”Peukkutsunami” osoittaa, ettei Suomessa ole toimivaa hoitopolkua stimulanttiriippuvuuteen – tutkitusti tehokkaita hoitokeinoja ei käytetä
Alfa-PVP:n eli ”peukun” käytön yleistyminen, päihtymyksen aiheuttava väkivaltaisuus ja takavarikkojen kasvu kertovat ilmiöstä, johon Suomen palvelujärjestelmä ei ole varautunut. Ongelmia voidaan ratkaista mahdollistamalla korvaushoito stimulanttiriippuvuuden hoidossa, ohjaamalla potilaita päihdehoitoon suoraan päivystyksestä sekä vahvistamalla päihdeosaamista koulutuksessa, ehdottavat tutkijat Suomalaisen Tiedeakatemian uudessa tietokoosteessa.

Vaikeaa riippuvuutta aiheuttavan stimulanttihuume alfa-PVP:n käyttö on levinnyt niin laajaksi ilmiöksi, että Turun yliopiston päihdelääketieteen ja psykiatrian professorin Solja Niemelän mielestä voidaan puhua ”peukkutsunamista”.
”Alfa-PVP vaikuttaa aiheuttavan esimerkiksi amfetamiinia pahempaa riippuvuutta ja enemmän psykoottisia oireita. Suomessa tulisi laatia yhteiset ohjeet ja käytännöt stimulanttiriippuvuuden hoitoon sekä käynnistää yliopistotasoinen päihdelääketieteen erikoistumiskoulutus”, Niemelä sanoo.
Stimulanttiriippuvuuteen on uusia hoitokeinoja, joita ei vielä käytetä
Stimulanttiriippuvuuden hoitoon on olemassa toimivia keinoja, joita ei tällä hetkellä käytetä Suomessa. Muualta maailmasta saatu tutkimusnäyttö stimulanttikorvaushoidon vaikuttavuudesta on lisääntynyt viime vuosina. Myös palkkiohoito, jossa puhtaiden huumeseulojen antamisesta tai hoitoon osallistumisesta palkitaan esimerkiksi ostosetelillä, on osoittautunut tehokkaaksi menetelmäksi riippuvuuden hoidossa.
Suomen huumausaine- ja kriminaalipolitiikassa ei ole tehty merkittäviä muutoksia 2000-luvun vaihteen jälkeen, jolloin mahdollistettiin esimerkiksi opioidikorvaushoito.
”Lainsäädännöllinen pysähtyneisyys estää uusien huumehaittoja vähentävien menetelmien, kuten ainetunnistuksen käyttöönottoa. Ainetunnistus on päihdetyön menetelmä, jossa huumeita käyttävä ihminen voi tuoda näytteen hankkimastaan aineesta analysoitavaksi ilman pelkoa oikeudellisista toimista ja samalla käydä keskustelua käytön riskeistä ja päihdepalveluista”, sanoo Teemu Kaskela, päihteidenkäytön ja päihdetyön tutkija A-klinikkasäätiöstä.
Järjestöt rakentavat luottamusta, jota ilman huumeriippuvaisten hoito on vaikeaa
Sote-uudistuksen myötä hyvinvointialueet toteuttavat päihdepalveluita yhä laajemmin itse. Eri puolilla Suomea kolmannen sektorin toimijoilta ostettavia palveluita on hyödynnetty hyvin vaihtelevasti. Huumeita käyttäville ihmisille tärkeimpiä järjestöjen tarjoamia toimintoja ovat matalan kynnyksen kohtaamispaikat ja etsivä työ kaduilla. Järjestöjen vahvuuksia ovat ennen kaikkea kohderyhmän arjen tunteminen sekä nopeus uusien ongelmien ratkaisemisessa.
