Puiden erittämillä yhdisteillä saattaa olla yllättävän suuri vaikutus ilmakehän koostumukseen
2.10.2025 09:27:42 EEST | Helsingin yliopisto | Tiedote
Puiden erittämät, diterpeeneinä tunnetut yhdisteet saattavat vaikuttaa toistaiseksi tuntemattomin tavoin hiukkasten muodostumiseen ilmakehässä.

Espanjan tieteellisen tutkimuksen neuvoston (CSIC) alaisuudessa toimivan ympäristödiagnostiikan ja vedentutkimuksen laitoksen (IDAEA) sekä Helsingin yliopiston ilmakehätieteiden keskuksen (INAR) tutkimuksessa on ensimmäistä kertaa selvitetty kasvillisuuden maailmanlaajuisesti erittämien diterpeenien kokonaismäärä ja niiden kyky muodostaa aerosoleja. Tulokset tuovat uuden elementin nykyisiin ilmakehämalleihin.
Terpeenit ovat luonnollisia haihtuvia yhdisteitä, joita kasvit erittävät ja joita ne tarvitsevat viestintään, pölyttämiseen ja kasvinsyöjiltä puolustautumiseen. Ne saavat aikaan esimerkiksi tunnusomaisen ”metsän tuoksun” sateen jälkeen tai helteisenä päivänä. Ilmakehässä terpeenit reagoivat otsonin ja muiden yhdisteiden kanssa, minkä tuloksena syntyy pienhiukkasia eli aerosoleja. Nämä hiukkaset vaikuttavat ilmanlaatuun ja hengitysterveyteen, heijastavat auringon säteilyä ja toimivat pilvipisaroiden alkuina.
Diterpeenejä ei ole huomioita ilmakehämalleissa siksi, että niiden uskottiin olevan haihtumattomia suuren molekyylipainonsa takia. Nykyaikaisempien ja tehokkaampien analyysimenetelmien ansiosta tutkijaryhmä on kuitenkin osoittanut, että diterpeenejä todella vapautuu ilmaan huomattavassa määrin ja että ne voivat edistää aerosolien muodostumista.
Kaureeni-nimisellä diterpeenillä tehtyjen laboratoriokokeiden perusteella diterpeenit voivat otsonin kanssa reagoidessaan tuotaa todella nopeasti hiukkasiksi. Reaktion tehokkuus on noin 10 prosenttia.
– Tämä 10 prosentin tehokkuus tarkoittaa, että kymmenesosa ilmakehään erittyneen kaureenin massasta muodostaa aerosoleja. Aiempi kemiallinen tietämys molekyylirakenteiden vaikutuksesta aerosolien muodostumiseen antaa olettaa, että valtaosa muista diterpeeneistä voi muodostaa aerosoleja tätäkin tehokkaammin, sanoo Helsingin yliopiston professori Mikael Ehn, joka johti tutkimuksen laboratoriokokeita. Ehnin ryhmä on tutkimuksissaan keskittynyt kymmenen viime vuoden ajan eri terpeenien hapettumis- ja aerosolinmuodostamisprosesseihin.
– Tutkimus muokkaa ymmärrystämme ilmakehän koostumuksesta, sillä tähän asti diterpeenejä ei ole pidetty olennaisina aerosolien muodostumiselle, toteaa IDAEA:n tutkija Ana María Yáñez-Serrano, joka on artikkelin ensimmäinen kirjoittaja.
Tutkimusartikkeli julkaistiin Nature Communications -julkaisusarjassa (Unaccounted impacts of diterpene emissions on atmospheric aerosol loadings).
Yhteyshenkilöt
Helsingin yliopiston mediapalvelu
Puh:02941 22622mediapalvelu@helsinki.fiMikael EhnProfessoriHelsingin yliopisto, Ilmakehätieteiden keskus
Puh:0294151076mikael.ehn@helsinki.fiTietoja julkaisijasta
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Se sijoittuu kansainvälisissä yliopistovertailuissa maailman sadan parhaan yliopiston joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Vilppi lääketieteen valintakokeessa vei opiskelupaikan17.9.2026 10:31:07 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston lääketieteellisestä tiedekunnasta opiskelupaikan saaneen henkilön opiskelupaikka on peruutettu valintakokeessa tehdyn vilpin takia. Asiasta tehdään tutkintapyyntö poliisille.
Tutkijat löysivät masennukselle viisi erilaista aivoprofiilia14.9.2026 15:53:19 EEST | Tiedote
Kaksi ihmistä voi saada saman masennusdiagnoosin, vaikka heidän oireensa poikkeavat toisistaan huomattavasti. Tutkijat halusivat selvittää, näkyykö tämä yksilöllisyys myös aivojen toiminnassa.
Suomalaistutkimus voi parantaa miljoonien koe-eläinjyrsijöiden anestesiaturvallisuutta14.9.2026 10:41:14 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa on osoitettu, että vatinoksaani-lääkeaine parantaa merkittävästi rottien anestesiaturvallisuutta. Löydös voi vaikuttaa miljooniin koe-eläimiin maailmanlaajuisesti: pelkästään länsimaissa jyrsijöitä käytetään vuosittain arviolta toistasataa miljoonaa biolääketieteellisessä tutkimuksessa.
KUTSU 17.9; Uusi käsikirja auttaa tavoittamaan lainvalmistelun hiljaisimmat kohderyhmät11.9.2026 08:30:00 EEST | Kutsu
”Hiljaiset äänet kuuluviin – Käsikirja kokemustiedon hyödyntämiseen lainvalmistelussa” tarjoaa tutkimukseen perustuvia käytännön työkaluja hiljaisten kohderyhmien kuulemiseen lainvalmistelussa.
Suuret suojelualueet auttavat pohjoisia lintulajeja selviämään ilmastonmuutoksesta10.9.2026 12:00:33 EEST | Tiedote
Kylmään ilmastoon sopeutuneet lintulajit tarvitsevat pärjätäkseen suuria suojelualueita. Etelä-Suomen pienet ja hajanaiset suojelualueet eivät riitä turvaamaan niiden tulevaisuutta ilmaston lämmetessä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme