Kansalaisten kuuluu huolehtia omasta varautumisestaan – viranomaiset huolehtivat yhteiskunnan toiminnasta

Häiriötilanteen taustalla voi olla luonnonilmiö (kuten myrsky tai tulva), suuronnettomuus (esimerkiksi laaja ympäristövahinko) tai tahallaan aiheutettu häiriö (kuten tietoliikenne- tai mobiiliverkkojen katko).

Viranomaiset huolehtivat väestön perushuollosta, huoltovarmuudesta ja yhteiskunnan toimintakyvystä yhteistyössä elinkeinoelämän ja vapaaehtoistoimijoiden kanssa. Pelastusviranomaisten tehtäviin kuuluu väestönsuojelu ja sen alueellinen yhteensovittaminen.

Viranomaisten toiminnan pohjana on kansallinen ja kullekin alueelle tehty oma alueellinen riskiarvionsa. Alueellinen riskiarvio on maakunnan yhteisen varautumisen perusta. Riskiarviossa on ennakoitu mahdollisesti koko Suomeen tai alueellisesti kohdistuvia tapahtumia, jotka vaativat viranomaisilta normaalista poikkeavia toimia. 

Tulossa on uusi kansallinen riskiarvio, jossa on mukana kriittistä infrastruktuuria ja kriittisten toimijoiden häiriönsietokykyä koskeva riskiarvio.

– Maailman tilanteen muutokset näkyvät yhä useammin erilaisina häiriöinä – niin luonnon kuin ihmistenkin aiheuttamina. Viranomaiset ja elinkeinoelämä tekevät työtä niiden vaikutusten vähentämiseksi ja elintärkeiden toimintojen turvaamiseksi. Yhteiskunnan häiriönsietokyky on kuitenkin vahvimmillaan silloin, kun myös vapaaehtoistoimijat ja kansalaiset osallistuvat omatoimiseen varautumiseen, huomauttaa pelastus- ja ensihoitopalveluiden tulosaluejohtaja Vesa Halonen.

Kotivarasta turvallisuuden tunnetta

• Omatoimisessa varautumisessa tärkeintä on veden ja elintarvikkeiden kotivara. Varastossa kannattaa olla pitkään säilyviä elintarvikkeita, joita ei tarvitse erikseen valmistaa. 
• Varaa vettä kaupan avaamattomissa pulloissa noin 2 litraa käyttäjää kohden vuorokaudessa. Juomaveden hakua varten tulisi olla puhtaita, kannellisia ämpäreitä tai korkillisia kanistereita. 
• Erilaisten maksuvälineiden käyttömahdollisuus helpottaa maksuliikennehäiriöissä. Tilejä ja maksukortteja kannattaa olla useammassa pankissa ja mukana on hyvä olla aina vähän käteistäkin.
• Sähkökatkon aikana taskulamppu ja kynttilät tuovat valoa. Led-valot ovat oikeaa tulta turvallisempia. Onhan sinulla taskulamppuihin ja valoihin varaparistoja?
• Myös patteriradiot, kännykän akkupankit ja ilman sähköä toimivat varavirta- ja lämmönlähteet ovat tarpeellisia. Valtakunnallinen sähkökatkokartta löytyy osoitteesta https://sahkokatkokartta.fi/ 
• Pidä sähköauton akku riittävästi ladattuna. Myös polttomoottoriauton tankissa tulee olla aina polttoainetta. Sähkökatkon aikana huoltoasemilta ei saa polttoainetta.
• Kotoa tulee löytyä välttämättömät lääkkeet, särkylääkkeet, sidetarpeet ja desinfiointiaineet. Radioaktiivisen säteilyn varalta varastossa on hyvä olla myös joditabletteja, mutta niitä tulee ottaa vain viranomaisen kehotuksesta.
• Huolehdithan myös iäkkäiden läheistesi pärjäämisestä.

Väestöhälytysjärjestelmä ja 112 Suomi -sovellus

Vaaratilanteessa asukkaita tiedotetaan monikanavaisella hälytysjärjestelmällä. Siihen kuuluvat radio, tv, teksti-tv, 112-sovellus sekä ulkona olevat väestöhälyttimet, joita on lähinnä tiheän asutuksen alueilla. 

Kaikkien Suomessa asuvien tulisi ladata kännykkäänsä 112 Suomi -sovellus, koska se auttaa paitsi avun hälyttämisessä ja avunpyytäjän paikantamisessa, monissa muissakin häiriötilanteissa. 

Hätäkeskuslaitos julkaisee sovelluksen kautta viranomaisten välittämät vaaratiedotteet, muut viranomaistiedotteet sekä liikennetiedotteet. Sovelluksessa on myös ohjeita varautumiseen ja häiriötilanteissa toimimiseen.

Hätätilanteessa viranomaiset ohjeistavat, miten suojaudutaan

Yksi osa väestönsuojelua ovat väestönsuojat. Suomessa on noin 50 500 väestönsuojaa ja niihin mahtuu 4,8 miljoonaa ihmistä. 

Taloyhtiöillä on yleensä oma väestönsuoja tai yhteissuoja muiden taloyhtiöiden kanssa ja lisäksi työpaikoilla ja erilaisilla laitoksilla on omia suojia. Yleisiä väestönsuojia on vähemmän, lähinnä kaupungeissa, ja ne on tarkoitettu esimerkiksi ulkona liikkuvien suojaamiseen. Harvaan asutuilla alueilla ja pientaloissa asukkaiden tulee itse vastata suojatoimista. Tarvittaessa alueen väestönsuojat ovat yhteiskäytössä. Pelastusviranomaiset ja kunnat ohjaavat suojien käytössä.
 
Normaalioloissa suojatiloja käytetään usein varastoina tai harrastustiloina. Tilojen kunnossa- ja ylläpitovastuu on kiinteistön omistajalla ja lain mukaan suojan käyttöönottoon on aikaa 72 tuntia viranomaisen antamasta määräyksestä. Tässä ajassa suoja tyhjennetään ylimääräisestä tavarasta ja varustetaan suojakäyttöön.

Hätätilanteessa suojaudutaan sisätiloihin, ensisijaisesti omaan kotiin, tai siirrytään väestönsuojaan vain viranomaisten käskystä. Jos suojautumista edellyttävä vaara uhkaa, lähtökohtana on, että asukkaat siirrettäisiin eli evakuoitaisiin turvallisempaan ympäristöön muualle, kuin väestönsuojiin.

Lisätietoa varautumisesta:
https://72tuntia.fi/ 
https://pelastustoimi.fi/pelastustoimi/varautuminen
https://www.suomi.fi/varautuminen