”Huumeongelmista kärsivien ihmisten luottamus viranomaisiin, palveluihin ja koko yhteiskuntaan on tyypillisesti heikkoa. Stimulanttiriippuvaisen ensimmäinen hoitokontakti on usein järjestön ylläpitämä matalan kynnyksen kohtaamispaikka, jossa myös luottamus avun saamiseen voi alkaa rakentua. Järjestöjen ja muiden toimijoiden tekemää etsivää työtä ja matalan kynnyksen kohtaamispaikkojen toimintaa on tärkeää jatkossakin rahoittaa julkisin varoin”, sanoo Anna Leppo, päihteidenkäyttöä ja riippuvuutta tutkinut yhteiskuntapolitiikan yliopistonlehtori Helsingin yliopistosta.
Miten stimulanttiriippuvuuden päihdehoitoa voi kehittää?
Tutkijoiden mukaan keskeisiä huomioitavia asioita ovat:
- Päivitetään kansalliset ohjeistukset ja Käypä hoito -suositukset stimulanttiriippuvuuden hoidon osalta ja otetaan ne käyttöön hyvinvointialueilla, täydennyskoulutuksessa ja työntekijöiden perehdyttämisessä.
- Hyvinvointialueilla tulisi kehittää hoitopolut stimulanttiriippuvaisille perusterveydenhuollosta, sairaalahoidosta ja erityisesti päivystyksestä vieroitukseen ja edelleen laitoskuntoutukseen.
- Stimulanttikorvaushoidon käyttöönotto edellyttää lainsäädäntöuudistuksia mahdollistamaan stimulanttiavusteiset hoitomuodot kuten opioidikorvaushoitoa koskevissa asetuksissa.
- Alfa-PVP:tä ongelmallisesti käyttävä henkilö tarvitsee usein tuettua yksilökohtaista ohjaamista, jotta hän pääsee päihdehoitoon. Kehitetään toimintapa avustettuun ajanvaraukseen.
- Terveysneuvontapisteissä tarvitaan uusia haittoja vähentäviä toimia, kuten puhtaiden polttovälineiden jakaminen alfa-PVP:tä polttamalla käyttäville.
Aiheesta voi haastatella työhön osallistuneita tutkijoita olemalla heihin suoraan yhteydessä:
- Solja Niemelä, professori (päihdelääketiede, psykiatria) Turun yliopisto solnie@utu.fi , 0405281725
- Teemu Kaskela, tutkija (päihteiden käyttö, päihdetyö) A-klinikkasäätiö teemu.kaskela@a-klinikkasaatio.fi ,0504300545
- Anna Leppo, yliopistonlehtori (yhteiskuntapolitiikka, päihderiippuvuus) Helsingin yliopisto anna.leppo@helsinki.fi , 0503199595
MIKÄ ON SUOMALAISEN TIEDEAKATEMIAN TIETOKOOSTE?
- Tiedettä tiiviisti -tietokooste tarjoaa eri alojen tutkijoiden asiantuntija-arvioihin perustuvan tilannekuvan sekä tutkimuspohjaisia suosituksia alfa-PVP-ongelman ratkaisemiseksi. Työhön osallistui yhdeksän eri alojen tutkijaa.
- Suomalainen Tiedeakatemia kehittää erilaisia vaikuttavia tapoja tutkimustiedon hyödyntämiseksi yhteiskunnallisessa päätöksenteossa.
- Tietokoosteet kokoavat nopeasti ajankohtaisiin aiheisiin liittyvää monialaista tutkimustietoa.
