Puiden erittämillä yhdisteillä saattaa olla yllättävän suuri vaikutus ilmakehän koostumukseen
Puiden erittämät, diterpeeneinä tunnetut yhdisteet saattavat vaikuttaa toistaiseksi tuntemattomin tavoin hiukkasten muodostumiseen ilmakehässä.

Espanjan tieteellisen tutkimuksen neuvoston (CSIC) alaisuudessa toimivan ympäristödiagnostiikan ja vedentutkimuksen laitoksen (IDAEA) sekä Helsingin yliopiston ilmakehätieteiden keskuksen (INAR) tutkimuksessa on ensimmäistä kertaa selvitetty kasvillisuuden maailmanlaajuisesti erittämien diterpeenien kokonaismäärä ja niiden kyky muodostaa aerosoleja. Tulokset tuovat uuden elementin nykyisiin ilmakehämalleihin.
Terpeenit ovat luonnollisia haihtuvia yhdisteitä, joita kasvit erittävät ja joita ne tarvitsevat viestintään, pölyttämiseen ja kasvinsyöjiltä puolustautumiseen. Ne saavat aikaan esimerkiksi tunnusomaisen ”metsän tuoksun” sateen jälkeen tai helteisenä päivänä. Ilmakehässä terpeenit reagoivat otsonin ja muiden yhdisteiden kanssa, minkä tuloksena syntyy pienhiukkasia eli aerosoleja. Nämä hiukkaset vaikuttavat ilmanlaatuun ja hengitysterveyteen, heijastavat auringon säteilyä ja toimivat pilvipisaroiden alkuina.
Diterpeenejä ei ole huomioita ilmakehämalleissa siksi, että niiden uskottiin olevan haihtumattomia suuren molekyylipainonsa takia. Nykyaikaisempien ja tehokkaampien analyysimenetelmien ansiosta tutkijaryhmä on kuitenkin osoittanut, että diterpeenejä todella vapautuu ilmaan huomattavassa määrin ja että ne voivat edistää aerosolien muodostumista.
Kaureeni-nimisellä diterpeenillä tehtyjen laboratoriokokeiden perusteella diterpeenit voivat otsonin kanssa reagoidessaan tuotaa todella nopeasti hiukkasiksi. Reaktion tehokkuus on noin 10 prosenttia.
– Tämä 10 prosentin tehokkuus tarkoittaa, että kymmenesosa ilmakehään erittyneen kaureenin massasta muodostaa aerosoleja. Aiempi kemiallinen tietämys molekyylirakenteiden vaikutuksesta aerosolien muodostumiseen antaa olettaa, että valtaosa muista diterpeeneistä voi muodostaa aerosoleja tätäkin tehokkaammin, sanoo Helsingin yliopiston professori Mikael Ehn, joka johti tutkimuksen laboratoriokokeita. Ehnin ryhmä on tutkimuksissaan keskittynyt kymmenen viime vuoden ajan eri terpeenien hapettumis- ja aerosolinmuodostamisprosesseihin.
– Tutkimus muokkaa ymmärrystämme ilmakehän koostumuksesta, sillä tähän asti diterpeenejä ei ole pidetty olennaisina aerosolien muodostumiselle, toteaa IDAEA:n tutkija Ana María Yáñez-Serrano, joka on artikkelin ensimmäinen kirjoittaja.
Tutkimusartikkeli julkaistiin Nature Communications -julkaisusarjassa (Unaccounted impacts of diterpene emissions on atmospheric aerosol loadings).
Yhteyshenkilöt
Helsingin yliopiston mediapalvelu
Puh:02941 22622mediapalvelu@helsinki.fiMikael EhnProfessoriHelsingin yliopisto, Ilmakehätieteiden keskus
Puh:0294151076mikael.ehn@helsinki.fiTietoja julkaisijasta
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Se sijoittuu kansainvälisissä yliopistovertailuissa maailman sadan parhaan yliopiston joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Uusi suomalainen säätiö haluaa ostaa Vanhan ylioppilastalon1.10.2025 09:45:59 EEST | Tiedote
Tavoitteena on turvata Vanhan ylioppilastalon kulttuurikäyttö
Maailmanlaajuinen koe paljastaa, miten saalistus muokkaa hyönteisten väristrategioita30.9.2025 11:30:00 EEST | Tiedote
Luonnossa eläinten strategia voi olla joko piiloutuminen ja huomaamattomuus tai kirkkaisiin väreihin perustuva varoitusviesti saalistajalle. Kansainvälinen tutkijaryhmä, johon kuului myös Helsingin yliopiston tutkijoita, testasi eläinten väristrategioiden toimivuutta ainutlaatuisessa globaalissa kenttäkokeessa.
Vauvoille ja taaperoille riittää 10 mikrogrammaa D-vitamiinia30.9.2025 09:49:27 EEST | Tiedote
Nykysuositusten mukainen 10 mikrogramman D-vitamiiniannos ensimmäisten ikävuosien aikana on riittävä terveenä syntyneiden suomalaislasten luuston kehityksen kannalta. Suurempi annos ei tuo lisähyötyä.
Puita kuolee hälyttävää tahtia - tutkijat tarvitsevat lisää tietoa ymmärtääkseen ilmiötä24.9.2025 15:06:41 EEST | Tiedote
Viime vuosikymmeninä puuston kuolleisuus on kasvanut monissa metsäekosysteemeissä ympäri maailmaa. Metsätutkijat korostavat tarvetta ymmärtää tätä ilmiötä paremmin, sillä sen vaikutuksia maapallon ekologiaan ei vielä täysin tunneta.
Uusi tutkimus paljastaa merkittäviä eroja maailmanlaajuisissa suojelustrategioissa24.9.2025 13:13:21 EEST | Tiedote
Tuore tutkimus osoittaa, että luonnonsuojelustrategiat, jotka pyrkivät suojelemaan mahdollisimman paljon elinympäristöjä, voivat lähes kaksinkertaistaa lajien suojelun verrattuna kiinteisiin tavoitepohjaisiin lähestymistapoihin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme