Aluevaltuusto hahmotteli yhteistä näkemystä strategiasta syysseminaarissaan

​

 Aluevaltuusto kokoontui 26. syyskuuta strategiaseminaariin Hämeenlinnan Raatihuoneelle. Päivän tavoitteena oli edistää vuosien 2026–2029 strategian valmistelua. Nykyinen strategia on laadittu hyvinvointialueen perustamisvaiheessa, ja uusi strategia tulee suuntautumaan voimakkaammin tulevaisuuteen.

Aluevaltuutetut työskentelivät päivän aikana pienryhmissä ja hyödynsivät Topaasia-menetelmää, jonka avulla pyrittiin lisäämään tasa-arvoista keskustelua ja luottamusta. Menetelmä sai kiitosta vilkkaasta ja rakentavasta keskustelusta, joka nosti esiin valtuutettujen näkemyksiä tärkeimmistä strategian painotuksista.

Aluevaltuuston puheenjohtaja Juha Isosuo (kok.) tiivisti päivän antia:

– Viime valtuustokausi oli aivan ymmärrettävästi organisaation ja toimintojen rakentamisen aikaa. Nyt strategiaa voidaan tehdä enemmän sisältö edellä ja kumppanuudet paremmin huomioiden. Strategiatyöskentely oli avointa ja rakentavaa. Työskentelytapa oli innostava, joka myös nosti kärkiasiat esille.

Uuden strategian pohjaksi on arvioitu edellistä strategiaa sekä tehty hyvinvointialueen omien asiantuntijoiden voimin toimintaympäristöanalyysi. Sen mukaan väestön ikääntyminen, mielenterveysongelmat ja elintapasairaudet lisäävät painetta hyvinvointialueen palvelujärjestelmälle. Toisaalta teknologia ja yhteistyö tarjoavat uudenlaisia mahdollisuuksia.

Nykyisen strategian arvio ja toimintaympäristöanalyysi ovat perintö, jonka edellinen aluevaltuusto jätti kesäkuussa työnsä aloittaneille päättäjille. Jatkuvuus onkin tärkeää strategiatyössä.

–  Nykyisen strategian arvot haluttiin säilyttää, mistä olimme yksimielisiä. Valtuutettujen motivaatio yhteiseen tekemiseen näkyi päivän aikana, totesi aluehallituksen puheenjohtaja Kaisa Lepola (sd.).

Keskiössä ennaltaehkäisy, peruspalvelut ja palvelujen vaikuttavuus

Seminaarissa aluevaltuutettujen puheenvuoroissa ja pohdinnoissa korostuivat ennaltaehkäisevien palveluiden merkitys, peruspalvelujen toimivuus sekä kustannustehokkuus ja palveluiden vaikuttavuus. Myös kumppanuudet ja hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyö herättivät keskustelua.

Monet valtuutetut totesivat, ettei hyvinvointialueiden rahoitus ei tule lisääntymään, minkä vuoksi palveluja on kyettävä tuottamaan vaikuttavammin ja tehokkaammin. Keskeiseksi nousi kysymys siitä, miten ennaltaehkäisevien toimien vaikutuksia voidaan mitata. Asiakasryhmistä eniten esillä olivat ikääntyneet sekä lapset ja nuoret. Arvoista nousi vahvasti esiin yhdenvertaisuus.

Seminaaripäivää vetänyt strategia- ja integraatiotoimialan johtaja Satu Ala-Kokko oli tyytyväinen päivän antiin.

– Keskustelu oli vilkasta. Toivottavasti kaikille jäi tunne, että tässä on tehty töitä yhdessä tulevaisuuden rakentamiseksi, on saanut keskustella erilaisista näkemyksistä ja synnyttää yhteistä tahtotilaa.

Strategiavalmistelu etenee vaiheittain

Hyvinvointialueen strategia toimii sateenvarjona toimeenpaneville asiakirjoille, kuten palvelustrategialle, talousarviolle ja palvelutasopäätöksille. Seminaaripäivän tulokset kootaan yhteen ja ne toimivat pohjana strategiatyön jatkolle. Strategiaa on pohjustettu myös henkilöstön edustajien ja toimialojen johtoryhmien kanssa. Asukkaita ja sidosryhmiä tullaan osallistamaan jatkovalmistelun aikana.

Aluehallitus ja aluevaltuusto jatkavat strategiavalmistelua kevätkaudelle 2026 saakka. Aluehallituksen puheenjohtaja korostaa hyvän valmistelun merkitystä ennen päätöksentekoa.

– Minusta oli tärkeää saada kirkastettua ja rikastettua olemassa olevaa strategiaa jälleen askeleen edemmäksi. Strategia luo reunaehdot kaikelle pitkän aikavälin toiminnalle ja taloudelle. Yhteinen työskentely mahdollisti myös ymmärryksen lisäämistä eri rooleista. Päättäjät toimivat strategisella tasolla ja henkilöstö operatiivisella, painottaa Kaisa Lepola.