- Tutustu tarkemmin Tiedeakatemian toimintaan ja aiempiin tietokoosteisiin: https://acadsci.fi/tiedeakatemian-julkaisut/tietokoosteet/
Yhteyshenkilöt
Annina Ala-OutinenasiantuntijaSuomalainen Tiedeakatemia
Puh:0503270032annina.ala-outinen@acadsci.fiLiitteet
Suomalainen Tiedeakatemia
Suomalainen Tiedeakatemia on vuonna 1908 perustettu yleistieteellinen seura, jonka tehtävänä on edistää tieteellistä tutkimusta ja toimia tutkijoiden yhdyssiteenä. Järjestämme tapahtumia, edistämme tutkittuun tietoon pohjautuvaa päätöksentekoa, kustannamme tieteellisiä julkaisuja ja annamme lausuntoja tiedettä ja tieteenharjoittajia koskevissa kysymyksissä. Jaamme vuosittain yli 2,5 miljoonaa euroa apurahoina ja palkintoina suomalaiselle tieteelle. Tiedeakatemian jäseniksi kutsutaan ansioituneita tieteenharjoittajia Suomesta ja ulkomailta.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomalainen Tiedeakatemia ry
Datakeskusbuumi – tutkijat arvioivat miten miljardihankkeista saadaan suurin hyöty kunnille29.8.2025 12:00:00 EEST | Tiedote
Suomeen on tällä hetkellä suunnitteilla yli 20 miljardin euron edestä datakeskusinvestointeja. Investointisummista ei voi suoraan päätellä, kuinka paljon taloudellista hyötyä datakeskuksista on Suomelle. Jotta datakeskusinvestoinnista olisi kunnalle mahdollisimman paljon hyötyä, tulee kuntapäättäjien huomioida paikallinen elinkeinorakenne, datakeskuksen elinkaari ja ympäristövaikutukset. Näin arvioivat eri tieteenalojen tutkijat Suomalaisen Tiedeakatemian tuoreessa tiedeiskussa.
Datakeskusbuumi – tutkijat arvioivat miten miljardihankkeista saadaan suurin hyöty kunnille29.8.2025 12:00:00 EEST | Tiedote
Suomeen on tällä hetkellä suunnitteilla yli 20 miljardin euron edestä datakeskusinvestointeja. Investointisummista ei voi suoraan päätellä, kuinka paljon taloudellista hyötyä datakeskuksista on Suomelle. Jotta datakeskusinvestoinnista olisi kunnalle mahdollisimman paljon hyötyä, tulee kuntapäättäjien huomioida paikallinen elinkeinorakenne, datakeskuksen elinkaari ja ympäristövaikutukset. Näin arvioivat eri tieteenalojen tutkijat Suomalaisen Tiedeakatemian tuoreessa tiedeiskussa.
Muistisairaiden määrä kaksinkertaistuu Suomessa – tutkijoiden mukaan nopeasti yleistyvä kansansairaus haastaa sote-palvelut ennennäkemättömällä tavalla27.5.2025 09:03:53 EEST | Tiedote
Suomalaisen Tiedeakatemian julkaisema uusi tiedeisku tarjoaa tutkittuun tietoon perustuvan tilannekuvan muistisairauksista sekä nostaa esille tutkijoiden ratkaisuehdotuksia muistisairauksien lisääntymiseen liittyviin haasteisiin. Ennusteiden mukaan muistisairaiden määrä saattaa jopa kaksinkertaistua vuoteen 2050 mennessä. Palvelutarpeen merkittävään kasvuun tulee varautua jo nyt ja omaisiaan hoitaville työikäisille tarjota tukea ja työelämäjoustoa.
Sijoitussalkun luontojalanjälki mitattiin ensimmäistä kertaa Suomessa8.5.2025 07:30:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston ja Suomalaisen Tiedeakatemian yhteishankkeessa tutkittiin Tiedeakatemian varsinaisen toiminnan sekä sijoitusten hiili- ja luontojalanjälkiä.
Suomalainen Tiedeakatemia kutsui uusia jäseniä29.4.2025 09:00:00 EEST | Tiedote
Suomalaisen Tiedeakatemian jäseniksi kutsutaan ansioituneita tieteenharjoittajia, jäsenyys on arvostettu saavutus tutkijan uralla. Tiedeakatemian jäsenten lukumäärä on rajattu: jäsenenä voi kerrallaan olla korkeintaan 333 alle 65-vuotiasta tieteen harjoittajaa. Jäsenyys on elinikäinen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme