Kysely: Oppilaiden koulussa kokema melu ja rauhattomuus esiintyvät yhdessä päänsäryn ja väsymyksen kanssa

Jatkuva altistuminen melulle heikentää hyvinvointia, vähentää viihtyisyyttä ja voi olla haitallista terveydelle.

Kouluissa melua syntyy erityisesti oppilaiden äänistä, mutta myös esimerkiksi kalusteista, teknisistä järjestelmistä, käytävillä liikkumisesta sekä ulkoa kantautuvista äänistä. Myös huonetilojen akustiikka vaikuttaa siihen, kuinka meluisiksi tilat koetaan.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) toteuttaman oppilaiden sisäilmakyselyn mukaan melun ja rauhattomuuden kokemukset kouluissa ovat vahvasti yhteydessä oppilaiden raportoimaan pääsärkyyn, väsymykseen ja keskittymisvaikeuksiin.

Kyselystä ei selviä, lisääkö melu ja rauhattomuus oppilaiden kokemaa pääsärkyä ja väsymystä vai lisääkö niiden kokeminen melun ja rauhattomuuden häiritsevyyttä.

”Tiedämme kuitenkin, että melu on kuormitustekijä, joka vaikuttaa keskittymiseen ja voi vaikuttaa myös lapsen oppimiskykyyn ja muistiin. Peruskoulussa vietetään jopa 30 tuntia viikossa, joten oppilaiden hyvinvoinnin parantamiseksi meluun ja rauhattomuuteen tulisi puuttua aktiivisesti”, sanoo THL:n erikoistutkija Anniina Salmela.

Noin 70 prosenttia koki koulun meluisaksi ja rauhattomaksi ainakin joskus

Ajoittaiset melun ja rauhattomuuden kokemukset olivat kyselyn mukaan kouluissa varsin yleisiä.

Alakouluissa melua oli kokenut vähintään joskus viimeisen kahden viikon aikana 76 prosenttia oppilaista. Yläkouluissa ja lukioissa vastaava osuus oli 72 prosenttia viimeisen neljän viikon aikana. Vastaavina aikoina rauhattomuutta alakoululaisista oli kokenut 73 prosenttia ja yläkoululaisista ja lukiolaisista 67 prosenttia.

Melua lähes joka päivä kokeneet alakoululaiset raportoivat noin kolme kertaa useammin päivittäistä väsymystä ja päänsärkyä verrattuna niihin, jotka eivät kokeneet kouluympäristöä meluisaksi. Myös yläkouluissa ja lukioissa melu, väsymys ja päänsärky esiintyivät yhdessä. Lisäksi lähes joka päivä melua kokevat raportoivat kolme kertaa useammin keskittymisvaikeuksia.

Myös rauhattomuus oli yhteydessä väsymykseen, päänsärkyyn ja keskittymisvaikeuksiin. Sekä peruskouluissa että lukioissa tytöt kokivat hiukan useammin haittaa melusta ja rauhattomuudesta kuin pojat.

Meluun ja rauhattomuuteen voidaan puuttua muun muassa tilasuunnittelulla ja oppilaita perehdyttämällä

Kyselyn mukaan joissain kouluissa melua oli pystytty hillitsemään, ja melun ja rauhattomuuden kokemukset olivat muita kouluja vähäisempiä. Erot koulujen välillä olivat kuitenkin selviä.

”Meluhan ei sinänsä ole uusi asia kouluympäristöissä, mutta näidenkin tulosten valossa toimia olisi edelleen hyvä pohtia. Niitä voidaan tehdä esimerkiksi tilasuunnittelulla sekä huomioimalla akustiikka ja oppilaiden perehdytys melun vaikutuksiin”, Salmela sanoo. 

Toimia koulujen sisäympäristöjen melun ja rauhattomuuden hallintaan

• tilasuunnittelu, ml. kaluste- ja materiaalivalinnat, kulkureitit, hiljaiset tilat
• suurten tilojen, kuten ruokailusalien ja liikuntasalien, akustiikka
• ryhmäkokojen huomioiti
• koulutyön tauottaminen
• melu näkyväksi esimerkiksi erilaisten mittareiden ja visualisointien kautta
• oppilaiden ohjaus ja perehdytys siihen, miten melu ja rauhattomuus vaikuttaa omaan ja luokkakaverien hyvinvointiin ja oppimiseen.

Melu ja rauhattomuus koulujen sisäympäristöissä -selvitystä varten käytiin läpi yhteensä yli 54 000 alakoulun ja lähes 47 500 yläkoulun ja lukion oppilaan vastausta vuosina 2016–2023 toteutettuun oppilaiden sisäilmakyselyyn.

Oppilaiden kokeman melun ja rauhattomuuden yleisyyttä koulujen sisäympäristössä sekä yhteyttä oireisiin tarkasteltiin osana Terveet tilat ja Kansallinen sisäilma ja terveys -ohjelmia.

Kansallisen sisäilma ja terveys -ohjelman tavoitteena on edistää terveyttä ja hyvinvointia vähentämällä sisäympäristöön liittyviä haittoja Suomessa. Ohjelmaa koordinoi THL, ja työhön osallistuvat aktiivisesti Työterveyslaitos, Filha ry, Hengitysliitto, Allergia-, Iho- ja Astmaliitto sekä Sisäilmayhdistys ry.

Lisätiedot

Tutkimuksesta tiiviisti: Melu ja rauhattomuus koulujen sisäympäristöissä

Kansallinen sisäilma ja terveys -ohjelma (THL)

Anniina Salmela
erikoistutkija
THL
puh. 029 524 7712
etunimi.sukunimi@thl.fi