustettuun ajanvaraukseen.
• Terveysneuvontapisteissä tarvitaan uusia haittoja vähentäviä toimia, kuten puhtaiden polttovälineiden jakaminen alfa-PVP:tä polttamalla käyttäville.

 

Aiheesta voi haastatella työhön osallistuneita tutkijoita olemalla heihin suoraan yhteydessä:

• Solja Niemelä, professori (päihdelääketiede, psykiatria) Turun yliopisto solnie@utu.fi , 0405281725

• Teemu Kaskela, tutkija (päihteiden käyttö, päihdetyö) A-klinikkasäätiö teemu.kaskela@a-klinikkasaatio.fi ,0504300545

• Anna Leppo, yliopistonlehtori (yhteiskuntapolitiikka, päihderiippuvuus) Helsingin yliopisto anna.leppo@helsinki.fi , 0503199595

MIKÄ ON SUOMALAISEN TIEDEAKATEMIAN TIETOKOOSTE?

• Tiedettä tiiviisti -tietokooste tarjoaa eri alojen tutkijoiden asiantuntija-arvioihin perustuvan tilannekuvan sekä tutkimuspohjaisia suosituksia alfa-PVP-ongelman ratkaisemiseksi. Työhön osallistui yhdeksän eri alojen tutkijaa.
• Suomalainen Tiedeakatemia kehittää erilaisia vaikuttavia tapoja tutkimustiedon hyödyntämiseksi yhteiskunnallisessa päätöksenteossa.
• Tietokoosteet kokoavat nopeasti ajankohtaisiin aiheisiin liittyvää monialaista tutkimustietoa.
• Tutustu tarkemmin Tiedeakatemian toimintaan ja aiempiin tietokoosteisiin: https://acadsci.fi/tiedeakatemian-julkaisut/tietokoosteet/